"Pitää toimia eikä saa pelätä"

Komeron ovessa pituuskasvumerkinnät eivät ole lisääntynet pitkään aikaan. Käynnit ovat harventuneet ymmärrettävistä syistä. Centtimetrit ovat vaihtuneet vuosiksi täysi-ikäisinä. Hynsky on harmaantunut. Peilaan kuvaani asteikon yläpäässä omaan elämään. Minun 5 -kymppisistä alkoi vanhempieni kuolinkymmenet. Vähältä piti etteikö syntymäpäivänäni liputettu  ½-tangossa. Kuulin siitä etukäteen ja vältin tilanteen lähtemällä kauas pois. 

Monta kertaa olen ollut aloittamassa elämäntarinan kirjoittamista kursseilla milloin minkäkin tahon inspiroimana. Viimeiselle kurssille piti valmistautua ennakkotehtävällä. Se on siinä, sain alun syntymäpäivän pakomatkalla uudelleen syntymäkokemuksesta. Se oli todellinen, tapahtuihan se suuressa synnytysaltaassa avustajan uidessa samassa altaassa. 
Elämä pelissä sähköpostiin tulleina ohjeina päättyy tänään. Kaikki liittyy kaikkeen alun ja lopun välillä.

Minulla on tyhjä pää ja harvassa korvia. Siksi kiirehdin kirjoittamaan Dokumenttiprojekti: 'Venäjän vapain mies' suomennetut sanat areenaassa. Kotityöt ovat tekemättä, mutta toisinajattelijan sanoma minua viehättää. Onhan kunnat ulkoistaneet perinnän INTRUM JUSTITIAN perittäväksi. Se oli poliittinen päätös myydä velalliset ulkolaisen perinnän kohteeksi. Se tapahtui punapääoman konkurssin aikoihin valkopään toimiessa meklarina.

Samalla kunta keksi erilaisia maksuja perittäväksi yksinkertaisten, ymmärtämättömien enemmistöpäätöksillä. Suomi on sairastunut poliittisesti vai lie tullut vanhuudenhöperöksi. Nyt testataan yhteiskunnan avoimuus suljetun yhteiskunnan säännöillä. Se on naapurin perintö keisarin ajasta. Samoin on kaksikielisyys naapurin perintöä kuninkaan halitsija-ajalta. Nato odottaa kieli pitkällä, milloinka Suomi on valmis amerikkalaiseen sotilasliittoon.

Ilmassa on odotusta, onhan joulu lähellä. Tunnen suurta vapauden tunnetta tulevasta. Pelko pois, Rosmarie. Suomi on ahdingossa samoin kuin Venäjä. Se on totta. Lainaan vapaimman miehen sanoja:
"Mutta julkisivun takana on jotain muuta. Metropolin aikana oli harmaa neuvostokirjallisuus ja sen keskelle ilmestyi Metropol. Lännessä kukaan ei uskonut, että sellaista voi tapahtua, mutta niin vain tapahtui. Me näemme, että ihmiset saavat energiaa ja tahdonvoimaa. "Minä tahdon" -energiaa. Tämä on uusi Venäjä. Jotain pitää kuitenkin tehdä. 
"Pitää toimia eikä saa pelätä!" Tämä on minun mottoni."

Taivaalle lähetetään valaisevia pienoissoihtuja, sen minäkin haluaisin nähdä kaamoksen lipoessa Kevon luonnonpuistoa. 

 Vitas - Star

Amerikkalaistuneelle suomalaiselle tekstitettynä englanniksi. Minuun se kolahti ihan alkuperäisenä esityksenä. On siirrytty nuorten vuosituhannelle unohtaen puoluepoliittinen vallankäyttö. Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitoa, vapaata omaneduntavoittelusta.