Syyssinfonia

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vapusta vappuun anti-vappuilijana

Paljon ruusuja, tärkeimmät ihmiset

Pikkukuva

Витас - мой любимый Артист

 

Pikkukuva

Витас. 1 канал. Доброго здоровьица. 14.10.13

Mitä meiltä vaatii työ taiteilijana ja EU -poliitikkona, on punnittu tämän vapun tienoilla. Ei silti, etteikö jokainen aikuinen joutuisi tekemään samoja valintoja. Kukkotappeluja järjestetään puolueiden puheenjohtajan selville saamiseksi. 

Vapputestin mukaan olen todellinen anti-vappuilija. Millainen vappujuhlija sinä olet?
www.iltalehti.fi  

Lähettänyt mammamia klo 20.32 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 28. huhtikuuta 2014

Tänään tahdon niin: 18. kirje

vko 18 
V.A. Koskenniemen runo "Siell´on kauan kukkineet omenapuut"
"Pääsin pilkuistani. Täplät jäi/Siipien havinaa."

Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut,
siell' on siintävät seljät ja salmien suut,
siell´on vihreät metsät ja mäet,
siell' on vilposet illat ja varjokas koi,
siell' on lintujen laulu, mi lehdossa soi,
siell' on kaihoja kukkuvat käet.





Mun on mieleni nääntyä ikävään,
kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
ja ma kaihoten kaipaan sinne
ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn,
salot vihreät metsät, jos katuja käyn,
jos kuljen, kätkeyn minne.







 Ja mun huoneeni käynyt on ahtahaks
ja sen ilma niin kumman painavaks
ja ma syömmessä toivon jo salaa:
tulis syksy ja metsät ne vihreät veis,
tulis talvi ja lumin ne peitteleis –
kai silloin mun rauhani palaa.



Tämän runon annoin isälleni 90 -vuotispäivillä Viitakossa. Hän kärsi luopumisen tuskaa Vihtaniemestä, olihan hän saanut elää siellä vuodesta 1906 lähtien. Vähän se lohdutti, kun sai Vihtaniemelle vietäväksi Tirkkosen sukuviirin ja Suomen siniristilipun. Se oli ikimuistoinen hetki hänelle katsoa sukuviirin kohoamista lipputankoon.




Hän olisi halunnut käydä maalla useammin juuri siitä syystä, mutta kukaan ei ehtinyt omilta kiireiltään noutaa isää mukaan.

Lippu ja viiri ovat naftaliinissä. Omaishoitoajan päätyttyä 2000 palasin työhön tienaamaan yhden osakkaan velkarahalla ostetun osan hintaa. Lisäksi tulivat halkomiskustannukset ja turha tietoimitusmaksu, jolla yritin estää kunnan suuren suunnitelman lapsuukodin uimarannan muuttamista viihde- ja vapaa-ajan keskukseksi.  Minua pilkattiin omistuksista, mutta nuoret estivät hankeen. Tiekunta ei omista rantaa.  Kuitenkin he touhuavat omalla luvalla rannassa.

Omaishoitoon rahat järjestyivät sijoittajien ahneutta realisoida minun omistuksia. Rahat riittivät lapsuuskodin pelastamiseen meille mökittömille, mutta siihen se loppui. En ole käynyt Vihtaniemellä sen jälkeen. Tiekunnassa tulee kuitenkin tieto "saamiemme tietojen mukaan siellä rampataan päivittäin". Näin maa makaa kuin petaa. 

Asiat eivät muutu. Katson netistä Sodan vangit K, en enää kuitenkaan yöllä juuri sen vuoksi, miten vakeja kidutettiin vankeudessa. Kuinka vaikeata on sopeutua elämään vapauduttuaan? Samaa periaatetta sovelletaan tänä päivänä omaishoitajiin ja muuhun kaatopaikkakansaan. 

http://areena.yle.fi/static/mk/images/previews/af/af5012bff236473188db65a7a4bd99bb/af5012bff236473188db65a7a4bd99bb_1398333916920_720.jpg Salattu viesti. Nimrodia ja Uria on kuulusteltu jo päiväkausia, ja tutkinta jatkuu yhä. Miehistä tämä on tuskallista. Miksi heitä kohdellaan kuin rikollisia? Urin kotona asiat ovat kääntymässä päälaelleen. (U)



Valtakunnallisen veteraanijuhlan seppelpartion lähettäminen muistomerkeille sykähdytti. Vihreä havuseppele sinivalkoisin nauhoin muistutti minua Isän haudalle lasketusta havuseppeleestä meiltä lapsilta kiitokseksi kodista, uskonnosta ja isänmaasta. Lähettäjä pahoitteli osoitteenmuutosta, kun en pysynyt kirkollisveron maksajana. En mahtunut toimintaan mukaan millään taholla, kun en ollut enää omaishoitaja enkä ollut hoitaja ollutkaan tällä rahoitusalueella. Paljon on selvittämättömiä asioita enhän luopunut lapsen uskosta. Maistraatti viskasi "muuhun uskonnolliseen yhteisöön" > Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland.

Tirkkosen sukuseura  Närståendevårdare

 KympinLapset ja
 Isovanhemmat

 Deutsche ev.-luth. Gemeinde
 in Finnland




Tässä yhteyteni, joissa ei ole mitään salattavaa eikä mitään tutkittavaa. Valtiovallan ohjeella on kiellettyä, laitonta ja lihottavaa. Aloitin kevätsiivouksen illalla parvekkeen kukkalaudan pölyjen pyyhkimisellä.
Mun on mieleni nääntyä ikävään,
kun tiedän, kun tiedän ma kaiken tään
ja ma kaihoten kaipaan sinne
ja mun sieluni silmin ma nään sen näyn,
salot vihreät metsät, jos katuja käyn,
jos kuljen, kätkeyn minne.


Jo 15. kesä kaupungin katolla on tulossa kuin 15. yön painajainen. Suomi-neidolla on suuremmat murheet, kun koko hallitus on jättämässä maan ja lähtevät Brysseliin. Me siivettömät emme voi lentää, olemme maan vankeja ja pidämme yllä kolmen AAA:n luottoluokitusta. 
Lähettänyt mammamia klo 11.15 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 25. huhtikuuta 2014

1900 monessa mielessä

PHNetin nurkkauutinen vapunaattona:
1945: Adolf Hitler ja hänen vaimonsa Eva Braun tekivät itsemurhan.

 1974: Neilikkavallankumous lopetti diktatuurin ajan Portugalissa.

1900 kävijää blogissa Munkkiklubilla ja vuosi 1900, kun suvun tarina alkoi Vihtaniemellä kunnanmökissä. Isovanhempani, Ukko-Kusti ja Mummo-Marin saivat torpan asuttavakseen. Mäkitupalaisina heidät kinkereillä huudettiin, olihan Isoisä räätäli ammatiltaan. 

PHP tiedustelee puhelinosakkeen omistajatietoja. Ostotarjouksista huolimatta pidän osakkeet itse. PHNetin nurkkauutinen muistuttaa Neilikkavallankumouksella diktatuurin lopettamisesta ajan Portugalissa. Viime vaalien toritilaisuudessa jaettiin neilikoita ehdokkaan ajamien asioiden puolesta. He valitsivat nuoren ja naisen ja ministerikin töppäsi kulttuurinsa sammumalla Shotsissa juhlijoiden pöytään.  

1986: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Ukrainassa.

1991: Esko Ahon hallitus aloitti.

Pikkukuva

Песня про Путина

tekijä: Евгений Морев
3 vuotta sitten
2 275 155 näyttökertaa
  

Kotimaassa kissojen kuulumisten vaihtaminen valtion päämiesten tasolla on päättynyt. Pressiklubi murjasee vitsin Lennun tulevaisuudesta.
Rouva Haukio Ylen kokoomusvitsistä: "Tästä ei kyllä ole kotona keskusteltu" Kukapa tuota muuksi voi ajatella. Toisenlainen frendi, Mikko, toi Lennulle lahjan saatuaan kutsun Mäntyniemeen. 
Jatketaan räppäämistä. Nyt on vain tosi kysymyksessä Krimillä ja Ukrainassa.
Lähettänyt mammamia klo 14.45 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 24. huhtikuuta 2014

Laulaa toukomettiset "saamiemme tietojen mukaan"

Aamuhartaus 24.4. Piispa Irja Askola

Piispa Irja Askola, Helsinki. Hartauden musiikki: "Jeesus Kristus on juhlariemu", (säv. Jaques Berthier) es.Kirkkonummen kamarikuoro, Tarja Viitanen johtaa. 

VITAS - Фронтовики / War Veterans.2013

 

Mummon oravan korvista näkee, mistä päin tuulee. 

 

Mummuks tahtomine 
"mut kieltäyryn kaikest,
sano: emmää muist,
emmää jaks,
emmää ol ikä ennenkä,
ku mää olen tottunu juur näi." 
 -Heli Laaksonen lyhyesti tahtomisesta. 

Vuoden 2000 pääsiäisestä lähtien en ole voinut kieltäytyä kaikesta vedoten muistamattomuuteen, jaksamattomuuteen ja siihen, että on jatkettava "ku mää olen tottunu juur näi". Ihmettelin omaishoidosta käytävää keskustelua "emmää ol ikä ennekää" - kokemuksella. Onhan vanhempien  kunnioittaminen kirjattu neljänteen ukkaasiin. "Kunnioeta issees ja äetiäs." Isä ja äiti erikseen ja vanhempina yhdessä ovat saman kunnioituksen alaisia. Tähän perustuu laki jakaa isän ja äidin kesken  vanhempainvapaa ja -raha. 
- Tämä ei ole leikkaus.
- Tämä ei ole leikkaus. Toisto tehoaa, kun monet perheet ovat yksinhuoltajaperheitä. Leikataan vielä lapsilisistä kaikilta. 

Minun on muistettava, millä edellytyksillä aloitin omaishoitajana. Minun on muistettava, mitä asetus omaishoidosta toi tullessaan. Minulle maksettiin, isältä otettiin palvelumaksuna takaisin kunnalle. Kun omaishoitoshow päättyi, sitä seurasi vanhempien elämäntyön realisoiminen. Minulla oli kunnan kanssa tehty sopimus omaishoidosta. Kunta pisti lusikkansa soppaan oman käden oikeudella ja maanmittaustoimiston lahjotuilla päätöksillä meidän lahjakirjalla saatuun omaisuuteen.

Sain kiinteistöverotiedot. Minulta ei koskaan kysytty, mikä on lapsuuskodin silloinen tilanne, kun sen jakamiseen tuli halkomistoimitus ja jakajan käsi. Tänään ilmoitan kuinka kaikki tapahtui.
Aikaisin aamulla soi puhelin.
- Onko äiti kuollut?
- Ei hän haluaa siirtää lapsuuskodin perillisilleen, mutta ei tiedä kuinka se tapahtuu.
- Kysyn lakimieheltä.

- Kuka on kuollut, kysyi lakimies kun esitin kysymykseni perillisille siirrosta.
- Kukaan ei ole kuollut.
- Ei ole perillisistä kysymys, kun kukaan ei ole kuollut. Se hoidetaan lahjakirjalla. Isä ja äiti antavat kumpikin oman osuutensa 1/8 jokaiselle lapselleen. Siinä meidän yhteisomistus yhtymästä. 

Kunnan edustus tiekunnassa antoi oman selityksensä. 
"Lomakiinteistö, käydään normaalisti, omistaja yksi sisarista". Tästä he pitävät kiinni maksattaessaan omistamisesta paperilla. 
- Ei lomakiinteistö
- Ei vakituinen asunto
Halkomisen jälkeen kolme sisarta sai mökkinsä alle omat tontit. Heistä tuli pienmetsänomistajia. Jäljelle jäi metsä(yhtymä) ja vanha rakennuspaikka, kun sitä ei ole muuksi muutettu. Mökkitontit erotettiin, jäljelle jäi kantatila yhtään rajaa merkitsemättä.

Oli viimeinen hetki hoitaa lahjakirja lapsille. Halvaantunut äiti piirsi puumerkkinsä vuodeosastolla ja tiesi tarkalleen tahtonsa, mitä oli tekemässä. 
Lopullinen tahto siirtyä laitokseen olisi pitänyt itse allekirjoittaa. Se jäi kuitenkin tekemättä. Laitoksessa hän kuitenkin kuoli. Oliko se hyvä kuolema? Tiistaina lähdettiin vuodeosastolle. Työnsin äitiä pyörätuolissa isän työntäessä rollaattoria. Matkalla hän pyysi, että kaikki apuvälineet, rollaattorikin, palautetaan. Sen lupasin hänelle. Keskiviikko vaihtui torstaiksi. Äiti kuoli vuodeosaston varastohuoneessa laatikoitten keskellä 4.6.1992.

Isän hoito jatkui kotona. Perilliset luulivat menettäneensä kaikki. Hoidin yhtymän maksut, ettei meidän lahjaa ulosmitattaisi maksujen laiminlyönnin takia.
Isä sanoi, ettei hänen eläessä mitään jaeta. Saatiin naispresidentti, seuraavana aamuna, 7.2.2000 isäni kuoli. 

Tänään jatkan kiinteistöverotietojen oikaisemista. Kunta oli antanut virheellisiä tietoja yhden virkamiehen oman edun varmistamiseksi. 
- Maaoikeushan sen viimekädessä päättää, kaikuu korvissani tänäkin päivänä. Sijoittajat olivat tulleet osille vuodesta 1900 lähtien suvun hallussa olleeseen lapsuuskotiin. Tiekartta Länsirannalla riehahti ilmiliekkiin. Kateutta oli ollut ilmassa ennenkin, mutta nyt on pesänjaon aika.

Kenenkä vuoro on antaa henkensä pääsiäislampaana? 
Tämän käsittely kirjoittamalla selkeyttää tietojen antamista verottajalle. Erakon Armas otti yhteyttä lehtikirjoitukseni perusteella. Hänen lahosta kotimökistä tuli lomakiinteistö. Vaikka Armas oli sosiaalijohtaja, hän ei oikaissut asioita vanhan äitinsä puolesta. Armas ei jaksanut elää, samoin kuin Saunaniemen Liisa, ovat poistuneet oman käden kautta. Eivät saaneet elämäneväitä kotoa, kun omistaminen oli tärkeintä. Omalla kohdalla toteutuu keskustelu taudin kanssa talvitiellä.

"Maailma tahtoo vielä viisi minuuttia." 

Taidatpa tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!

  • Kun tapan talon emännän,
  • samalla isännän isken,
  • kohta kaikkia komennan.
  • Sinä palvelet paremmin,
  • kun et kuole, vaan vikiset. -Lauri Viita 
Tätä ovat yrittäneet poliittiset puolueet ministereineen. Viimeinen vipu on  varustautua naapurin vastavetoon. Sen tiedämme Siperian antamalla opetuksella. 
Lähettänyt mammamia klo 8.18 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 23. huhtikuuta 2014

Kirja sulle, ruusu mulle

Aamuhartaus 23.4. piispa Teemu Sippo, Katolinen kirkko

Piispa Teemu Sippo, Katolinen kirkko, Helsinki. Hartauden musiikki: Bach: Konzert BWV 593, Allegro. Es. Wolfgang Rübsam (urut). 

 

Jäikö jotain näkemättä, kyselee ääni vielä tänään. Jerusalem 24h vielä areenassa. Se on puppua. Niin mielelläni kuin sen katsosinkin kaikessa rauhassa. Pääsiäisviikolla puhelinmyyjät yrittivät epätoivoisesti hankkia jokapäivästä leipäänsä. En lähtenyt mukaan tyrkytyksiin, vaan tyrmäsin soittajat Lahteen tulleella lottopotilla. Odottelin siitä ilmoitusta. Puhelu loppui kuin seinään, enhän miljonäärinä tarvitsisi jakaa rahaa sitä tarvitseville.


Päästiin kiirastorstaihin ja ilmoitin viettäväni kiirastorstaita perinteen mukaan. Kirkoissa oli kaadettu rahanvaihtajien pöydät. Se puhelu loppui siihen. Nyt on vain piispoilla puheenvuoro aamuhartauksissa puhua aiheesta.
- Kristus nousi kuolleista.
- Totisesti nousi.

Äiti sai 100 -vuotispäivänsä 19.4.2014. Suvun hautausmaaseura muisteli äidin sisaruksia pysähtymällä kaikkien haudalla. 23.15 Sodan vangit
Kuulustelu. Vapautumisen jälkeisenä päivänä Nimrod ja Uri viedään terveystarkastukseen. Miesten vammat kuvataan tarkoin. Sitten alkavat miesten haastattelut yhdessä ja erikseen. Yael vaatii nähdä veljensä ruumiin. (U)

Samaistuin viime yönä 17 vuotta vankeudessa olleitten kotiinpaluun niin voimallisesti, että näin painajaista omasta lähdöstä ja paluusta. Molempia varjostaa takana puhumisen taidon puute. Härkönen on kirjoittanut päivää varten teoksen Takana puhumisen taito. Siinä Härkönen "puhuu suoraan elämästään valomerkin ja vaihdevuosien välillä". 
Minua kiellettiin puhumasta omaishoitoajasta, kun kaikille ei ole vieläkään rahaa jakaa laitospaikan säästäneille 60 000 omaishoitajalle. 
Johtajien ja merkittävien ihmisten vanhemmille riittää hoitoa, kun hyväpalkkaiset lapset sen maksavat yhteiskunnan tuella. 
Lähettänyt mammamia klo 20.00 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Tänään tahdon niin: 17. kirje

vko 17
puolivälierä 
Kuva: Omffs.. Kirahvilla suu täynnä ruokaa. :) 
Kuva: Omffs.. Kirahvilla suu täynnä ruokaa. :) 

Sarvet on päässä sankarilla, juuri kuin pässillä puskurilla. Kaikki on virtaviivaista kuin ehdokkaan panttaaman tiedon pidättelyssä. Viikko on edennyt keskiviikkoon, joten pitää tarkistaa, monesko viikko on kirjoittaa kirje.

Sain hyvissä ajoin ennen pääsiäistä kiinteistöveroilmoituksen. Palaan alkutekijöihin, mistä minun kiinteistöjä verotetaan. Kunta edustajansa välityksellä teki nahkamunapäätöksen meille kahdeksalle lahjakirjalla siirretystä lapsuuskodista. Tiekunta isäntänä hääri yksikkömaksujen kimpussa. Lapsuuskodista tuli lomakiinteistö, omistaja yksi sisarista. Käydään normaalisti. Osallistuin tiekokoukseen oikaistakseni tiedot. Minulle naurettiin pilkallisesti.

- Mehän voimme ottaa koko maan. 
Näin toimii kunnissa YKSINKERTAINEN, YMMÄRTÄMÄTTÖMIEN ENEMMISTÖ, josta signaalilyhennys on YYE. Se on vallannut jokaisen poliittisen puolueen siitä lähtien, kun palasin jouluksi 1990 vanhempieni kotonahoitajaksi. 

Kunnassa kaikki meni pieleen, ihan kaikki. Näin huokasi Kalle Kehvelin Loviisa ripustaessaan pyykkiä kuivumaan narulle. Hän oli ripustanut lopuksi itsensä esiliinastaan pyykkipojilla narulle kuivumaan. Sarjakuva ei vanhene, mutta suositellut tietokoneet lisälaitteineen ovat auttamattomasti jo ikäloppuja enkä voi lisätä sarjakuvaa muistoksi tuosta omaishoitoasiasta eikä KÄKÄTE -projekti ehdi tähän hätään meitä kauan eläneitä auttamaan 

2001: Intel julkisti Intel Pentium 4 -suorittime

Pikkukuva Где-то далеко (Somewhere Far Away)
Ladattu 29.11.2011 Theme song from "17 moments of spring" (Semnadtsat' mgnovenij vesny)
 Я прошу, хоть ненадолго
Боль моя, ты покинь меня,
Облаком, сизым облаком
Ты полети к родному дому,
Отсюда к родному дому.

Берег мой, покажись вдали
Краешком, тонкой линией,
Берег мой, берег ласковый,
Ах, до тебя, родной, доплыть бы,
Доплыть бы хотя б когда-нибудь.

Где-то далеко, очень далеко
Идут грибные дожди,
Прямо у реки, в маленьком саду
Созрели вишни, наклонясь до земли.
Где-то далеко, в памяти моей
Сейчас, как в детстве, тепло,
Хоть память укрыта,
такими большими снегами.

Ты, гроза, напои меня,
Допьяна, a не до смерти.
Вот опять, как в последний раз,
Я всё гляжу куда-то в небо,
Как будто ищу ответа.

Я прошу, хоть ненадолго
Боль моя, ты покинь меня,
Облаком, сизым облаком
Ты полети к родному дому,
Отсюда к родному дому.


Tämän postauksen kanssa on ongelmia. Ensiksi hävisi koko kirjoitettu teksti. Löysin sen välimuistista tallennettuna. Elämäni 1. löytö löytää teksti sieltä, minne kone sen piilottaa. 
Kiinteistöverotietoihin lähden hakemaan kopioita lapsuuskodin omistussuhteiden muutoksista. Tiekunta on nähnyt sen lomakiinteistönä ja verottaja näkee siellä vakituisen asunnon asukkaat 1900 -luvulta lähtien.

Kevään 17 hetkeä tuo mieleen valokuva 50 vuoden takaa. Löysin sen vieraasta valokuva-albumista. Kuinka lienee sinne joutunut? Olen aina puhunut suvun tervehdyttämisestä heittäytymällä kuninkaallisena satamajätkäseikkailuun.  Tänään näen seikkailun tuottaneen tuloksen kahdesta omista asioistaan huolehtivasta aikuisesta lapsesta. 

Olen loukkaantunut riemuylioppilaiden ylläpitämästä rekisteristä vm/1961. Heistä 5 on kuollut, mutta minulle on aviopuolisoksi merkitty vieras mies. Pyysin nimen poistamaan aviopuolisona, mutta tiedoksi. 
Mies on listalla 1. turvapuhelimen päässä, jos mummolla sattuisi olemaan hätä. Tänään hätä ei ole tämän näköinen.
Lähettänyt mammamia klo 10.20 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Lopeta!

Stop kiusaamiselle! Näe Brädi & kaverit, lähde ... Kevätkarkeloihin Sibeliustalolle

  Vapaavuori: Kataisen linja jatkuisi pj-kaudellani - ESS.fi

Verkostomarkkinoinnin uhri valikoitui Facebook-kuvan perusteella - näin kävi helsinkiläisnaiselle

Poliisi kertoo nimettömänä: Partioita vaaditaan tekemään tulosta sakottamalla - hälytystehtävien kustannuksella

Tajusitko päivän Fingerporia? (22.4.2014 11:39)
Fingerporin piirtäjä selittää: Tätä "siilin ottaminen" tarkoitti (22.4.2014 14:58)

 
Mitä meille haluttiin lisätä?

Maailma tahtoo vielä monen kuunkierron kasvuhämärän
Suomi-neidon siirtämiseen avoimeen yhteiskuntaan. 

Tyttärensä luona asuva 89-vuotias: "En haluaisi olla vaivaksi"



Lähettänyt mammamia klo 12.41 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Kristus nousi kuolleista

2010: Laajamittainen öljyonnettomuus Meksikonlahdella, kun Deepwater Horizon -öljynporauslautta upposi.

Aamuhartaus 22.4. piispa Irja Askola

Aamuhartaus. Piispa Irja Askola, Helsinki. Virsi 90 alkaa sanoin "Kristus nousi kuolleista", Radion kamarikuoro, Tarja Viitanen (joht). 

Studio55.fi Ikäihmisten oikeus nettiin - tai olla netittä. Vieraana Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Vappu Taipale. 

 

Seuraan opetusta, mutta en aloita Netflixin kokeiliversiolla rajatonta tv-sarjojen katsomista. Aloita Netflixin kokeiluversio. Katso rajattomasti tv-sarjoja nyt!

 

KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia)KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle kätevä teknologia)

Kuulen 1. kerran KÄKÄTE-projektista. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Teknologia on ollut käyttäjälle takkuusten takana. Ilmoittauduin opiskelemaan verkkoympäristössä "Yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen". Yhteydet takkusivat. Kysyessäni syytä taloyhtiön isännöitsijä sanoi.

- Taloyhtiössä ei vielä ole budjetoitukaan digivalmiuksien rakentamiseen. YEA-Tutkinnon suoritin pikavauhtia, olisihan sukupolvenvaihdoksen aika heti eläkkeajan alkaessa. Sain eläkepäätöksen 1.2.2005 alkavasta eläkkeestä, mutta ilman tietoa eläkkeen euromäärästä.  Kysyin syytä eläkepäätöksen puutteisiin.

 

- Meitä on liian vähän tekemään eläkepäätöksiä. Sisso. Näin meitä viedään kuin pässiä narussa. Vuoden kuluttua sain arvonimen "Varhennettu Vanhus" osamaksulla. Se otetaan eläkkeestä kuolemaan asti. Jo silloin oli meillä kaksi eläkeikää 63 ja 65 vuotta. Lopetin yrittäjyyden 31.12.2006 täysin palvelleena, olinhan täyttänyt 65 vuotta 21.7.2006. Sen jälkeen osallistuin vapaaehtoistyöhön Kuortinkartanossa syöpälasten perheille. 

 

YEA-Tutkinnon suorittamiseen oli porkkanaksi liitetty stipendi. Se muuttui kuitenkin keppikeitoksi, jonka tarjoili esittelijä lain allekirjoittajan puolesta. Ikä ehdoton 61/64 vuotta. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." 

Kuinka KÄKÄTE-projekti vastaa tähän haasteeseen. Olen oppinut uudestaan pääsiäisestä 2000 lähtien. Tässä on tulos. En ole koskaan ollut mittää eikä minusta koskaan tulisi muuta kuin yhdistysten jäsenmaksun maksaja, kirkon veronmaksaja. Viimeiset vuodet olemme pelastaneet EU:n ylivelkaisia pankkeja. 

 

Kristus nousi kuolleista. Totisesti nousi. Kuuntelin ja katsoin  "Ortodoksinen liturgia Valamon luostarista" pääsiäisyönä. Aamulla odotin näkeväni taloyhtiön ilmoitustaululla ilmoituksen yöllisestä vuorosanojen vaihdosta liian kovaa. En kuunnellut kuulokkeet korvilla. Vuorosanoissa oli voimaa ja iloa. Se herättäisi kaikki kuolonuneen nukkuvat.

 

Joku horrostus aika on alkanut, kun ministerit jättävät tehtävänsä ja ilmoittautuvat uusiin tehtäviin nuoruuttaan ja hulluuttaan, kuin jossakin toisessa tehtävässä he voisivat osallistua aikanaan KÄKÄTE-projektiin. 

 

Naamakirjaan on tullut uudistetut kirjautumistunnukset. KÄKÄTE ei auennut ensiyrittämällä. Kokeilen, jos olen jo siellä, tuleeko KÄKÄTE vastaan.

Tässä maailmassa osoita paikkani

ON OPITTAVA UUDESTAAN

On opittava uudestaan
painamaan korva maata vasten,
kuuntelemaan tämän maakunnan kalliopohjaa,
sen suurten soiden hengitystä,
herättävä huomaamaan, että ne ovat hengissä.
hongikkojen pihka, koivujen mahla,
niittyvillan hohto ja kaiken sen,
mikä kasvaa matalalla.
On kiivettävä takaisin vaarojen laelle
ja katsottava kauas, nähtävä miten vihreä vaihtuu
siniseksi, ja sininen harmaaksi,
seurattava pohjoisesta etelään liukuvien saarien liikettä,
mentävä mukaan,
luotettava liikkeen suuntaan
pohjoisesta etelään, ja etelästä pohjoiseen.

Aukaise ovi isäsi aittaan, laaritko tyhjät?
Kierrä karjapihan kautta, onko yhtään elävää?
Mene veljesi ruispellolle, missä kuhilaat?
Aukaise ovi äitisi äidin aittaan, orret notkuvat
veripunaisia tähtiä valkeilla pellavaliinoilla!

Mene uudestaan vanhalle kotimäelle, tartu ovenkahvaan,
sivele hitaasti hopeaksi muuttunutta hirttä, kuuntele,
se helähtää.
Valmista tilaa sen soitolle,
luo laaja kaikupohja, sinun on se tehtävä,
valmista sydämesi sali avaraksi
pohjoisen Karjalan paluujuhlalle!

Vaienna sydämesi kuuntelemaan. Mitään muuta ei tarvita.
Kaikki on valmiina nousemaan liikkeelle
pitkästä parantavasta unesta.
Ja se kaikki on sinun. Mikään ei ole kuollut.
Ruohonkorret helisevät tyhjissä kylissä,
lahdenpoukamat kimaltavat.
Tämä ihmeellinen maakunta on nukkunut
yli raiskaajien, teloittajien vuosikymmenten.
Ja kaikki sen kalleudet ovat tallella.
Sen kainous huomaamatta. Sen pyhyys koskematta.
Äitiemme veripunaiset kukat sykkivät mustaa vasten,
heidän rukouslaulujensa tähtikirjailut valkoista vasten.
Ja meidän on ne herätettävä.
-Anna-Maija Raittila
Parattiisini Puut Runoja
Joensuun Yhteiskoulun 90-vuotisjuhlaan 4.10.1997 



Lähettänyt mammamia klo 8.48 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Saima - Äidin syntymäpäivät 19.4.1914 - 19.4.2014

Saima- Äidin syntymästä 100 vuotta
19.4.2014
 
Lauri Viita: Alfhild

Veikko Sinisalo lausuu
Piirros Petra Himberg 

Saima Harmaja: Huhtikuu


Vieno Saaristo lausuu
Piirros Virva Kunttu 

Saima Harmajan jäljillä 


Saima - Äidille onnittelurunoa valitessa löysin runoilijoita, joiden runoilla muistelen omaa Äitiä.
On opittava uudestaan, kun vain tietäisi, mitä on opittava poliitikkojen mielestä. Nato -keskustelulla muistutetaan Siperian opetuksesta. Heille hauki laulaa Hellaakosken runossa. 


Aaro Hellaakoski: Hauen laulu


Hellaakoski lausuu



 Piirros Jukka Lindfors

Aaro Hellaakosken arvoituksellisessa Hauen laulussa
 mykkä kala veisaa virttä ja puree punaista käpyä kuusen latvassa.

Jopas jotakin, Vistan tekstiä ei voi katsoa jonkun muistuttamatta turvallisuudesta. Nyt ei ole aikaa eikä tarvetta ryhtyä korjailemaan blogia. 22.6.2016
Lähettänyt mammamia klo 10.16 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 18. huhtikuuta 2014

Jerusalem 24h

http://areena.yle.fi/static/mk/images/previews/92/9235c91a0a1342dda98689f0bf28c21c/9235c91a0a1342dda98689f0bf28c21c_720.jpg 
Jerusalem 24h
Yksi kaupunki, 24 tuntia. Jerusalem 24h. Pitkäperjantaina Teemalla ja Areenassa.

Kukaan ei voi katsoa elämää Jerusalemissa 24 tuntia yhteen menoon. Berliini 24h katsoin jälkikäteen muutama vuosi sitten sopivan mittaisissa jaksoissa. Olin helpottunut viime yönä, kun huomasin tämän mahdollisuuden. 
Mitä kelpuuttaisin omaan elämän kertomukseen kahden tunnin jaksoissa Vihtaniemi 24h? Kuolinsiivous auttaa valitsemaan mieleen jääneitä tapahtumia 1900 -luvun alusta lähtien. Nyt on kaaos ympärillä. Sen tarvitsen pitääkseni pääni selvänä.  



Ladattu 19.8.2006
If I were a rich man
Käyttölupa Tavallinen YouTube-käyttölupa

Elän pääsiäisaikaa tässä ja nyt. Ennen pääsiäistä alkoi hallituksen käsienpesu. Kukaan ei ole syyllistyny mihinkään. Heille on luvattu huippuvirkoja EU:ssa. Näin on hyvä, kun tuntevat tekojensa seuraukset. Näillä ministerin paikoilla ei voi jatkaa. Juudas, kassavahti ja kavaltaja, huomasi erehdyksensä kavaltaessaan viattoman. Vei saamansa 30 hopearahaa temppeliin. Sai vastauksen.
- Oma on asiasi. Mitä se meitä liikuttaa. Silloin petti pokka. Juudas viskasi rahat temppelin lattialle ja hirttäytyi.
Näin uumoilen käyvän niille, jotka ovat sanoneet painavan sanansa minun omaishoitoajasta. Tunsin myötähäpeää kärsimysnäytelmän kuulustelukohtauksessa pääsiäisenä 2000. Poistuin paikalta, kaikki oli niin pinnassa. Toisen kerran etenin ristin juurelle. Halkesi huuli, oli aika lähteä.
Akustinen kulta-aika on keväisen kepeä roolittaa hallituksen viimeiset puheenvuorot radioateljeen Juhannuksena. 
Tauti tanssi talvitiellä on puhutellut minua jo 21 vuotta.
 
Tauti tanssi talvitiellä,
kysyi, toinko terveisiä.
Mistäpä minä mutisin.
Muistitko kotona käydä?
Muistin kyllä, enpä käynyt.
Siellä kuoltiin. Kuka kuoli?
Kukin kuoli vuorollansa,
sinä vain olet elossa.

Taidatpa tappaa jo minutkin?
En minä sinua tapa;
kuka sinua surisi!
Kun tapan talon emännän,
samalla isännän isken,
kohta kaikkia komennan.
Sinä palvelet paremmin,
kun et kuole, vaan vikiset. Lauri Viita


Pikkukuva

 Fiddler on the roof - If I were a rich man (with subtitles)

Varmuuden vuoksi  kaksi linkkiä olla rikas mies. Kumman kimppuun tekijänoikeudet ensiksi iskee ja poistaa videot?
 
Lähettänyt mammamia klo 10.24 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 17. huhtikuuta 2014

Naamakirjan valopäät

"Sielut kulkevat sateessa" lukukokemuksena tuo mieleen Tuusniemen raitilla väistäjät, jotka eivät halunneet kohdata minua. 
- Siinä se mennä vilahti, viikon luontoääni, imitoi ääni Yhdestä Tavallisesta Toivasesta.

Aluksi hämmästyin ja ihmettelin. Sitten vain totesin negatiivinruskeiksi muuttuneista pallopäistä, että he menettivät kasvonsa kohdatessaan profeetan omalla maalla. Tämä tupsutukka on sulkenut tilinsä tullakseen uudelleen ennen elokuuta.  

Sisäänkirjautumisen perusasiat: Hei Maire. Millaista apua tarvitset? Tämän sivun aukeaminen estää kirjautumisen naamakirjaan. Pitää ottaa kiertotie.

Rita Tirkko Tämän valopään kanssa katsottiin skypessä kesämökkejä meren ja järven rannalta. Hän on laittanut varmuuden vuoksi päähänsä kypärän, on niin kova mäiske itärajan läheisyydessä. Siitä olen ylpeä, että kesämökin hankinta on toteutunut Ruotsissa, vaikka työkomennus on ollut Suomessa ja on nyt päättymässä.

Suomi ei enää olekaan niin haluttu joka niemessä, notkossa ja saarelmassa oman mökin sijainti. Sijoittajat saavat lapsuuskodin uimarantaan muukalaisina hautausmaan. Eivät tulleet tekemään työtä Virkkusen kaavalemalla tavalla, vaan saadakseen lisäarvoa sijoittamaansa mökkipläntin kautta. Eikä poliitikkojenkaan tarkoitus ollut hoitaa yhteisiä asioita kaikkien parhaaksi, vaan kasvattivat omaa osakesalkkuaan tulevien sukupolvien kustannuksella. 
Luin lukion lopettamisesta Kärkölässä, tuossa Helvi Sipilän kotikunnassa. Ollaan tilanteessa kuin minä itse 1953, piti lähteä oppikouluun kauaksi kotoa. Tähän on tultu.

 
Tässä ovat Salpauksen valmistuneet (17.4.2014 5:30)
Onnea Heille!

Muutama vuosi sitten yhdistyksen ylläpitäjä valmistui laborantiksi. Muistimme häntä silloin oppineiden kukalla ja Heli Laaksosen runon säkeillä. Sitten hän jätti meidät lähtiessään työn perässä kauas pois.

Kärsimysnäytelmäkulkuetta puistosta pääkallon paikalle torstaista sunnuntaihin vuodesta ja vuosituhannesta toiseen, 2014 äidin syntymästä 100 vuotta.  
Lähettänyt mammamia klo 16.45 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Kiirastorstai

Iltahartaus 16.4. kirkkoherra Mikko Lappalainen

Kirkkoherra Mikko Lappalainen, Tohmajärvi. Virsi 269: 1-4. Virsi alkaa sanoin "Älä sure, sielu parka". Kampin laulu, Markku Pihlaja (joht.), Pertti Eerola (urut).

 

Tie on auki taivasta myöten Tohmajärvellä. Se halutaan nimetä Katri-Helenan Taivastieksi. Kuuntelen uudelleen iltahartauden, joko se kirkossa kuulutetaan. Laulajan mukaan vasta Potsipäivillä juhlakonsertissa. Ihmeiden aika ei ole ohi. 

 

Iltahartaus ke 16.04.2014
Mikko Lappalainen, Kirkkoherra, Tohmajärvi
Virsi: 269:1-3

Istun Tohmajärven kirkon penkissä ja katselen alttaritaulua. Ilta-aurinko siivilöityy ikkunoista. On huhtikuu. Ilmassa on jo vahvasti kevään tuntua. Kiinnitän katseeni kuitenkin kirkon etuosassa olevaan alttaritauluun. Taulun tekijä on ”maalaustaiteen tehtailija” Mikael Toppelius. Tämän taulun hän sai apureineen valmiiksi vuonna 1783.

Oikeastaan tauluja on kaksi. Ristiinnaulitun kuvan yläpuolella on toinen maalaus, joka esittää Pyhää Kolminaisuutta. Isä Jumala on kuvattu valkopartaiseksi vanhukseksi, ja aivan kuin hänen polvellaan, istuu Jeesus-lapsi risti kädessään. Kolmas hahmo on Pyhä Henki kyyhkysen muodossa.

Tämän taulun mielenkiintoisin kohta on kuitenkin sen teksti: ”Minä armahdan kaikkia”. Sen on Mikael Toppelius kirjoittanut kauniin siveltimenvedoin käyttäen vanhoista virsikirjoista tuttua fraktuuraa. Täytyy kyllä sanoa, että täältä kaukaa katsottuna tekstistä on vaikea saada selvää.

Tuohon tekstiin liittyy muuten pieni tarina. Kirkkoa kävi kerran katsomassa vanha naisihminen, joka kertoi istuneensa kirkonpenkissä pienenä tyttönä. Häntä ihmetytti jo silloin tuo ylhäällä olevan taulun teksti.

Miten Jumala armahtaa nimenomaan ”pappia”? ”Mi-nä ar-mah-dan pap-pia”, näin oli pieni tyttö lukenut. No, sekaannus on varsin ymmärrettävä. Vanhojen kirjasinten k (koo) näyttää kaukaa katsottuna ihan p (peeltä). Kertojan mielestä tuo väärinymmärrys tuntui silloin, pienenä tyttönä, aivan järkeenkäyvältä. Kyllä kait ne papitkin armahdusta tarvitsevat…

”Minä armahdan kaikkia”. Tekstiä alleviivaa taulussa Isän Jumalan levitetyt kädet. Kysymys ei todennäköisesti kuitenkaan ole siunaavista käsistä, vaan käsivarsista, jotka ovat auki syleilläkseen. Näin kuvittelen maalarinkin ajatelleen.

Ajattelen mielessäni Raamatun kertomusta tuhlaajapojasta. ”Kun poika oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä.”. Itseäni on kovasti puhutellut tuo isän heltyminen jo ennen kuin poika ehti edes pihapiiriin saakka.

Eli tuhlaajapojan isä armahti poikansa jo sisimmässään. Oman pojan näkeminen elävänä sai hänen sydämensä heltymään. Ja sitten: sydämen asennetta seurasi toiminta. Pihalle, poikaa syleilemään ja suutelemaan.

Toppeliuksen taulun Isä Jumala toimii samoin: käsivarret ojentautuvat kuin sulkeakseen syliinsä, rutistaakseen. Kuulen isän sanat: ”Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän löytynyt.”

Hiljaisen viikon keskiviikon psalmissa on sana, joka sopii tähän: ”Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat, niiden mieli virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa, sillä Herra kuulee köyhien rukouksen eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa”.

Tuhlaajapoika luuli vapauden löytyvän ylellisestä elämästä vieraalla maalla kaukana Isän silmistä. Kaikki ei kuitenkaan mennyt niin kuin nuori mies haaveili. Ei rahaa, ei ystäviä, ja lopulta nöyryyttävä työ sikopaimenena. Onneksi Jumala kuuli yksinäisen miehen rukouksen. Oli Jumalan suurta armoa että sai voiman tehdä parannuksen ja lähteä takaisin Isän taloon. Suurta armoa oli myös se, että häntä vastassa oli rakastava syli.

Teen lähtöä kirkosta. Vielä ovella käännyn katsomaan Toppeliuksen maalauksia. Alttaritaulun sanoma on universaali: Kristuksen sovitustyön ja ristin tähden Jumala armahtaa kaikkia, sulkee syliinsä ja vie juhlataloon.

Ristiinnaulitun kuva näkyy kauaksi. Syy armahdukseen on selvä.
Lisätty 24. huhtikuuta 2014
Tohmajärvi on tapetilla tapahtumineen.

Aamuhartaus 17.4. "Mikä on ihminen" osa 4

Hiljaisen viikon aamuhartauksissa kuullaan monologi "Mikä on ihminen". Monologi koostuu raamatunteksteistä ja virsistä. Monologin viimeisessä osassa ihminen hiljenee Jumalan edessä. Lausuja: Leena-Kaisa Kivioja, Kotka Ohjaus: Aino-Kaarina Mäkisalo Hartauden musiikki: Vanhasta virsikirjasta (1945) virsi 519: 1, 5. "Yö synkkä on jo hälvennyt". Lisäksi laulu "Kaikkein eniten ... Lisää

 

Heräsin aamuun huojentuneena. Sain toimitetuksi eilen ennen pääsiäistä tehtävät työt. Tälle päivälle jäi kaupassakäynti viime hetken täydennyksiä varten. 

Muistan kaikkia kiirastorstaihin liittyviä tapahtumia. Isä on kirkkoon lähdössä, valmistautuu huolella kuin joka kerta ennen lähtöä. Omat hommat on pahasti kesken keittiössä. Isä kurkistaa ovesta kysyvästi. Riisumatta essua edestä vedän takin niskaan ja olemme menossa kävellen kirkkoon. Kutsu ehtoolliselle kuuluu.

-Tulkaa, kaikki on valmista. Isä katsoo minua ja toteaa.

- Sinä et tainnut valmistautua. Jään penkkiin istumaan mietteissäni.

 

Rippikoulun kävin Suonenjoella koulutuntien loputtua. Tulin pääsiäiseksi kotiin Vihtaniemelle. Oli määrä käydä kiirastorstai-iltana kirkossa päästäkseen ripille. Paniikki iski, kun lähin kirkko oli Riistavedellä. Kotoa jäätä pitkin 7 km kirkonkylään. Siitä matkaa 30 km autottomille kiirastorstai-illan kirkkoon oli meille mahdoton matka. Onneksi siitä ei tarvinnut esittää reissuvihkossa merkintää (x) osallistunut, vaikka pelkäsin kuollakseni. Sain rippikoulutodistuksen keväällä 1957. 

Pitkäperjantain ja pääsiäisen jumalanpalveluksiin kuitenkin osallistuimme. Iltakirkot ovat tätä päivää klo 18.00. Taksi vie kirkkoon  ja matkapastori tuo kotiin navigaattorin opastuksella.

 

Ei enempää tällä kertaa. Sekin on ihme, että Tohmajärvi on tullut tutuksi minulle, jolle kaikki matkat ovat olleet liian pitkiä kävellä apostolinkyydillä.  

Naamakirjaan kirjautumisen esteeksi noidat lisäsivät: 

- Sisäänkirjautumisen perusasiat

Miten kirjaudun sisään Facebook-käyttäjätiliini?
Mitä eroa sisäänkirjautumisella ja rekisteröitymisellä on?
En pysty kirjautumaan sisään.
Miten lisään tai poistan sähköpostiosoitteen käyttäjätilistäni?
Olen poistanut käyttäjätilini käytöstä. Miten aktivoin sen uudelleen?
Käytin rekisteröityessäni matkapuhelinnumeroani, mutta nyt en pysty kirjautumaan sisään.
Sain sähköpostiviestin, jossa ilmoitetaan jonkun muun rekisteröineen minun sähköpostiosoitteeni.
Miten Facebookista kirjaudutaan ulos?

En pääse käyttämään Facebookissa määrittämääni sähköpostiosoitetta

En voi vaihtaa salasanaani, koska en pysty käyttämään tililläni ilmoitettua sähköpostiosoitetta.
Rekisteröidyin Facebookiin jonkun toisen sähköpostiosoitteella.
Käyttäjätilini on murrettu.

Saan virheilmoituksen, kun yritän kirjautua sisään.

Saan virheilmoituksen virheellisestä salasanasta, kun yritän kirjautua sisään.
Sain virheellisestä koodista ja virheellisestä linkistä ilmoittavan virheilmoituksen, kun yritin vaihtaa salasanani.

Tilisi pitäminen käytössä

Miten voin varmistua, että tilini pysyy aina käytössäni?
Miksi etusivullani on mainos käyttäjätilini suojaamisen parantamisesta? Onko se todella Facebookin lähettämä?
Oliko tämän sivun sisällöstä sinulle hyötyä? ·
Pysyvä linkki · Jaa

 Nyt ei ole aikaa selvitellä kaikkien sissäänkirjautumisongelmia.

Lähettänyt mammamia klo 10.30 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Ystävyydestä

502. That’s an error.
The server encountered a temporary error and could not complete your request.
 
Aamuhartaus 16.4. "Mikä on ihminen" osa 3 

Hiljaisen viikon aamuhartauksissa kuullaan monologi "Mikä on ihminen". Monologi koostuu raamatunteksteistä ja virsistä. Monologin kolmannessa osassa Jumala puhuu ihmiselle. Lausuja: Leena-Kaisa Kivioja, Kotka Ohjaus: Aino-Kaarina Mäkisalo Hartauden musiikki: Virsi 183: 2, 4, 6. "Kun ruoste, koi ja aika syö". Virren laulaa Leena-Kaisa Kivioja.


Kuva: http://youtu.be/z15BwE6neEU
Ladattu 21.5.2010
Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä terapeuttisesti suuntautunut sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien, kuten perheen ja työyhteisön, voimautumisprosessin aikaansaajana.

Mitä voisi lahjoittaa sille, joka omistaa jo kissankellon, vanamon, säteet kevätauringon, jolla on talvi ja syys – kävisikö ystävyys?
-Elina Karjalainen

Blogger tarjoaa tilastoja kävijämääristä, jotka esitetään päiväkohtaisena käyränä. Onhan tuo aika söheröä. Tarvitsisin sydänlääkärin kertomaan rytmihäiriöistä sydänpysähdyksiin. Vielä en ole mitannut verenpainetta enkä tehnyt muutakaan asian hyväksi, jätinhän verenpainelääkkeen pois rajujen sivuvaikutusten takia. Poissa on huimaus, suolan mieliteko ja  muukin pakko on poistunut. Verenpainelääkkeen määrännyt lääkäri teki perusteellista työtä lääkefirman lobbarina. Vieritti syyn itseaiheutetuksi, kun reseptien uusiminen oli terveysaseman evakkoaikana turhan hankalaa. Kolesteroliarvo oli palannut oikeisiin lukemiin ilman lääkettä. Kaikki oireet luulin johtuvan borrelioosista. Nivelkivut poistuivat antibioottitiputuksella, huimaus ja turvotus tuli jäädäkseen.

Tänään olen yhtä vaivainen mato matkamies maan, kuin punkin puraisun jälkeen kesällä 1992. On aloitettava alusta, kun tietäisi suunnan, mistä päin apua hakisi. Viime kesänä osoite oli Turun yksityisklinikalle, mutta pysähdyin lähemmäksi radan varrelle ja sain CPAP:in nukkuakseni hyvin koko yön. Sen avulla olen sietänyt mielettömiä kipuja, kun huono yöuni ei ole lisäkidutuksena.

Omat asiat kunta haluaa tulkita toisin. Se alkoi jo omaishoitajana 1993, kun tuli asetus omaishoidosta. Lainlaatija ja kunta yhdessä aloittivat kiusaamisen tulkitessaan, mikä on omaishoitaja. Isän kuoltua alkoi perinnönjako. 
Rahat oli loppu, mutta lahjakirjalla saatu lapsuuskoti oli vielä jakamatta. Tarvittiin ulkopuolinen jakaja. Kaikki saivat velattomat osuudet, mutta minun osuudesta kunta on erimieltä. Kuuluuko se kunnan sijoittajille vai muukalaisille hautausmaaksi? Eletään aikaa, joka antoi yhteisten asioiden hoitajille mallin. Kukkaronvartijat ovat varkaita. He luulevat maksavansa kaiken omasta pussistaan. Kassavahti syyllistyi vielä kavaltamiseen. Hänelle selvisi.
- "Tein väärin kun kavalsin viattoman veren." (Se oli Jumalan suunnitelma.) Juudas paiskasi kavallusrahat temppelin lattialle ja hirttäytyi.   

Itsekin etenin suunnitelman mukaan. Kaksi kuukautta lomaa työstä kesällä 1989 ja tili oli 20 000 mummonmarkkaa miinuksella. Näin en voisi jatkaa. Sijoittajat ryhtyivät realisoimaan omistuksiani, sain velkani maksetuksi. 
Jouluna 1990 olin vanhempieni luona ja aloitin etukäteen sovitulla kunnallisella kotihoidontuella halvaantuneen äidin hoitamisen. Syöpäleikkauksesta selvinnyt isä ei vielä ollut kunnan avopalveluiden piirissä. Äidin kuoleman jälkeen alkoi isän hoito omaishoidontuella. 
Minulle maksettiin ja otettiin isältä toisella laskulla palvelumaksuna takaisin kunnalle. Tämä on kierrätystä, jota ministerit eivät osaa ratkaista. Se ei hoidu kuntauudistuksella eikä sotepalvelujen järjestämisellä. Näin toimii köyhä kunta, kaupunki ja valtio, jos tätä enää voi itsenäiseksi valtioksi kutsua. 

PS 16.4.2016

Aamuhartaus ke 16.04.2014
Leena-Kaisa Kivioja, Lausuja, Kotka

Osa 3, Jumala puhuu ihmiselle

Voi tottelemattomia lapsia, he laativat suunnitelmia ottamatta minua lukuun, solmivat liittoja minun tahdostani piittaamatta.

Voi ihmistä joka riitelee luojaansa vastaan, voi ruukunsirpaletta sirpaleitten joukossa. Sanooko savi muovaajalleen: Mitä sinä pystyt tekemään? Keneenkä te vertaatte minut, kenenkä rinnalle asetatte minut, kenenlaiseksi minut katsotte että olisimme toistemme vertaiset!

Tunnetko sinä tien valon kotipaikalle, tunnetko paikan, jossa pimeys asuu? Sinäkö tuot valon maan ylle, sinäkö opastat sen takaisin majaansa? Sinäkö tunnet taivaan säännöt, määräätkö sinä, miten ne vaikuttavat maan päällä?

Sinä sanot: Aina ja iäti minä olen valtiatar. Muuta et päästänyt mieleesi, kaiken loppua et ajatellut. Ja nyt kuuntele nautiskelija, sinä joka elät turvattuna ja sanot mielessäsi: Vain minä. Minä en jää koskaan leskeksi, koskaan en menetä lapsiani. Sinä teit kaikessa rauhassa pahaa ja ajattelit: ei minua kukaan näe.

Kuka hyvänsä muovatkoon jumalan ja valakoon kuvan, ei se mitään auta. Eivät he tajua, eivät ymmärrä mitään, sillä suljetut ovat heidän silmänsä, niin etteivät he näe ja heidän sydämensä, niin etteivät he käsitä. He kaatavat kultaa kukkarosta ja punnitsevat hopeaa vaaálla, he palkkaavat kultasepän ja hän tekee siitä jumalan. He nostavat sen olallensa, kantavat ja asettavat sen paikoilleen ja se seisoo eikä liikahda paikaltansa. Sitä huudetaan avuksi, mutta se ei vastaa.

Kun ruoste, koi ja aika syö muun kaiken säälimättä
kun usein päättyy ihmistyö valmiiksi ehtimättä
kun maa ja taivas häviää ja aika loppuu kerran
silloinkin horjumatta jää tuo pyhä sana Herran.

Jumala sanoo:
Minä olen Jumala joka teen kaiken, joka yksinäni jännitin taivaan, joka levitin maan.
Kuka oli minun kanssani? Minä olen Jumala, joka teen tyhjäksi valehtelijain merkit, teen taikurit tyhmiksi, joka panen tietäjät peräytymään ja muutan heidän tietonsa typeryydeksi.

Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatuksenne yläpuolella.

Niin kuin sade ja lumi tulevat taivaasta eivätkä sinne palaa vaan kastelevat maan, niin käy joka sanan, joka minun suustani lähtee: se ei tyhjänä palaa, vaan täyttää tehtävän, jonka minä sille annan.

Minä olen suostunut niiden etsittäväksi jotka eivät ole minua kysyneet. Tässä minä olen, tässä minä olen! Koko päivän olen ojentanut käsiäni uppiniskaista kansaa kohden, joka vaeltaa tietä mikä ei ole hyvä, omain ajatustensa mukaan. Jos Herra ei huonetta rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa. Turhaan te nousette varhain, turhaan valvotte myöhään ja raadatte leipänne eteen. Yhtä lailla Herra antaa omilleen vaikka he nukkuisivat.

Kuulkaa minua jotka Jumalaa etsitte. Katsokaa kalliota josta olette lohkaistut, kaivosonkaloa josta olette kaivetut. Kuulkaa minua te jotka vanhurskauden tunnette, kansa jonka sydämessä on minun lakini: älkää pelätkö ihmisten pilkkaa älkääkä kauhistuko heidän herjauksiansa, sillä koi syö heidät niin kuin villan, mutta minun vanhurskauteni pysyy iankaikkisesti.

Minä olen teidän lohduttajanne, mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä joka on kuolevainen, ihmislasta jonka käy niin kuin ruohon ja unohdat Jumalan joka on sinut tehnyt – ja vapiset alati kaiket päivät sortajan vihaa kun hän tähtää tuhotaksensa. Älkää säikähtäkö, älkää jääkö kauhun valtaan! Te olette minun todistajani: onko muuta Jumalaa, muuta turvakalliota kuin minä?

Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut, minä olen valmistanut sinut – sanomaan vangituille: Käykää ulos ja pimeässä oleville: Tulkaa esiin. Unohtaako vaimo rintalapsensa niin ettei hän armahda kohtunsa lasta. Ja vaikka unohtaisikin, minä en sinua unohda.

Älkää entisiä muistelko, älkää menneestä välittäkö. Katso minä teen uutta, nyt se puhkeaa taimelle, ettekö sitä huomaa. Niin minä teen tien korpeen, virrat erämaihin.

Ah sana kallis iäinen hyljätty monta kertaa
ei mikään tieto maallinen voi sille vetää vertaa.
Lujempaa turvaa meille ken voi tuoda mistään muusta
kuin armon sana ikuinen, se lähti Herran suusta.

Kuin vesilintu lahdella käy alle veden pinnan
ja huuhdottuaan sulkansa taas nostaa puhtaan rinnan.
niin puhdistuu myös henkemme sanassa kirkkahassa
ja liikkuvansa tuntee se olossaan oikeassa.
 
Lähettänyt mammamia klo 9.04 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
Tilaa: Blogitekstit (Atom)

Lukijat

Blogiarkisto

  • ►  2019 (1)
    • ►  helmikuuta (1)
  • ►  2018 (1)
    • ►  helmikuuta (1)
  • ►  2016 (34)
    • ►  joulukuuta (1)
    • ►  marraskuuta (2)
    • ►  lokakuuta (4)
    • ►  syyskuuta (1)
    • ►  elokuuta (2)
    • ►  heinäkuuta (2)
    • ►  kesäkuuta (4)
    • ►  toukokuuta (5)
    • ►  huhtikuuta (4)
    • ►  maaliskuuta (3)
    • ►  helmikuuta (5)
    • ►  tammikuuta (1)
  • ►  2015 (37)
    • ►  joulukuuta (2)
    • ►  marraskuuta (1)
    • ►  lokakuuta (2)
    • ►  syyskuuta (3)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (3)
    • ►  toukokuuta (4)
    • ►  huhtikuuta (5)
    • ►  maaliskuuta (4)
    • ►  helmikuuta (4)
    • ►  tammikuuta (5)
  • ▼  2014 (113)
    • ►  joulukuuta (5)
    • ►  marraskuuta (4)
    • ►  lokakuuta (4)
    • ►  syyskuuta (5)
    • ►  elokuuta (4)
    • ►  heinäkuuta (4)
    • ►  kesäkuuta (8)
    • ►  toukokuuta (14)
    • ▼  huhtikuuta (24)
      • Vapusta vappuun anti-vappuilijana
      • Tänään tahdon niin: 18. kirje
      • 1900 monessa mielessä
      • Laulaa toukomettiset "saamiemme tietojen mukaan"
      • Kirja sulle, ruusu mulle
      • Tänään tahdon niin: 17. kirje
      • Lopeta!
      • Kristus nousi kuolleista
      • Saima - Äidin syntymäpäivät 19.4.1914 - 19.4.2014
      • Jerusalem 24h
      • Naamakirjan valopäät
      • Kiirastorstai
      • Ystävyydestä
      • 15. päivä tai yö
      • Tänään tahdon niin: 16. viikkokirje
      • Finaali
      • Suomen puolesta sodassa ja rakkaudessa
      • 10 käskyä kirkolle
      • Älä tule meitä opettamaan
      • Punaisesta heinäkuusta punaiseen heinäkuuhun
      • EU -korvamerkistä tai -leimasta on kyse
      • Eilisen järkytyksen jälkeen
      • Kotisivukone
      • Turha toivo
    • ►  maaliskuuta (7)
    • ►  helmikuuta (16)
    • ►  tammikuuta (18)
  • ►  2013 (234)
    • ►  joulukuuta (14)
    • ►  marraskuuta (14)
    • ►  lokakuuta (15)
    • ►  syyskuuta (14)
    • ►  elokuuta (12)
    • ►  heinäkuuta (24)
    • ►  kesäkuuta (23)
    • ►  toukokuuta (23)
    • ►  huhtikuuta (24)
    • ►  maaliskuuta (26)
    • ►  helmikuuta (21)
    • ►  tammikuuta (24)
  • ►  2012 (313)
    • ►  joulukuuta (25)
    • ►  marraskuuta (37)
    • ►  lokakuuta (17)
    • ►  syyskuuta (26)
    • ►  elokuuta (30)
    • ►  heinäkuuta (23)
    • ►  kesäkuuta (31)
    • ►  toukokuuta (31)
    • ►  huhtikuuta (19)
    • ►  maaliskuuta (26)
    • ►  helmikuuta (19)
    • ►  tammikuuta (29)
  • ►  2011 (236)
    • ►  joulukuuta (24)
    • ►  marraskuuta (18)
    • ►  lokakuuta (17)
    • ►  syyskuuta (20)
    • ►  elokuuta (38)
    • ►  heinäkuuta (22)
    • ►  kesäkuuta (24)
    • ►  toukokuuta (18)
    • ►  huhtikuuta (11)
    • ►  maaliskuuta (14)
    • ►  helmikuuta (11)
    • ►  tammikuuta (19)
  • ►  2010 (31)
    • ►  joulukuuta (8)
    • ►  marraskuuta (14)
    • ►  lokakuuta (9)

Tietoja minusta

Oma kuva
mammamia
Kirjoitustaito kuuluu kaikille. Opittuani kirjoittamaan verkossa olen kirjoittanut unohtaakseni. Mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Kukaan ei voi kirjoittaa elämäni käsikirjoitusta. Minun on se tehtävä.
Tarkastele profiilia
Teema: Matkailu. Sisällön tarjoaa Blogger.