Syyssinfonia

maanantai 30. syyskuuta 2013

Sähläämisestä on kyse

1938: Kansainliitto kielsi yksimielisesti ”siviiliväestön tahallisen pommittamisen”.

Yle: Töissä sähläämisestä miljardien lasku vuodessa

Päivän ohjelmatiedot
30.09.2013
http://yle.fi/ohjelmaopas/data/yptvko.htm
Bizet: Kuorokohtaus oopp. Helmenkalastajat (Pariisin Opera-Comiquen kuoro ja ork./Pierre Dervaux). Chausson: Interlude teoksesta Rakkauden ja meren runoelma (BBC:n SO/Yan Pascal Tortelier). Henriques: Elämänilon tanssi bal. Pieni merenneito (Etelä-Jyllannin SO/Frans Rasmussen).

Aamusoitto. YLE Radio 1 07.15 - 07.45 Palmgren: Preludi a-molli ''Meri'' (Tapani Valsta). Elgar: Korallien maa laulusarjasta Merikuvia (Lilli Paasikivi ja RSO/Sakari Oramo). Debussy: Aaltojen leikkiä teoksesta La Mer (Chicagon SO/Daniel Barenboim). Leoncavallo: Venetsialainen venelaulu (Lang Lang). Wagner: Kehruulaulu oopp. Lentävä hollantilainen (Leonie Rysanek, Rosalind Elias ja Covent Garden -oopperan kuoro ja ork./Antal Dorati).

Rukoushetkessä viikon alkaessa puhuu hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa, Espoo. Hartauden musiikkina soi irlantilainen sävelmä Women of Ireland. The Briar Consort (Celia Briar, harppu, Jenny Caddic, huilu) Hartaudet: Aamuhartaus 30.9 30.09.2013 06.15


Sauli Niinistö
Viikonloppua väritti vavisuttava uutinen: Linnan juhlat pilalla! Ei frakkeja, tanssia eikä edes boolia; kaikki nuo suomalaisuuden symbolit ne aikovat kadottaa!
Totuus on kyllä vielä karumpi. Ei ole Linnan juhlia ollenkaan.
Itsenäisyyspäivää kyllä kunnioitetaan ja juhlitaan kautta maan ja myös Tampere-talossa. Voi kyllä olla, että nyt tulee vähän enemmän sisältöä ja vähän vähemmän pintaa, mutta vaihteeksi se voi virkistääkin. SN


on aikakin muuttua. kenraaliharjoitukset pidettiin lauantaina, hirvenmetsästyksen alkua siirrettiin 2 viikkoa myöhemmäksi, yhdistetyt juhlat kiireisen kesän jälkeen. enemmän sisältöä, vähemmän pintaa. pukukoodi oikea, slimistä minin kautta pitkään muinaismummon pukuun. Suomi-neidon itsenäisyys on sinivalkoinen, jos se on päässyt unohtumaan sateenkaarilipun heiluttajilta.

Maanantaiaamu kotona valkenee hitaasti. Aamusoiton myötä herään merellisiin tunnelmiin. Uutisissa vatvotaan sähläämistä työpaikoilla työajan tehottomuutena. Kansainliiton yksimielinen kielto "siviiliväestön tahallisesta pommittamisesta" koskee yhteiskunnan asioiden hoitoa. Säheltämisestä on kysymys. 
- "Tämä ei ole leikkaus" toistettuna kuulostaa juuri säheltämiseltä. Vanhempain rahan jakaminen ajan puolittamisesta molempien vanhempien kesken. Syntyessäni 1941 isä oli kutsuttu suur-Suomea valloittamaan. Äiti jäi kotiin kolmen pienen lapsen kanssa. Onneksi liikuntakyvytön isoisä oli käytettävissä vastasyntyneelle vierihoitajana ja äänikenttä piti kaksi omin jaloin juoksevaa lähietäisyydellä.

Sählääminen on pääasia kaikissa niissä vaiheissa, joissa olen ollut mukana. Oppikouluvuodet ulkokuntalaisena 8 vuotta. Rehtori piti huolen, että sähläämisyrityksen kohteeksi joutumisesta minua rangaistiin tappelijana. Johtajaopettaja kävi käsiksi lukukauden päättyessä ja raahasi toisen juopuneen avustuksella lammelle. En ollut oppinut pitäämään puoliani säheltäjiä vastaan. Mikä eniten tuotti vaikeuksia oli vastata äidin kysymykseen, mistä mustelmat olivat tulleet.

Väärä herran pelko on sallinut sählääjien sotkeutumisen omiin asioihini. Akka puhemiehenä, piru perämiehenä on johtanut sählingistä toiseen. Näin elin 50 vakenemisen vuotta. Sitten tuuli työnsi kulkijaa, joskus puski vastaan. Alkoi kaksoiskansalaisuuden  aika. 
Suomalaisuuden tunnistaa sähläämisestä. Joka on saanut kannatusta päästä sählääjän paikalle, hän tekee sitä sydämensä kyllyydestä jopa komukkina lain allekirjoituksella eikä kenelläkään ole rohkeutta nähdä tulevaa. Sukupolvenvaihdoksesta on kysymys. Ei rauhan välikappaleena sponsoroida yhtä säheltäjää, vaan yhteisöllisyydestä pitää itsestään ja läheisistään huolta. Sählääjät  jakavat viimeistä henkistä ja sosiaalisa pääomaa saadakseen muukalaisilleen hautausmaita. Tehotuotannosta on jouduttu tehottomuuteen. 
- Siitä tunnistaa suomalaisuuden, sanoo Leevengood ja Sofi Oksanen. 

Näköishaku ei tuottanut tulosta, että kuvan voisi nähdä.
Linnan juhlissa siirryttiin Niinistön kauteen 06.12.2013
Lähettänyt mammamia klo 8.59 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 23. syyskuuta 2013

Vertaisohjaajat ovat kadonneet

2002: Mozilla Firefox -selain (Phoenix) julkistettiin

Juntusen Terveystupa

Työympäristön Fengshui
- - -
jaksaminen
- - -
Mielihyvähoidot










 
Mennessäni röntgeniin ilmoitan hoitajalle, en ole raskaana. Siitä on ilmoitusvelvollisuus ennen röntgensäteille altistumista. 

Isä Juntunen oli "Luontaishoitola Kauko Juntusen" johtaja, joka koulutti ainoana Suomessa näkeviä hierojia hoitolassaan. Suoritin laillistetun hierojan ammattitutkinnon vuonna 1979. Se on huikea tarina työllistää itsensä, elättää perheensä käden taitoihin perustuvalla tuotteella. Käden lisäksi tarvittiin päätä ja sydäntä hoitaa ihmisiä laillistettuna. Tarvittiin tietoa, taitoa ja tunnetta. Sitten hyökkäsivät nurkanvaltaajat tuotteen kimppuun.

Keskeytin työni ennen joulua 1990 ja läksin katsomaan syntymäkuntaani, kuinka halvaantuneen äidin ja syöpäsairaan isän kotona oleminen jatkuisi. Ja jatkuihan se äidin kohdalla 1½ vuotta ja samalla katson isänkin saaneen hoidon kotona 10 vuotta. Isä  kuoli 7.2.2000 ja hautajaisten jälkeen palasin Lahteen. Isä Juntunen oli kuollut ja hieromalaitos oli projektikokeilussa mukana Juntusen Terveystupana. Saatiin täydennyskoulutusta vaihtoehtohoidoista. Tutkittiin työympäristöön ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä.

Saukon poika esitteli omaa rentoutusmenetelmää Nikko-parkkiin tehdyllä retkellä. Minulle se oli liikaa rentouttaa lattialla makavaa paria. Seurauksena oli veritulppa oikeassa jalassa. Joka ei ole kokenut tulppaa, ei ehkä tiedä, että siitä saattaisi joutua loppuiäksi estolääkitykselle. Marevan -hoitoajaksi katsottiin riittävän 3 kk. Borreliaoireiden aiheuttaman tulehduksen takia tutkittiin myös, miksi olin saanut tulpan. Minulla on geenivirhe. Pillereitä en ole koskaan käyttänyt eikä ne minulle olisi sopineetkaan. Olisin jo kuollut johonkin suvussa esiintyvään tulppaan päässä, sydämessä, keuhkoissa tai jalassa. Nyt pitäisi tutkia, onko geenivirhe periytynyt lapsille ja lapsenlapsille.

Syöpäsuku emme kuitenkaan ole, vaikka vanhemmillani oli kummallakin omat vanhuuden syöpänsä. Lapsenlapsen syöpä on tutkimatta. Lääkärit eivät anna paljon toivoa, kun lapsi siirtyy aikuisten puolelle. Onko lääkärin tehtävä olla ennustaja, että jonakin päivänä sinulla on sitten rintasyöpä tai jokin muu syöpä? Elä siinä pelossa  lyhyessä ajassa viimeistä päivää, kun et tiedä milloin lääkärin ennustus toteutuu.

Lääkäreille on tullut hoitamisen tarve lääkkeillä pakkomielteeksi. Kun nyt tiedän, että oireiluni ei johdu enää borreliasta vaan lääkkeen sivuvaikutuksesta, se tieto vähentää tuskaa . Saa nähdä perjantaina, keksiikö lääkäri minulle sopivan verenpainelääkkeen vai kieltäydynkö kokonaan lääkityksestä. Psykiatriseen hoitoon ohjaus ei auta tässä tapauksessa, eihän rakenteet muutu vaikka kävisin keskusteluja kielipuolen hoitajan kanssa. Parantajaa minä tarvitsen voidakseni elää sovussa itseni kanssa. 

Sama on tietotekniikan kanssa. Se oli huikea kokemus, kun tiesin kuinka tietokone käynnistettiin. Käytettynä ostettu, näyttö söherö ja hiiri hidas liikkeissään. Lisäosat on vaihdettu uusiin, sitten ohjelma onkin vanha. Siihen meni uhoni, kun sukupolvenvaihdos tapahtuu, hankitaan viimeiset versiot tietokoneista meidän verkkokirjoittajien käyttöön. 
Toisin kävi, vistakin on vanha. Maalla lankapuhelin on sanottu irti, kun Sonera ilmoitti kerivänsä kaapelit kerälle. Kunnan hankkimat venäläiset naapurit ovat poistuneet jättäen maksunsa maksamatta. Kunta elää omaa elämäänsä johtajien tietämättä, että omaneduntavoittelu jättää jälkensä. Jäljet pelottavat, jos paluujälkiä ei ole näkyvissä.


Lähettänyt mammamia klo 18.22 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Elävät kirjeet

Eilinen syyspäiväntasaus tuli yllätyksenä. Elinkello on kuitenkin automaattipäivityksellä ja herään klo 6.00 kuulematta uutisia. Tärkeänä pidän kuulemaani aamuhartautta, nousen ylös, mittaan verenpaineen, keitän teetä. Harjoittelen talviaikaan siirtymistä. 
Lähes puolivuotta olen potenut ennen koettuja oireita. Olen selvittänyt, etteivät ne ole punkista johtuvia, kun ei ole uutta punkin puremaa. Kahden lääkärin suusta kuultuna diagnoosi kieltää punkin puremasta johtuvien oireiden samankaltaisuuden. Oireet on kuitenkin olemassa, mutta lääkärit todistelevat, ettei niitä voi olla, kun "ei ole uutta punkin puremaa". 
Oireet johtuvat väärästä verenpainelääkkeestä, jota koskaan ei olisi pitänyt minulle  määrätä. Luen pakkausselosteesta lääkkeen kieltävät syyt, jotka olivat lääkärin tiedossa 3 vuotta sitten. Nuori lääkäri toteaa saman ja kuitenkin uudessa lääkkeessä on sama vaikuttava aineosa, joka ei sovi minulle.

Viikon olen potenut vierotusoireita ja perunut sovittuja menoja. Vielä tämä viikko, sitten lääkärin soittoaika otetuista koetuloksista. Jos lääkärillä ei ole toista lääkettä verenpaineeseen, jätän nykyiset lääkkeet tietoisesti pois. Siitä ei voi lääkäri syyttää, ovathan sivuvaikutukset suuremmat ja verenpaine heittelee. Lääkäri lähtee pois ja jään taas tyhjän päälle verenpaineen jatkohoidossa.

Rukoushetkessä viikon alkaessa puhuu hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa, Espoo. Musiikki: Kyrie -hymni, The Wild GooseWorship Group (vokaaliyhtye), John L. Bell (säv) Hartaudet: Aamuhartaus 23.9 23.09.2013 06.15

Aamuhartaus on vastalääke tämän ajan hullutukselle. Turhaa vatvomista tunnista tuntiin eikä mitää saada aikaan. Omaishoitoasia on yksi puhutuimmista, joka teki minut sairaaksi. 
- Sehän joutui lataamoon.
- Äitisi lähti syöpään kuolemaan. 
- Olet ehdottomasti yli-ikäinen oppimaan verkkokirjoitustaitoa 61/64 vuotiaana. 
- Yrittäjänä, maataousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana sinulle ei ole kertynyt työhistoriaa. 
- Älä puhu omaishoitamisesta mitään, kun et ollut tällä rahoitusalueella omaishoitajana etkä ole enää omaishoitaja. Kaikkien omaishoitajien ei tarvitse tietää olevansa omaishoitajia, kun kaikille ei ole rahaa jakaa. 
- Sinä puhuit Ainon kanssa asioista, joista Aino ei muista! (Ainon ei haluttu muistavan.)
- Pahoittelen ettet pitänyt arvossa kirkon tehtäviä eikä sinulta enää tule rahaa kirkon kassaan, kun erosit kirkosta. Takaisinkin saa tulla. (Minua loukkaa pahoittelunne, enhän luopunut lapsen uskosta, vaihdoin vain osoitetta.)

Eikä siinä kaikki, millä kunta ja valtio haluavat kurittaa neljännen käskyn noudattajaa. 
Heille ei mikään riitä pelastaessaan maailman pankkeja syntymättömien sukupolvien maksettavaksi. Uusia maksuja keksitään, eläke yksi kuppauksen kohde, vaikka on lait ja asetukset. Työttömistä, lapsiperheistä, syrjäytyneistä ja vanhuksista puhumattakaan.

Lähetä meitä eläviksi kirjeiksi maailmaan, kuulen kuuden jälkeen. Kirjeitse olen pitänyt yllä kuumaa linjaa, die heisse Draht. Sille on jatkoa tänä päivänä. Omaishoitajien vertaistukiryhmä sai nimen "Ketjukirjeristeily", yksittäisistä kirjeistä puhumattakaan. 
Nyt on aika tutustua paremmin kirjeiden kantavaan voimaan. Syyspäiväntasauksesta talvipäivänseisukseen on yötyöläisen aktiivista aikaa. Kesäajan olen ollut kipujen ja henkisten painajaisten vanki. Pimeys nauraa valkeuden töille. Hölmöläiset kantavat säkillä valoa pirttiin.  
Lähettänyt mammamia klo 8.03 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 19. syyskuuta 2013

Matteus-efekti digitoday

Professori Heikki Hiilamo, Helsinki. Virsi 442. Virsi alkaa sanoin: Herran ristin kantajiksi. Psallamus kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut) Hartaudet: Aamuhartaus 19.9 19.09.2013 06.15 

- On hoidettu, saan topakan vastauksen tiedustellessani sairaan isän vointia sairaanhoitajalta.
- Minun onkin pitänyt puhua sinun kanssasi. Olet tyytymätön isäsi hoitoon. 
- Minulle ei riitä "on hoidettu", hoitaa voi hyvin tai huonosti tai jättää hoitamatta. Sekin on mahdollista hoitolaitoksessa. Kuljetaan ohi ja jätetään päivittäiset hoitotoimenpiteet tekemättä, kun ei ole avannehoitajaa erikseen.

Samaa keskustelua olen käynyt lääkärien ja hoitajien kanssa omassa sairauskierteessä. Pahinta on borreliatulehduksen kanssa ennen hoitoa, hoidossa ja hoidon jälkeen. Tarvitsin borrelialääkärin vastaanoton kuullakseni, että borrelia on hoidettu. Samat oireet johtuvat tulehduksen jättämistä kudosvaurioista. 

Sairauskertomuksestani luen enemmän kuin mitä lääkärit ovat kertoneet vastaanotolla. Erikoisesti lämmittää mieltä, että kirjoitettuna näen "pitkällisen uupumuksen". Uupumus unen puutteesta on ollut ongelmani 10 omaishoitovuoden jälkeen. Näin jälkeenpäin huomaan PHNetin nurkkauutisessa, että yhteiskunta oli ajautunut pankkikriisiin. 1991: Pankkikriisi alkoi. Suomen Pankki ilmoitti ottavansa SKOPin hoitoonsa.  Sijoittajien ahneutta sain omaishoidosta koituneet velat maksetuksi ja myöhemmin työhuoneen luopumisesta välimiesoikeudella uhattuna sain vähän lisää rahaa omaishoitoon ja järjestelyihin, kuinka Wiljami saisi asua kotonaan vanhempien kuoleman jälkeen.
Tulihan siihen lisäksi lapsuuskodin jakaminen ja omistuksen säilyminen meillä osakkailla. Onni kävi taivaanportilla äidin kuolinpesän kuolinpesäosuuden kanssa kolkuttelemassa, mutta Pietari lähetti takaisin palauttamaan kuolinpesäosuuden takaisin äidin kuolinpesään. Ennen näitä kolkutteluja Onni olisi jättänyt siskon hautamisen seurakunnan tehtäväksi. Tuhka olisi siroteltu meille tuntemattomaan paikkaan. Isän pyynnöstä tuhkauurna tuli postipakettina. Se laskettiin äidin arkun päälle. Nimi on vanhempien hautakivessä. Olemme yhtä elävinä ja kuolleina.

Yhteiskunnan kriisit jatkuvat lamasta lamaan. Samassa pyörityksessä hämmennellään yksityistä ihmistä, vaikka kuinka hyvin hoitaisi omat asiansa. Kunta on iskenyt kyntensä minun perintöosaan saadakseen sen itselleen. Kunta ei käyttänyt etuosto-oikeutta hyväkseen yhden osakkaan luopuessa osuudesta. 
Kunta käy Tiekarttaa Länsirannalla sijoittajiensa kautta. Nuoret naiset lainlaatijoina eivät tunne vanhaa eivätkä siten uuttakaan ymmärrä. Kuinka elämä jatkuu Vihtaniemellä, jossa on eletty 1900 -luku tiettömän taipaleen takana ilman mukavuuksia? Kuinka sukupolvenvaihdos on estetty huutamalla maaoikeutta apuun. Näinhän kavallusrahoilla ostettiin Veripelto muukalaisten hautausmaaksi. Sama tapahtuu tänään perinteen mukaan, ovathan kukkaronvartijat varkaina pitäneet yhteisiä rahoja ja toisten rantoja ominaan.

Tietoyhteiskunta takkuilee omalla kohdallani. DNA on yrittänyt aikansa saada palveluitaan kaupaksi tyhmyydellä. Kun ei onnistunut, ilmoittaa yksipuolisesti kotisivupalvelun lopettamisesta.   Verkkokirjoittajan talo on tuhon oma. Se on tärkeä minulle turvatalona, on hankittava uusi osoite > Verkkokirjoittajan talo nettihotellissa.
Matteus-efekti viittaa rahan käsittelyyn ja digitoday ilmoittaa uudesta ohjelmasta.
Windows 8.1 tulee kuukauden päästä, maksaa satasen
Rahaa on ollut riittävästi eikä siitä tarvitse puhua. Kirjoittaminen on länsimaiselle itsestään selvyys, mutta verkkokirjoittamiseen tarvitsen toimivat laitteet. Siitä tuli kynnyskysymys, tarvitseeko minun yli-ikäisenä olla enää mukana yhteiskunnassa. 

Olen ostanut tietämättäni arvonimen "Varhennettu vanhus" osamaksulla. Se pidätetään eläkkeestä joka kuukausi kuolemaan asti. Tätä en osannut estää saadessani talentin. Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas on ollut kehno palvelija tämän päivän mittapuun mukaan. 
Aamuhartauksien tekstiin sovelsin itseeni ja minut on siirretty "muuhun uskonnolliseen yhteisöön".
Lähettänyt mammamia klo 8.52 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kaatunut nostettiin pystyyn

1922: Helsingin Pallonlyöjät voitti ensimmäisen pesäpallon Suomen mestaruuden kaatamalla loppuottelussa Toijalan suojeluskunnan joukkueen.
 
Ihan sama tämän aamun uutisoinnissa, kun en tiedä mikä maa, mikä valuutta. Kassavahti ilmoittaa eduskunnalle: Olemme eläneet ylivarojen. Järvenpään kunnanjohtaja syyttää rahan loppumista, että kunnilla on liian paljon tehtäviä.


Puhukoon jokainen omasta puolestaan. Olen suhteuttanut menot tulojen mukaan. Jättänyt toiseen kertaan vaatehankinnat, jos tilillä ei ole katetta. Tänään lankesin heräteostokseen saamani tarjouskirjeen perusteella. Yritän tilata netissä annettujen ohjeiden mukaan. Ei onnistu, kone jumittuu. Käynnistän uudelleen. Tiedot ovat tallella ja pääsen eteenpäin kaksi askelta. Taas sama este eri syystä. Dokumentti on vanhentunut. Soitan asiakaspalveluun, saan paketin noutopisteeseen ja maksan laskun kaupan kassalle. Kerron nettitilauksen epäonnistumisesta. Syyksi puhelinääni arvelee palvelimen vanhuutta, kun heillä on uusimmat viritykset käytössä. 

Nämä kaatoyritykset PC:n kanssa aktivoivat ajatukseni uuden tietokoneen hankinnasta. Mutta mihinkään tämän päivän tarjontaan en sitä käytä. Puhukaa pukille, kenellä on puhumisen tarvetta. Pankkiasiointiin ja kirjoittamiseen tarvitsen tietokoneen, hyödyksi ja huviksi, tässä järjestyksessä. Suuria suita järjenköyhistä ajatuksista en tarvitse livenä tuijottaa. Helsingin Pallonlyöjät kaatoivat Toijalan suojeluskunnan 1922.

Sekin oli kunnalle liikaa, kun tulin vanhojen vanhempien kotonahoitajaksi. Kunta on tehnyt parhaansa estääkseen virkakuntansa kanssa, että meille kuulunut uimaranta ei kuuluisi enää meille sukupolvenvaihdoksen tapahduttua. Siinäpä sitä kunnan perikatoon vienyt tehtävä estää alkuperäisten asukkaiden paluumuutto koulutettuna avoimeen virkaan. Kunnan kaikki virat on jäädytetty kunnanjohtajan rouvalle, suvulle ja kummin kaimoille, että kunnanjohtaja pysyy virassaan. Miten lie tänään projekti/kunnanjohtaja yhdistetyssä tehtävässä. Katujätkä -projektista on kokemusta. 
- Ei kiinnosta pätkääkään. Ei riitä resurssit, vaikka kunta on kuulunut vuosia harvojen velattomien kuntien joukkoon.

Costa Concordia saatiin nostettua pystyyn. Olen aikaisemmin kirjoittanut huviristeilijän karille ajosta ja kaatumisesta.  Suomi-neito on kauemmin köllötellyt kyljellään eikä pääministerin tilaus tulevaisuuden tutkimuksesta tule pahasti kärsinyttä Suomi-neitoa pelastamaan. Kilibailut kiihtyvät ja jokainen vetää välistä puolueen kannatuslukujen kasvattamiseksi. Meidän kaatopaikkakansalaisten on pidettävä jalat maassa.

Joukkotappelu kauppakorkeakoulussa. Mitään uutta ei ole auringon alla. Istuttiin avoimen korkeakoulun luentotilaisuudessa. Joku osallistuja oli kännissä, ryhtyi huutelemaan törkeyksiä luennoitsijalle. Siihen loppui se luento. Joukossa ei ollut poliisia eikä puolustusvoimien osallistujilla ollut mandaattia poistaa huutelijaa joukosta. Annoin palautteen, että välikohtauksesta huolimatta liveluento on aina live ilman huutelijoita. Pyssymies olisi ollut vielä arvaamattomampi. Tähän on tultu vuodesta 1978 Jokelan ja Kauhajoen koulusurmiin. Koulusurmat journalismissa - Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien mediakäsittelyn vertailua.

Epävirallinen elämäkerta on joukkovoiman tulos täällä Pohjantähden alla. Tässä potiessani vierotusoireita lääkkeen ei-toivotusta, kuitenkin tiedetystä sivuvaikutuksesta voin yhtä huonosti kuin muutkin vierotuskuurille hakeutuneet tai joutuneet. Itsetuhoisia ajatuksia ei ole, joskin painajaiset ovat lisääntyneet. Unen läpi kuulen Hyacinthin soittavan Richardille, kun isä on kadonnut. Pitää lähteä etsimään kesken työpäivän. Kuulin haastattelussa tarpeeksi Nallen perhekeskeisyydestä. 
- Missä on hiusharja, kysyy tytär kesken kokouksen. Nalle lähtee etsimään, todistaa:
- Pokka pitää. 
Lähettänyt mammamia klo 11.55 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

torstai 12. syyskuuta 2013

Elä vielä tämä päivä

- Hyvää huomenta, toivottaa radiokuuluttaja Timo Teräsvuori. Tänään on torstai, 12. syyskuuta 2013.
Heräsin sopivasti ennen kuutta aaltojen loiskeeseen ja varpushaukan lauluun. Kuuluttajana Timo Teräsvuori on paras ääni kuulla heti aamusta. Uutisia en kuule enkä edes aamuhartautta. Hengitysharjoituksen taustaksi välikuulutuksineen hujahtaa 06.25 Aamusoitto - 06.56 Päivän mietelause ja jossakin välissä ohjelmatiedoista kuulen "Elä vielä tämä päivä!"

Tälle päivälle olen saanut lääkäriajan tekstiviestillä vahvistettuna. Annan uutisten mennä ohi ja jatkan Teräsvuoren kanssa  Aamusoitto YLE Radio 1 07.15 - 07.45
Liszt: Lemmenunelma nro 3 (Jevgeni Kisin). Tárrega: Arabialainen kapriisi (Sharon Isbin). Popper: Syyskukka (Janos Starker ja Shigeo Neriki). Henselt: Lemmenruno (Esther Budiardjo). Leclair: Dolce huilusonaatista G-duuri (Robert Stallman, Karl Bennion, ja Edwin Swanborn). Gigout: Toccata h-molli (Kalevi Kiviniemi) aamuhartauteen asti (AH Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaa).

Uuden musiikin aamuvuoro: Mitä se Kettu oikein sanoo?

Etsiessäni aamun musiikkitarjontaa eksyn kettumetsään. Olen keittänyt aamukahvit, ottanut päivän pillerinpuolikkaan. Tutkin vielä kalanmaksaöljypullon tuoteselosteesta D -vitamiinipitoisuuden - 5ml 200%. 
Tämä syystä että puhelinmarkkinoija teki työtänsä pillerikauppiaana nimellisen kyselyn varjolla D -vitaminin käytöstä. Kerroin tietämykseni D -vitamiinistä. Hän kysyi hämmästyneenä.
- Onko kalanmaksaöljyssä D -vitamiiniä? Hänen pillereitään käyttivät sairaanhoitajat ja lääkärit, joten minunkin pitäsi vaihtaa kalanmaksöljy pillereihin edullisella aloituspaketilla. Ei tullut diiliä ja se kuului äänestä kuin Teräsvuoren kuuluttaessa kapinapapin aamuhartautta jaTuomari Nurmion Rahamies -laulua.
Rahamies on aina rahamies ja minäkin olen kuullut rahamiehestä ilman rienausta. Tuomari Nurmio - Rahamies - YouTube

Aamuhartaus to 12.09.2013
Johanna Korhonen, toimittaja, Vantaa

Lupa ajatella itse

Uskon Jumalaan, mutta en sillä tavalla kuin kirkko opettaa. Tämä on usein kuultu lause Suomessa. Suuri enemmistö kansasta kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon mutta pitää kysyttäessä tarpeellisena tarkentaa, että heidän uskonsa on silti jotain muuta kuin sitä virallista.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Jotkut toki ehdottavat että kirkon pitää lisätä ja koventaa opetustaan, huutaa oikein kovaa, jos nämä kovapäiset vaikka sitten oppisivat. Minä en kuitenkaan usko, että piispojen jyrähtely ja kirkkoherrojen ärähtely mitään auttaisivat. Voisi käydä päinvastoin: omilla aivoillaan ajatteleva kirkon jäsen kauhistuisi moista meininkiä ja miettisi, haluaako ylipäätään olla tuommoisessa köörissä mukana.

Minä tulkitsen tämän "vaikka en sillä tavalla kuin kirkko opettaa"- jutun eräänlaiseksi varaumaksi. Ihminen haluaa pidättää oikeuden omaan ajatteluun. Sehän on kyllä ihan kohtuullinen vaatimus, kun ottaa huomioon että nykyään me kaikki kirkon jäsenet olemme suurimmaksi osaksi ihan lukutaitoista ja ajattelukykyistä väkeä. Ei sellaisille ihmisille voi vain työntää kouraan jotain pakettia, että ota tuo sellaisenaan, tai jos ei kelpaa, niin häivy.

Mutta mikä on se paketti, jota kaikki eivät halua sellaisenaan kelpuuttaa? Mitä se kirkko oikein opettaa?

Aika monella tuntuu olevan koko paketin sisällöstä väärä käsitys. Minullekin on jopa useampi ihminen tullut vuosien mittaan sanomaan, että he eivät ainakaan usko mihinkään pilven reunalla keikkuvaan partaukkoon. Olen vastannut, että en minäkään, en totisesti usko mihinkään tuommoisiin ukkoihin. Mutta eihän kirkko mitään noin hölmöä opetakaan! Jumala ei totisesti ole ukko eikä akka, ei pilven reunalla eikä muussakaan silmin nähtävässä paikassa. Mutta ennen kuin ehdin lopettaa lauseen, moni tämmöinen partaukon kritikoija on jo rientänyt eteenpäin. Ehkä he ovat matkalla suojelemaan omia olkiukkojaan, itse keksittyjä vihollisia, jotta voivat niitä sitten kaikessa rauhassa vastustaa.

Minusta on kerrassaan oikein, että jokainen ihminen ajattelee mahdollisen uskonsa itse, päätyy sitten millaisiin ajatuksiin tahansa. Mutta ajatteluun tarvitaan käsitteitä, tietoa ja kieltä. Monen sinänsä aikuisen ja fiksun ihmisen uskonnollinen käsitteistö ja kieli tuntuvat jääneen lapsuusvaiheeseen. Lapsuuden uskontokielen tilalle ei ole tullut aikuisen kieltä, ja voi olla niin että sillä lapsen kielellä ei tule oikein luontevasti toimeen, sillä ei pysty ajattelemaan kaikkia aikuisen ajatuksia. Lopputuloksena on vähän samea "uskon johonkin mutta en oikein tiedä mihin" - tyyppinen ajatus. Toki niinkin saa ajatella, vaikkei se kovin antoisaa ehkä olekaan. Mutta tämän "uskon johonkin mutten oikein tiedä mihin" -ajatuksen toinen puoli on usein juuri se tarkennus, että "en ainakaan niin kuin kirkko opettaa". Vaikka ei nyt järin hyvin edes tietäisi, mitä se kirkko opettaa.

Kirkko opettakoon vastedeskin. Mutta ehkä aiempaa kuuluvammalla äänellä me kirkon jäsenet voisimme opettaa toisillemme, että kirkon sitoutunut jäsenyys ei todellakaan merkitse omasta ajattelusta luopumista. Päinvastoin: kirkko voi parhaimmillaan olla turvallinen, kannustava ja rohkaiseva yhteisö jokaiselle ihmiselle, joka haluaa pohtia elämän ja uskon suuria kysymyksiä. Yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Kirkko pääsee nykyään usein julkisuuteen erimielisyyksiensä takia. Näitä erimielisyyttä tuottavia ongelmakohtia, kuten syrjintää, me kirkon jäsenet pyrimme aktiivisesti ratkaisemaan. Kirkko kokonaisuutena pyrkii tietysti aina parempaan, parannukseen, eroon vanhoista erheistään ja virheistään. Tähän oppimmekin meitä kovasti kannustaa.

Ristiriitojen julkitulo ja ratkaiseminen ovat tärkeitä asioita. Kaikenlaiset rähäkät voivat kuitenkin sumentaa tavallisten jäsenten mielikuvia siitä, mitä se kirkon oppi nyt oikein olikaan. Liittyikö se naispappien kannattamiseen tai vastustamiseen tai näihin homoihin, vai mihin se nyt liittyikään?

Kirkon opetuksen ydin on Kristus. Tästä onneksi vallitsee laaja yksimielisyys. Kirkon ydin on Kristus, kaikki muu on jotain vähemmän tärkeää.

Tätäkin oppia on lupa kirkossa miettiä, arvioida, kyseenalaistaakin. Se on antoisampaa kuin vain todeta että uskoo johonkin mutta ei oikein tiedä mihin mutta ei ainakaan tuohon mitä nuo tuolla opettavat vaikka siitäkään ei oikein tiedä, että mitä se on.

Kirkossa on muitakin, jotka miettivät. Tervetuloa!


Musiikki: Virsi "Herra! Koska surkia huuton!" (Vanha virsikirja, nro 42). Esittäjä: Janne Nietula (trumpetti). Hartaudet: Aamuhartaus 12.9 12.09.2013 09.20
Kun kuunteluaika loppuu, teksti jää. 

Kaikesta huolimatta elän vielä eurorienausta kuunnellessa. 11.00 Valkoista valoa: Talousmessu

Valkoisessa valossa vietetään ihmisuhrimessua talouspolitiikan, euroalueen ja tiukan talouskurin kunnioittamiseksi. Talousmessun toimittaa Johanna Korhonen. Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kuoro laulaa Pjotr Tshaikovksin säveltämän Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian. AH puhujan tilalle on otettu IH ennakkoon kirkon sivuille nettikuunteluun. 

Jotakin ristiriitaista koen toimittajan sanomassa, mikä sotii kirkkoa vastaan julman jumalan puolesta. Talousmessu vertaan kuulemaani Lapinlahden Linnut: Madrigaali | Elävä arkisto | YLE Lapinlahden Lintujen ortodoksimunkkien kuoro huvitti ja närkästytti 1990-luvulla......

Naistoimittaja yksikseen hoitaa aamuhartaudet puolesta ja vastaan. Lapinlahdenlintuja en ole kuullut edes luontoäänenä enkä viikonlintuna heti herättyä. Minut erotettiin kirkosta ei julistuksen tähden, vaan neljännen käskyn noudattamisesta. Taloudesta messuaminen ei ole minulle edes huumoria perusarvoista,  mutta mahtuuhan maailman noita julistajia tänään yhtä huomenna toista.

Olemme oppineet sanomaan ristiksi elämän mukanaan tuomia kärsimyksiä. Arkkimandriitta Andreas Larikka, Ortodoksinen kirkko, Kajaani. Musiikki: Ristin tropari "Pelasta Herra sinun kansasi". Valamon kansanopiston kuoro. Hartaudet: Aamuhartaus 14.9 14.09.2013 06.15

Lääkärissä käynti oli positiivinen yllätys. Lääkäri vielä soittaa koetuloksista ja sitten hän on jo lähtenyt pois. Nyt on itse tartuttava toimeen elämän rytmin palauttamiseksi. 
- Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä, totesin lääkärille, kun hän yritti tulostaa kyselykaavaketta oireiden seurantaa varten. Lääkäri tiesi, mitä etsi, mutta joku toinen oli ohjelmoinut koneen oman ajatuksensa mukaan. Jos tietokone tietäisi vastaukset, eihän lääkäreitä enää tarvittaisi. Tieto voidaan ulkoistaa, taitoa vaativa tuote tarvitsee tekijänsä.






Lähettänyt mammamia klo 10.06 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Verkkokirjoittajaksi vertaisohjaajan opastuksella

Vertaisohjaaja

Rastor  Lauttasaaressa 
"Tie tehkää suoraksi, te laaksot notkot nouskaa,
te vuoret vaipukaatte tasaisiksi, sileiksi."


* * *

ATK-taidot


Tietoyhteiskunta kaikille



Vihtaniemi oli vaihtunut Lauttasaaren Vattuniemeen. Hankin yrittäjäosaamista sukupolven vaihdokseen Yritysakatemia Rastorissa.
Katson kevään ylioppilaita, nuoria ja elämäniloisia. Saman tunnetilan voin kokea opittuani kirjoittamaan verkossa. Aikavyöhyke on välillämme mittaamaton, olinhan Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas vuosimallia 1961. On oltu riemuylioppilaita  eläkeikäisinä. Tyttömäinen olo valtasi mieleni, enhän ollut päästänyt itseäni vanhaksi eläkeikäiseksi riemuyliopilaaksi.
En hakenut vanhana maisterina lääkärintodistusta saadakseni vapautusta tietokonetaitojen hankkimisesta. Vanha maisterikin tarvitsee nettiä pankkiasiointia varten. Jos olen pakotettu ottamaan nettitunnukset, että voin siirtää rahaa tililtä toiselle, on se helpompaa kuin ottaa pankin avain siirtääkseen käteisenä kerätty raha omalle tilille välikäsien kautta. Tähän ne Konsta Pylkkerön välikädet on tarkoitettu. 


- Et voi tuoda rahaa tilille, on otettava pankin avain. Vietävä rahat tallelokeroon. Sieltä securitarefirma hoittaa rahat tilillesi maksusta tietenkin. 
- Minäkö ottaisin pankin avaimen, kun unohdan joskus kodin avaimetkin sisälle. Huoltomies on soitettava aukaisemaan ovea. Mieli apeana tulen kotiin. 

Päivien kuluttua istun sängyn laidalla rahoineni. Jospa lähtisin matkalle ilmoittamatta kenellekään määränpäätä ja lähdön syytä. 
Katoamiseni tuottaisi huolta läheisilleni ja soitan uuteen pankkiin, josta oli tullut tarjous päästä pankin asiakkaaksi.
- Otetaanko teillä käteistä rahaa tilille?
- Ei, kaikki rahaliikenne tapahtuu sähköisesti.
- Kiitoksia tiedosta. Pankki oli toiminut vasta ½ vuotta. Huijarit olivat ahkeroineet ja siirtäneet miljoonia omille tileilleen tekaistuilla papereilla. Sähköisellä asioinnilla on hyvät ja huonot puolensa enkä halua pankilta muuta kuin hyvää palvelua. 

Mitä kertoo poliittisten puheiden sisälukuharjoitukset puhujastaan muuta kuin, että puhe on maisterin kirjoittama poliittisena avustajana. Toiseksi se voisi olla täytettä, jos ei ole itsellä mitään sanottavaa tai ei ole kirjoitustaitoa saada ajatuksiaan paperille. Lehtikeräys on oiva paikka havannoida pähkäily pienenkin puheen tähden. Kadonneita käsikirjoituksia metsästän kuin Tuhkimon lasikenkää kaatopaikkajätelaatikosta.
Lähettänyt mammamia klo 15.28 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

maanantai 9. syyskuuta 2013

kuvat iirikseen



Dna lopettaa kotisivupalvelun, Verkkokirjoittajan talolla on muutto edessä. 


Halvaantuneen äidin viimeinen saunareissu kesällä 1991

 
Kompetenssi - 1986 - prokura - sertifikaatti


Sukuviiri kohoaa salkoon 90-vuotiaalle isälle


Yrittäjyyden uudet tuulet 2000



Otavassa tutkitaan tulevaisuutta verkkoympäristössä.
Kävin siellä voimautumassa.

Tässä joitakin minulle tärkeitä kuvia. 
Jospa näistä joku sopisi juttuun.


PS 10.8.2014 tämä kuva löytyi Iiriksesta haastattelun yhteydessä: Miksi vanha nainen bloggaa? Istun kuvassa Otavan rappusella ennen lentoonlähtöä. Kumpikin kuva ovat voimauttavia kuvia minulle mistään riippumattomalle

Yli heräävän kaupungin.
Lähettänyt mammamia klo 22.05 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

Puuhuilu ja pajupilli

Rukoushetkessä viikon alkaessa puhuu kappalainen Anna-Kaisa Tuomi, Kauniainen. Musiikki: The Arran boat song, Markus Asunta (puuhuilu) Jouni Kenttämies (kelttiharppu) Virsi 184: 1 - 3. Virsi alkaa sanoin: Mä kauniin tiedän kukkasen. Topi Lehtipuu (tenori), JOnte Knif (positiiviurut) Jarmo Julkunen (teobi), MIkko Perkola (viola da gamba) Hartaudet: Aamuhartaus 9.9 09.09.2013 06.15

Nyt minä kuolla tahdon kuin Rose "Pokka pitää" sarjassa, mutta muista syistä. Panajainen on kiusannut monena yönä. Johtuneeko jännärin "Silta" vai hömpän "YleLeaks" katsomisesta. Topi Lehtipuu ihastelee kukkasta ja "suru suli, vilisi virsien tulva / ihana aurinko sieluuni loisti soi soiseli / sieluuni loisti ja huiluni ilosta itki." Tänään on hyvä päivä pestä yksiön ikkunat, että vähenevä valo pääsee paistamaan sisälle asti.
Lähettänyt mammamia klo 9.24 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

sunnuntai 8. syyskuuta 2013

Sateenkaaresta ja vähän muustakin


Juntusen Terveystupa

 

Työympäristön Fengshui
- - -
jaksaminen
- - -
Mielihyvähoidot

 

Verkkokirjoittajan talo on saanut purkutuomion. Vuoden loppuun menessä dna sen toteuttaa. Muutto on edessä, kun vain ymmärtäisi kuinka se tapahtuu.

 

Oppilastyönä se väsättiin kasaan osoitteessa www.koti.phnet.fi/maire41. Nurkanvaltaajat ovat asialla, ostavat PHNetin liiketoiminnan. Melskaavat kuin sika naurishalmeessa eivätkä onnistu rahastamissuunnitelmissaan. Palvelut on lopetettava vähäiseen kysyntään vedoten. Kaikki toistuu eikä siihen tarvita kymmentä sukupolvea 250 vuoden ajalta. Tiedän vain suvun historian vuodesta 1900 lähtien. Isovanhempien hautakivi muistolaattoinen siitä muistuttaa, jos joku haluaa tarkistaa tosiasioita. Iloitsin aikanaan isovanhempien haudasta sähkötolpan alla, onhan Vihtaniemen mummonmökki vielä vailla mukavuuksia. 

 

Sateenkaari puhuttaa tänään enemmän kuin Juntusen Terveystupa -projektin aikana. Meille hierojille ja muille asiasta kiinnostuneille järjestettiin täydennyskoulutusta. Isä Juntunen oli kuollut eikä ollut jatkajaa hyvin toimivalle oppisopimuskoulutukselle. Minun onneni oli tulla valituksi 1979 hierojakurssille. Puoli vuotta oli riittävä aika oppia hieromaan harjoittelemalla oikeilla asiakkailla. Siinä samalla vahvistui yrittäjäksi ryhtyminen laillistettuna hierojana omalla riskillä. 

 

Työympäristön Fengshui ei oikein toteutunut. Sähkölinjojen risteys ja hautausmaan läheisyys toivat huonoa onnea.  Sateenkaari on minulle muistutus Lady Grace'n sateenkaariöljyistä, jotka vahvistavat itämaiseen viisauteen perustuvia chakroja. 

 

Kalle-guru puhui navanalusasioista, hierojasihteeri siirtyi hautausurakoitsijaksi järjestettyyän kolulutuspäivämatkalle Kuopioon pornofilmiesityksen. Menomatkalla hän oli haleta hankinnastaan, antoi illalla yksityisesityksen pojille. Sain yöllä migreenikohtauksen enkä osallistunut toisen päivän luennoille. Paluumatkalla pyöri pornovideo eikä meiltä naisilta kysytty lupaa sen esittämiseen. 

 

Sateenkaari on tullut poliittisten suuntausten lipuksi. Sen värit nähdään Soinin kravatissa, kynsissä ja suojatien maalauksessa. Tämä on hulluutta nähdä merkityksiä kuin Herkko sairastuttuaan mielisairauteen.  

  VITAS - Пропала собака / The Lost Dog

  • tekijä: vipnews2010
  • 3 vuotta sitten
  • 3 967 näyttökertaa
Праздничный концерт для работников МЧС России, 2005г. Витас и группа "Непоседы" / Festive concert, 2005. 

Villakoiran ydin on kadonnut. Sateenkaaren taakse kätketään koko politiikkaa heilauttavat uutiset. Miksi Ollila juoksee toimittajia karkuun? Miksi Katainen ei itse tule median eteen vastaamaan myöntämistään rahoista, vai menikö sekin kilibailuiksi?
Katson uudelleen muistutukseksi itselleni Yks Tavallinen Tarina enkä löydä siitä sateenkaarelle uusia merkityksiä. Työympäristön Fengshui asettaa rajoituksia onnistua tai epäonnistua hankeissaan. Muukalaisten hautausmaa lapsuuskodin uimarannassa ja Tiekartta Länsirannalla ovat vaihessa. Verkossakaan en ole turvassa dnan liiketoimien koettua vastahankaa minusta riippumattomista syistä. 
 

Syyskuun ensimmäinen päivä Lahdessa valkeni, kävelin kaksi kadun väliä asemalle, istuin junassa 4 tuntia, junasta laskeutuminen tuotti ongelmia, esteenä oli korkeusero aseman ja askelman välillä. Ystävällinen konduktööri tarjosi olkapäätä tueksi ja pahoitteli, ettei esteettömyys ole vielä ehtinyt Joensuuhun asti. Ylitin kadun liikennevaloissa ja kävelin lyhyen matkan. Olin perillä. Miksi olin lähtenyt pitkälle matkalle, on toisen postauksen aihe. Se on niitä lähtöjä, joista sanon.
- Sen mitä haluan jaksan. Mitä en halua, en jaksa, vaikka joku haluaisi minut vielä tekemään puolestaan, mitä ei itse viitsi. 
"Älä tee tänään sitä, mihinkä poliitikkona voit asettaa huomenna työryhmän pähkäilemään, miten tehtävästä selviäisi tekemättä mitään."

Palaan takaisin samaa reittiä kävellen ja junamatkoineen. Laskeutuminen junasta oli esteetön. Lehtikuvan linja-autoaseman ylle kaareutuvasta sateenkaaresta löydän netistä. Sateenkaarella ei ole alkua eikä loppua, jossa sanotaan aarteen olevan kätkettynä. Olen kotona, en sateenkaaren tuolla enkä tällä puolella. 

Otan käyttöön sateenkaariöljyt ja tasapainotan chakrat, ettei mikään osa-alue peitä toista alleen. Tämän päivän sateenkaari on otettu talouden madonlukujen yhdeksi mantraksi.  Talouden madonluvut paljastavat rappion merkeistä viimeisen "pakkomielteinen suhtautuminen seksiin" . Muutaman vuoden takaa koulutusta mainostettiin "leipää ja sirkushuveja" teemalla. Se aika on totisinta totta. On muutosten aika. 
Lähettänyt mammamia klo 9.21 Ei kommentteja:
Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

perjantai 6. syyskuuta 2013

Sisäjärvien sineä

 
Vitas - Opera2






    Ladattu 9.02.2010
     
    Alkuperäinen versio Jos sä tahdot niin kappaleesta. Löytyy ainakin hectorin "lauluja rakastamisen vaikeudesta" levyltä.


    Jos sä tahdot niin, olen sulle joku aivan muu.
    Jos sä tahdot niin, olen virhe, joita tapahtuu.
    Jos sä tahdot niin, tulen jouluksi kotiin.
    Jos sä tahdot niin, en enää lähde uusiin sotiin.
    Jos sä tahdot niin, jään vahtikoiraksi ovelles
    Tai painan pääni sun povelles.

    Jos sä tahdot niin, et enää koskaan ole levoton.
    Jos sä tahdot niin, kaikki minun myöskin sinun on.
    Jos sä tahdot niin, otan sinun uskontosi.
    Jos sä tahdot niin, on mulle valheesikin tosi.
    Jos sä tahdot niin, muutan kirjoille Andorraan,
    Jos vielä siellä sut nähdä saan.

    Sillä ilman sinua hukun öihin sekaviin
    Ja ilman sinua, no niin...
    Ilman sinua olen puolitiessä helvettiin...

    Jos sä tahdot niin, nimeäsi enää toista en.
    Mut vaikka tahdot niin, kuvaas mielestäni poista en.
    Jos sä tahdot niin, tulen kallioiden läpi.
    Jos sä tahdot niin, what ever makes you happy.
    Jos sä tahdot niin, tuon sulle Tiibetin vuoteeseen
    Tai siirrän pohjoisen luoteeseen
    Ja aina uudelleen ja uudelleen
    Sun muistan joskus mua suudelleen.

    Mutta ilman rakkautta hukun öihin sekaviin
    Ja ilman rakkautta, no niin...
    Ilman rakkautta olemme puolitiessä helvettiin...

    Jos sä tahdot niin. (3x)
      Käyttölupa Tavallinen käyttölupa

      Riston Valinta. Saimaa on kierretty 50 minuutissa. Risto Nordellin puhetta ja musiikkia viikonlopun erikoistarjouksena. Heinävesi ja Juojärvi tutustumisen kohteena sisäjärvien sinestä.

      Vitas - I Repeat Your Name (english subtitles) - YouTube

      Lähettänyt mammamia klo 11.23 Ei kommentteja:
      Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

      torstai 5. syyskuuta 2013

      Maata pitää hoitaa ja rakastaa

      Maata pitää hoitaa ja rakastaa. Seurakuntapastori Helge Itkonen, Heinävesi. Virsi 574: 1 - 2. Virsi alkaa sanoin: On kaunis synnyinmaammem Psallamus kuoro, Ilmo Riihimäki (joht), Juhani Haapasalo (urut) Hartaudet: Aamuhartaus 4.9 04.09.2013 06.15 

      Kuuntelen terveisiä Heinävedeltä, toteuttihan kummitätini siellä elämän tehtäväänsä. Kertoi kantaneensa selässään siemenruissäkin. Kylvi jyvät maahan ajallaan. Kukaan ei uskonut tätini kykyyn viljellä ja varjella maata. Naapurin emäntä kumartui ihan maahan asti ja kokeili orastavaa laihoa kädellään. Aikanaan ruis oli valmista korjattavaksi. Täti leikkasi sirpillä rukiin, sitoi lyhteet ja kuivatti kuhilailla. 

      Tanskalainen maajussi palaa maalle elämään yksinkertaisesti, samoin saksalaiset lapset antoivat kotonahoidolle sisällön; zu Hause Pflegen, Hilfe für dien Helfer.
      Tädin ruista ei puitu riihessä, mutta muistan mummolan riihen ja puimiset siellä. Riihimiehet tulivat syömään tehtyään työn aikaisesta aamusta puoleen päivään mennessä. "Ensin kaikki puimaan, sitten kaikki uimaan" lauloi tuon ajan kansallisromantikko Martti Innanen - Saunajenkka (1967) 

      Iltapäivällä jään katsomaan Pääministerin ilmoitusta eikä minulle selvinnyt, mikä oli ilmoituksen sisältö. Oliko se kissantervausta vai oppositiolle esitetty avunpyyntö.
      Martti "Huuhaa" Innanen - Marduusialainen ... - YouTube

      Docventures esittää: Talouden madonluvut 
      Vielä myöhään illalla yritän tehdä yhteenvedon pääministerin ilmoituksen ja talouden madonlukujen välillä. 

      Docventures esittää: Talouden madonluvut. 23 talousviisasta panee asiat järjestykseen: vapaa markkinatalous on tiensä päässä. Elokuvan nimi Four Horsemen viittaa ilmestyskirjan neljään ratsastajaan.

      Näin elokuvan aikaa sitten ja se kolahti siinä määrin, että kirjoitin itselleni sanasta sanaan; vapaa markkinatalous on tullut tiensä päähän. Ei löydy hallituksesta talousviisaita, jotka voisivat muuttaa suuntaa. Siinä menee oppositiokin mukana, vaikka pääministeri pitää Soinin puhetta viihdyttävänä ja kuuntelisi sitä toisessa tilanteessa. Se tilanne tulee uskoteltua nopeammin, kun 250 vuoden sykli on tullut tiensä päähän.

      Sota-aikana syntyneenä tiettömän taipaleen takana alkoi elämäni 72 vuotta sitten. Oltiin omatoimisia ja huolehdittiin omasta elämästä luontaistaloudessa. Kunnan anti on ollut 5 lukuvuotta kansakoulua maalaistalon kamarissa alakoulussa ja yläkoulussa Korpelan tuvassa. Oppikouluun lähdin vieraalle paikkakunnalle. Vuosia siellä vierähti 8, keskikoulua 5 ja lukiota 3 vuotta. 

      Synnyin väärään aikaan, olisihan verkko-opiskelu sopinut minullekin. Olen saanut kuitenkin tutustua nettimaailmaan suorittamalla YEAT:n yritääjäosaamista sukupolvenvaihdokseen ja inhimillisten voimavarojen kehittyminen. Tässä tilanteessa vedän yhteen talouden madonlukujen viittauksen ilmestyskirjan neljään ratsastajaan.

      Synnyin uudelleen 5 -kymppisenä hengitysharjoitussessiossa. Vanhemmistani oli tullut autettavia ja aloitin omaishoitajana 1991 kunnallisella kotihoidontuella. Kunta oli tehnyt virheen suostuessaan maksamaan minulle rahaa kahden laitospaikan säästämisestä niille, joilla ei ollut hoitajaa kotona. Valtio tuli asetuksineen hätiin. Antoi kunnalle mahdollisuuden pienentää maksettu omaishoidontuki minimaaliseksi. Minulle maksettiin, pidätettiin verot ja perittiin isältä takaisin palvelumaksuna kunnalle minun tekemästä työstä. Kaikkeen on pitänyt suostua. Ansiotyössä kaupunki myi palveluni 10% alennuksella eläkeläisille uudessa palvelukeskuksessa. Heitä oli yli 17000. Minusta tuli sosiaalinen hieroja, kun en suostunut itsensä etuoikeutetuksi kansanedustajan äitinä jonon ohittajan hierojaksi. Eikä pojasta polvi parantunut. Poika antoi hierojalle katuhuorastatuksen.

      Isän kuoleman jälkeen lapsuuskoti jaettiin halkomalla. Kaikki saivat velattomat osuudet. Isästäni tuli miljonääri kuoltuansa ja minusta miljoonaperijätär. Kunta myi rantansa sijoittajille ja samalla antoi heille oikeuden pitää hallussaan lapsuuskodin uimarantaa muukalaisille hautausmaavarauksena. Kukkaronvartijat saivat varkaan maineen jo Jeesuksen kuoleman aikoihin Kavaltajan pitäessä yhteisiä rahoja ominaan. Kavallettuaan Jeesuksen rahasta hän huomasi tehneensä virheen ja heitti 30 hopearahaa temppelin lattialle. Näillä rahoilla on Veripelto ostettu muukalaisten hautausmaaksi.

      Monta asiaa on toteutunut kirjoitusten mukaan. Tänään pitäisi hakea lääkäriapua itselle. Silmälasit odottavat valmiiksi katsottuja kehyksiä. Jos niistä ei tule ilmoitusta tänään, meni etukäteen tehty työ hukkaan.
      CiiPAP -hoitoon olen jonossa. Toteutuuko hoitotakuu puolessa vuodessa vai joudunko uudelle jonotuslistalle. Se ainakin lohdutta, että pitkällisen uupumuksen syyt lääkäri selvitti ja kirjoitti sen vielä näkyväksi. 
      Politiikka vaatii sairaustapauksensa ja ne hoidetaan sairauslomalla. Olen voinut auttaa toisia, mutta itselleni on vaikea hakea lääkäriapua. Sekin kuuluu tähän sykliin. 

      Vesi oli katkaistu muutamia viikkoja sitten. Patterit kylmenivät ja huoltomies kävi aamulla ilmaamassa patterit ja tiivisti vuotavan säätönappulan. Siivoaminen oli työlästä ahtaista paikoista, kun nivelet ovat tulehtuneet eikä tarpeeksi vahvaa kipulääkettä ole minulle määrätty. 
      Keittiössä odottaa lattialla lasinsirut korjaamista. Onneksi oli kengät jalassa, kun juomalasi putosi tiskipöydältä lattialle ihan itsekseen.

      Näin on tämän syklin viimeiset vuodet pääministerin ilmoituksen avustamana. Olen varautunut pahimpaan. Mitä vanhemmaksi tulen, sen lyhyemmäksi jää aika tehdä kuolemaa. Isovanhemmat ovat kuolleet kotona. 
      Äidin kuoleman edellä lauantain toivotut levyt, Sibeliuksen 6. sinfonia sai metsän kukkimaan. Tiesin hänen musiikkimakunsa, mutta hän antoi luvan kuunnella sinfoniaa. Tiistaiaamuna työnsin pyörätuolilla hänet sairaalaan. Isä seurasi mukana työntäen äidille lainattua rollaattoria. Sitä oli vaadittu takaisin ja lupasin äidille palauttaa kaikki apuvälineet heti niiden käytyä tarpeettomiksi.
      Isän kuolema kesti presidentin valintaan 6.2.2000. Seuraavana aamuna, isoisän kuolinpäivänä, hän kuoli kidutettuna kolme kuukautta sairaalan sängyssä. 

      Suvussa madonluvut ovat toteutuneet hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Valkoiset veteraanit lupasivat isälleni kuoltua havuseppeleen haudalle. Saman palkitsemisen ehdon koen omassa elämässä. 
      - Olisit pysynyt yhdistyksessä maksavana jäsenenä, olisit saanut pinssin "tehdystä työstä".

      Piispakokelas pahoitteli vaihtaessani osoitetta pysyvään luopumatta lapsenuskosta. Minua loukkasi pahoittelu vaihdoinhan vain osoitetta. Maistraatti siirsi "muuhun uskonnolliseen yhteisöön", kun Porvoon sopimuksesta puuttui kirkon allekirjoitus.

      Ammattitutkintostipendin säästin 2 kertaa yrittäjän ammattitutkinnosta ja yrittäjän erikoisammattitutkinnosta. Olin ehdottoman yli-ikäinen 61/64 vuotta. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Sukupolvenvaihdosta ei tule, ovathan talouden madonluvut käymässä toteen. Syntymättömät sukupolvet aloittavat alusta elämänsä sellaisena kuin se heille annetaan.   

      Puoluekannatuksesta, hallituksista, eduskunnasta ei ole mitään tekoa 250 vuoden syklin päättymiselle. Julma jumala ahmii omat lapsensa.  
      Lähettänyt mammamia klo 9.49 Ei kommentteja:
      Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

      maanantai 2. syyskuuta 2013

      Ei niin hartaiden 50 -vuotispäivä

       Hartaudet
      • 27 pv jäljellä

      Hartaita säveliä 50 vuotta -juhlakonsertti

      Hartaita säveliä -ohjelma kuultiin Yleisradion ohjelmistossa ensimmäisen kerran 2.9.1963. Juhlakonsertin musiikista vastaavat Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki ja Juhani Haapasalo, urut sekä Mikko Helenius. Iltahartaudessa puhuu piispa Tapio Luoma, Espoo. Suora lähetys Helsingin Vanhasta kirkosta.Hartaudet: Hartaita säveliä 50 vuotta -juhlakonsertti 02.09.2013 20.00

      Hartaiden sävelien 50-vuotislähetys Helsingin Vanhasta kirkosta klo 18.30.
      Iltahartaus: Piispa Tapio Luoma, Espoo.

      Etsin ja etsin illalla, mutta löysin vain linkittömän tiedon iltahartaudesta. Ajattelin, ettei sitä voi kuunnella jälkeenpäin netissä. Aamuhartausseurakuntalaisena olen pettynyt kirkon tiedotuskeskuksen toimintaan päivittää hartaushetkien julkaisua. Ehkä se ei ole niin tarpeellista, eihän niitä kukaan kuuntele. Minä kuuntelen arvojen kolmiyhteyttä kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.
      3.9.2013 avaan läppärin. Tutut linkit kierrettyäni luen Vanhasen näyttäytymisestä hartaushetkessä. Viimeksi Vanhasen tulo ajalla ajattomalla, minun aamuhartausajalla, sai antamaan palautetta kanavauudistuksesta hartausaika poliitikoille. Se herätti tunteita omassa sängyssä. Nyt Vanhanen näyttäytyy naapurissa tapahtuneen perhesurman muistotilaisuudessa. Se herättää minussa vielä suurempia muistoja poliitikkojen toimista perheiden hyväksi. Siitä seuraa kuntauudistus ja sotepalvelujen uudelleen järjestäminen, kun mikään ei riitä tänä ahneuden aikana.

      ########

      Hartaat sävelet eivät mene jakeluun eilisen pitkän matkan jälkeen. Kuuntelin aamulla kolotusta ja viivyin sängyssä tavoistani poiketen myöhään. Mitään muuta en kuullut kuin kolotuksen enkä keksinyt mitään muuta syytä kuin sopimaton verenpainelääke. Jätän vahvan kipulääkkeen ottamatta, kun mitään eroa en huomaa, otanko vai jätänkö ottamatta. 

      Lähetän sähköisen kortin 50 -vuotiaalle. Juhlitaan myöhemmin DJ:n soittaessa levyjä. Onnistuin löytämään CD:n 1963 vuoden hiteistä. Niitäkin on mukava kuulla juhlapäivänä.

      Sunnuntaiaamuna biitsi oli autio, kun olin lähdössä matkalle. Mies tulee mietteliäänä lippuautomaatilta. Oli ostanut lipun 1. kerran itsepalveluna. Sen hän kertoo heti huomenen sanomisen jälkeen. Siinä junaa odotellessa ehtii hän kertoa muutakin entisistä ja tämän päivän töistään. Koskaan en ollut häntä kuullut, vaikka tenori sanoi olevansa. Kysyin nimen ja tutulta kuulosti. Hän puhui Raamatun tekstien laulamisesta. Omat tuttavuudet, Topi Lehtipuu, Jorma Hynninen tulivat mieleen hartaista sävelistä. Juna tulee, hän pyytää melkein anteeksi puhumistaan ventovieraan kanssa.

      Tälle päivälle tehtävää oli tilata aika silmälääkärille ja pyytää lähete CPAP hoitoa varten julkiselle puolelle. Varaudun ½ vuoden odotukseen hoitotakuun toteutumiseen. Joillekin uskon hoidon järjestyneen priorisoituna alusta lähtien. Maksoin oppirahani yksityisesti tietääkseni, mikä minulle on tullut pitkällisen uupumuksen seurauksena. 


      MOT: Maailmanherrojen salaseura saa minut kysymään: Mitä meidän köyhät, tyhjätaskut tekevät maailman rikkaimpien herrojen suljetussa salaseurassa. Poliitikkoina he ovat meidän omistuksista huoltakantavia päättäjiä. Rikkaat pelaavat omilla rahoillaan, mutta kassavahti istuu pankkinsa päällä ja käy meidän taskuilla. Siitä ei hyvä seuraa.
      Stephen Elop – Microsoftin myyrä, troijalainen vai pelkkä uhkapeluri? (10:45)

      Dokumenttiprojekti: Hyppy kertoo munkista, joka esitti kutsun tulla heidän yhteisöönsä. Munkkiklubi -blogi syntyi tästä ideasta. 
      Kotikatsomo: Havukka-ahon ajattelijan elämänpiiri on minulle tutumpi ja turvallisempi kuin intialainen hare krisna tai muu kaukaa tullut uskonkonsulttien käännytystyö. 

      #########

      Aamuhartaus. Tiistai aamujen hartauksissa pohditaan musiikin merkitystä uskolle. A-kanttori Nina Pakkanen, Helsinki puhuu Edvard Griegin sävellyksestä Neljä Psalmia. Musiikki: Edvard Grieg: Jesus Kristus er opfaren (Fire Salmer), sanat:Hans Thomissön Det Norske Solistkor, solistina Bård Bratlie, johtajana Grete Pedersen Hartaudet: Aamuhartaus 3.9 03.09.2013 06.15

      Sinin kiitokset nimipäiväonnittelusta tuli Lontoon liepeiltä. Samoin 5 -kymppinen kiitti tekstarilla muistamisesta. Soi kunniaksi Luojan sai alkunsa 50 vuotta sitten. Aloitin syksyn Helsingissä vanhojenpiikojen opetuksessa. Eihän sillä ollut mitään siunausta, heittäydyinhän kuninkaallisena satamajätkäseikkailuun ja tässä on tulos suvun tervehdyttämisestä sekavassa maailman tilanteessa. 

      Sinun vuotesi 1963 CD: Kotimaisen viihteen vuosikymmen 70-luku CD sisältää kotimaiset listahitit syntymäpäiväsankarin teinivuosilta. CD:ltä löytyy mm. kappaleet: Marilyn, Get On, Katson autiota hiekkarantaa.  Loput levyistä soitetaan juhlailtana, kun hartaat sävelet poistuvat netistä.
       
      Lähettänyt mammamia klo 19.28 Ei kommentteja:
      Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin

      60 001. kävijän ensimmäinen päivä

      Syyskuun ensimmäisenä päivänä vaihtuivat maisemat 1953 - 1961 ulkokuntalaisen koulumaisemiin. Taakse jäi elokuun viimeisten päivien kauran seivästys salmen takana vuokrapellolla. Kaura oli osaksi vielä vihreää eikä siitä kypsempää tulisi siirtämällä korjuuta syyskuun puolelle. Kesä oli lyhyt, syksy aikainen kylmenevin päivin enteili syyssateiden muuttuvan lumeksi.

      Alkoi vaikenemisen vuodet, joihin minut palautti tokaisu jälleennäkemisen ihanassa toivossa.

      - Sinä olit pentuna kova suuttumaan. Syksystä 1961 jouluun 1990 alkoi elämän kertaus, mitä olivat vaikenemisen vuodet olleet muistuttajan ja muistutetun elämässä. Hän muisti, mitä muisti. Hän kävi mielessään läpi lapsuusaikaa 12 -vuotiaaksi. 

      En tuntenut eriarvoisuutta, olimmehan samoista lähtökohdista sodasta elävänä palanneiden isien lapsia. Hän jäi syntymäkuntaan paikalleen ja eteni työvoimatoimiston toimistonhoitajaksi uudessa uljaassa Virastotalossa. Toimistot loppuivat ja kunnantalo muuttui Varastotaloksi. Seuraavaa vaihetta en tiedä, onhan kuntauudistus tulossa. Rohkein visio Tuusniemen Joulussa on muuttuminen Suomen Floridaksi.

      Yks Tavallinen Tarina

      Syyskuun ensimmäinen oli sateinen ja näin kaunis Lahdessa - kuva

       

      Lähettänyt mammamia klo 10.00 Ei kommentteja:
      Kohteen lähettäminen sähköpostitseBloggaa tästä!Jaa TwitteriinJaa FacebookiinJaa Pinterestiin
      Uudemmat tekstit Vanhemmat tekstit Etusivu
      Tilaa: Blogitekstit (Atom)

      Lukijat

      Blogiarkisto

      • ►  2019 (1)
        • ►  helmikuuta (1)
      • ►  2018 (1)
        • ►  helmikuuta (1)
      • ►  2016 (34)
        • ►  joulukuuta (1)
        • ►  marraskuuta (2)
        • ►  lokakuuta (4)
        • ►  syyskuuta (1)
        • ►  elokuuta (2)
        • ►  heinäkuuta (2)
        • ►  kesäkuuta (4)
        • ►  toukokuuta (5)
        • ►  huhtikuuta (4)
        • ►  maaliskuuta (3)
        • ►  helmikuuta (5)
        • ►  tammikuuta (1)
      • ►  2015 (37)
        • ►  joulukuuta (2)
        • ►  marraskuuta (1)
        • ►  lokakuuta (2)
        • ►  syyskuuta (3)
        • ►  heinäkuuta (4)
        • ►  kesäkuuta (3)
        • ►  toukokuuta (4)
        • ►  huhtikuuta (5)
        • ►  maaliskuuta (4)
        • ►  helmikuuta (4)
        • ►  tammikuuta (5)
      • ►  2014 (113)
        • ►  joulukuuta (5)
        • ►  marraskuuta (4)
        • ►  lokakuuta (4)
        • ►  syyskuuta (5)
        • ►  elokuuta (4)
        • ►  heinäkuuta (4)
        • ►  kesäkuuta (8)
        • ►  toukokuuta (14)
        • ►  huhtikuuta (24)
        • ►  maaliskuuta (7)
        • ►  helmikuuta (16)
        • ►  tammikuuta (18)
      • ▼  2013 (234)
        • ►  joulukuuta (14)
        • ►  marraskuuta (14)
        • ►  lokakuuta (15)
        • ▼  syyskuuta (14)
          • Sähläämisestä on kyse
          • Vertaisohjaajat ovat kadonneet
          • Elävät kirjeet
          • Matteus-efekti digitoday
          • Kaatunut nostettiin pystyyn
          • Elä vielä tämä päivä
          • Verkkokirjoittajaksi vertaisohjaajan opastuksella
          • kuvat iirikseen
          • Puuhuilu ja pajupilli
          • Sateenkaaresta ja vähän muustakin
          • Sisäjärvien sineä
          • Maata pitää hoitaa ja rakastaa
          • Ei niin hartaiden 50 -vuotispäivä
          • 60 001. kävijän ensimmäinen päivä
        • ►  elokuuta (12)
        • ►  heinäkuuta (24)
        • ►  kesäkuuta (23)
        • ►  toukokuuta (23)
        • ►  huhtikuuta (24)
        • ►  maaliskuuta (26)
        • ►  helmikuuta (21)
        • ►  tammikuuta (24)
      • ►  2012 (313)
        • ►  joulukuuta (25)
        • ►  marraskuuta (37)
        • ►  lokakuuta (17)
        • ►  syyskuuta (26)
        • ►  elokuuta (30)
        • ►  heinäkuuta (23)
        • ►  kesäkuuta (31)
        • ►  toukokuuta (31)
        • ►  huhtikuuta (19)
        • ►  maaliskuuta (26)
        • ►  helmikuuta (19)
        • ►  tammikuuta (29)
      • ►  2011 (236)
        • ►  joulukuuta (24)
        • ►  marraskuuta (18)
        • ►  lokakuuta (17)
        • ►  syyskuuta (20)
        • ►  elokuuta (38)
        • ►  heinäkuuta (22)
        • ►  kesäkuuta (24)
        • ►  toukokuuta (18)
        • ►  huhtikuuta (11)
        • ►  maaliskuuta (14)
        • ►  helmikuuta (11)
        • ►  tammikuuta (19)
      • ►  2010 (31)
        • ►  joulukuuta (8)
        • ►  marraskuuta (14)
        • ►  lokakuuta (9)

      Tietoja minusta

      Oma kuva
      mammamia
      Kirjoitustaito kuuluu kaikille. Opittuani kirjoittamaan verkossa olen kirjoittanut unohtaakseni. Mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Kukaan ei voi kirjoittaa elämäni käsikirjoitusta. Minun on se tehtävä.
      Tarkastele profiilia
      Teema: Matkailu. Sisällön tarjoaa Blogger.