Viimeinen pari kaapista ulos

Naiset saavat olla rauhassa miesvaltaisella suuntautuneiden työpaikalla. Toista on joutua naisen ahdistelemaksi kahdenkeskisessä hoitotilanteessa. Kun on hidasälyinen oivaltamaan kuvitetuista seteleistä, työhuoneen ostotarjouksesta yhdessä käytettäväksi, viikonloppukurssin käymisestä kontaktien toivossa, pitää kysyä referenssejä yhteiseltä tutulta. Hän antaakin seikkaperäisen selvityksen rouvien Pariisin matkalta. Rouvat ajattelivat tutustua sellaiseen tarjontaan, mitä ei ehkä kotomaisemissa kehtaisi tehdä.

Sexybutiikki oli kohde. Hämmästys oli suuri, kun yksineläjä oli jo ehtinyt sinne. Senhetkinen taso kallistui, ja olin pudota kuiluun. Saman sain sanotuksi miehelle, joka halasi vaimon nähden asiallisesti. Yksin tultuaan käsi kävi käpälöimään luvattomilla alueilla. 

- Pudotit minut korkealta, sinäkin.

- Testasin, värähtääkö viisari? Sillä kertaa tuli tarkoitus selväksi. Seuraavalla kerralla antaisin ensiksi ympäri korvia ja jättäisin hieromatta. Suutarit pysykööt lestissään! Tällä alueella ei ole oppikirjoja, kuinka lapsille kerrotaan aikuiseksi kasvamisesta. 

Pieni tyttö hieroi korviaan. Huolestunut äiti vei lapsen lääkäriin, onko lapsella vaivaa korvissa. Lääkäri totesi.

- Ei ole mitään vikaa. Tyttö löysi korvansa. Sarjakuvapiirtäjä esittää saman asian yhdellä kuvalla tai kuvasarjalla. Sanataiteessa yksi osa-alue oli sarjakuvamenetelmä. Se sopii minunkin ajatusmaailmaan opettaa tai löytää seksualisuutensa kuin korvansa.
Suvaitsevaisuuden nimissä on otettu suunta latvasta alas, vaikka luonto se on, mikä tikanpojan puuhun vetää. Antaako oppitunnin istuva vai astuva presidentti vai opetusministeri? Hän oli vähällä joutua viihteellä sidotuksi tankotanssijan syliin.

If I Were.... presidentti

Minulla on viisas, kantaaottava Vista. Kirjoitin presidenttien toimenkuvan toteuttamisesta, jos ehdokkaasta tulisi presidentti. Sauli hävisi kisan viime vaaleissa. 12 vuotta sitten edeltäjä lähti asettumatta ehdolle. Oliko hänen toiveensa tulla valituksi poikkeuslailla, kun oli niin korvaamaton? (Blogger nielaisee pitkän kirjoituksen ehkä liian hyvin muistettuna. Kaikki on tallella tunnetasolla, miltä tuntuu saada kuolemantuomioon verrattava päätös. Sinä et ole mitään etkä ole tehnytkään mitään. Isäsikin oli punikki eikä hänelläkään ollut kansalaiskuntoisuutta. Sotaoikeuteen vain!!!!)

Kaksi ehdokkaista, pudonnut ja jatkaja ovat Ahtisaaren viitoittamalla tiellä. Itse toivon valituksi tulleella olevan ihan oma näkemyksensä presidentin viran hoitamisesta. Me vain äänestämme, emme ole maksaneet neuvonantajan pestistä. Meillä on muuta tekemistä huolehtia omasta elämästä, olipa presidentti kumpi tahansa.

- Kyllä ne ovat viisaita tänä ahneuden aikana. Kun mikään ei riitä.... On liian paljon ennakkoperintönsä pyytäneitä ja tuhlanneita tuhlaajapoikia.

Mukilla mukana

Auttamaton Pekka

Tämä tarina, jonka nyt luet tästä,

on kuvaus Pekasta järkevästä.

Hän itsepäinen oli kuin pakana,

mutta pysyi aina sanansa takana.

Oli Pekka todella järkevä mies,

ihan kaiken hän ties.

Mutta ässä-kirjainta kuitenkaan

hän ei oppinut oikein lausumaan.

Tuli sokerista tokeri ja isästä itä.

Mutta Pekka ei voinut auttaa sitä.

Oli Pekka äitinsä mukana

nyt kirkolla Osuuskaupassa,

kun villakoiran näki hän siellä.

Ei sellaista näe kotikylän tiellä.

Ja Pekkakos huudahti : "Jellona, hui!"

niin että myyjäkin kauhistui.

Pekan äiti nyt lailla äidin parhaan

näin selitti -- laps olis joutunut harhaan:

"Se on koira, lapseni, eikä saa

noin jellonaks sanoa leijonaa."

"Te on jellona", tokaisi Pekka vain.

(Voi äitejä tottelemattomain!)

Kotimatkalla äiti siis ankarasti

tästä nuhteli Pekkaa portille asti.

Kun vihdoin päättyi se saarnan pito,

niin Pekka tuumasi: "Aika ito

te jellona tentään olikin."
(Voi, äitejä, huokaat sinäkin.)

Kun Pekkaa pantiin jo nukkumaan,

niin äiti puheli murheissaan:

"Nyt taivaan isälle kerro se,

miten paha olit päivällä äidille.

Ei taivaan isäkään sallia vois, 

että äidin Pekka noin ilkeä ois.

Kun anteeksi pyydät sä Jumalalta,

Myös pelastat äitisi murheen alta."

Heti aamulla äiti siis Pekalta kysyi

(mitenkä ihmeessä mielessäänkin pysyi

tuo pikku juttu kaiken yötä,

vaikka äideillä on niin paljon työtä):

"No, lapseni, mitä Jumala sanoi,

kun Pekkani häneltä anteeksi anoi?"

Ylen kirkkaat silmät Pekalla on

ja ne kilpaa kanssa auringon

nyt loistivat, Pekka kun haukotteli

ja vastasi: "Jumala kummatteli

titä kovatti. Näin hänen tanovan kuulin:

Kat hattumpaa, ei hattumpaa,

titä jellonakt minäkin entin luulin.
Oiva Paloheimo: Vaeltava laulaja

- Pelrkele, ovat sotkeneet kilrjaimet. Tule, Liekko, lukemaan. Naapurin sorakieli Vilikko oli hätää kärsimässä äitinsä haudalla. Yritti selvitä tekstatun muistovärssyn  lukemisesta. 

Meitä luku- ja kirjoitustaitoisia on aina tarvittu, mutta äänestämään ei ole vielä opittu. Onhan se vaikeaa numerolla antaa äänensä ehdokkaalle. Aku Ankka ja kirkkovene ovat tutumpia tyhjän lipun puumerkkejä. Mistä se kertoo? 

Vaalikeskusteluissa toimittaja tenttaa toisarvoisia asioita presidenttiehdokkaalta. Julukunen Tiprusta soittaa joka uuden vuoden radioateljeessa ja ehdottaa naiselle petihommia. Toimittaja on juuttunut tarvehierarkia perustasolle. Jos se olisi Jumalan suunnitelma, olisi Jooseppi tullut raskaaksi. Se on tutkijoiden päänvaiva kehitellä menetelmää, että mies voi synnyttää. Pitää hieraista silmiään unesta herättyään.
- Kat hattumpaa, ei hattumpaa, presidentti!

Syntymäpäivämukin kyljessä yhdyn Kiroilevan Siilin vilpittömiin kiitoksiin.
- ahhahahaha haa!!
-elämä on niin ehanaa!!
- v**** tää hymyyly sattuu!
- Unnatürlich, totesi metallilohikäärme joskus. Siihen voin yhtyä poliittisen yhdistyksen onnitteluista ja palkitsemisen ehdoista.
- Olisit pysynyt maksavana jäsenenä, olisit saanut sinäkin pinssin kymmenen vuoden työstä omaishoitajien hyväksi. 
Palataan päiväjärjestykseen.

Toinen kierros ylivoimasta riman alle

Without your Eyes

Totuus on tarua ihmeellisempää arkielämässä. Aatonaattona 23.12.2011 tuli ilmoitus äänioikeudesta presidentinvaalissa. En tuota silloin ajatellut sen enempää joulukorttien joukkoon laittaessani. Jouluna muistetaan Pyhää Perhettä jouluseimineen. On ollut välivaihe poliittisen perheen suuntaan. Perinteestä on luovuttava, sitä vaativat maahanmuuttajat. Perussuomalaiset ovat samaa mieltä ja vielä pidemmälle poliittisen perheen suuntaan. Sitä saadaan, mitä tilataan.

Vaalipömpeli nököttää torin kulmalla ankeana. Patut ovat kaikonneet, SAK on menettänyt voimansa. Palkanmaksajat ovat lähteneet halvan työvoiman maihin. Heidän on turvauduttava perinteisten ammatinharjoittajien vienninedistämiseen. Onneksi osasin hypätä pois oravanpyörästä ja lähteä omille teilleni. Seuraan toisenlaista vaalikiertuetta yhdistämällä molemmat samalle videolle. 
Yksi ukonnuivelo ei lämmennyt esityksestä. Hän on ilman muuta pudonnut pelistä pois. Jäljelle jää kaksi ehdokasta. Loppuosa videosta on toista kierrosta. Vielä ei olla valmiita poliittisen perheen juhlintaa. Jos näin käy, on meidän perimätiedon varassa elävien mentävä maan alle. Siellähän se todellinen mielipide muodostuu kovista kokemuksista kautta historian.

Tilasin taksin kotiovelle. Määränpää lähtevien linja-autojen laituri. 

- Olisin vienyt sinut perille. Pahoittelen etten ole ministeri istuessani autoon, joten pitää tyytyä rahvaanomaisempaan kulkuneuvoon. Ehkä ensi kerralla sitten. Tunnin köröttelyn jälkeen minua ollaan vastassa. Kannetaan laukku sisälle asti. Saan VIP -kohtelun. 

Kartano täyttyy perheistä, joilla on pieniä lapsia. Heidän viikonloppua yhdistää yhden lapsen sairaus. Mummona olin samassa tilanteess 17 vuotta sitten. Nyt vain paljon vahvempana, kun siitä on selvitty. Vanhempien arki on muuttunut elämäksi sairaan lapsen ehdoilla.

Ihminen on taideteos. Kireys kasvoilta häviää, vaihtuu iloiseksi hymyksi, niskan jäykkyys laukeaa. On tarve huokaista syvään huomatakseen, että keuhkot ovat olleet vajaakäytöllä. Näistä oivalluksista pitää päästä osalliseksi, kun pelko ja epätietoisuus on muuttanut hengitysrytmin pinnalliseksi.

Paluu on vähän mutkikkaampi. Myöhästyn bussista, on ajallaan mennyt menojaan. Odotan seuraavaa ABC:llä lukien Hytti nro 6. Iltalukemisena se oli liian likainen niin steriilissä ympäristössä. Odotellessa se tuntui sopivalta. Hyvissä ajoin olen pysäkillä, yritän arvata kuun kiertorataa radiomaston kohdalla ja aikanaan pääteasemalla. Odotan taksia tolpalla. Nuori nainen ja mies ovat ensiksi. Taksi porhaltaa paikalle. Nainen kohteliaana ehdottaa seuralaiselleen.

- Annetaan vanhalle rouvalle vuoro. Mies avaa takakontin ja jupisee ääneen.

- Me olimme ensiksi. Odottakoon. Se lämmitti mieltä ja kohta toinen auto on kohdalla. Radiomasto vaihtaa väriä ja edessä kaupungintalon puisto juhlavalaistuksessa, Muotohuoltamo punaisne valoramppeineen. Kotiinpaluu on värikylläinen ja mieli virkistynyt. Kuunsirppi purjehti radiomaston ohi. Sain lapsista energiaa, jota aikuinen mies ei tippaakaan vienyt negatiivisyydellään.

Mikä parasta. Henkientaistelun telepaattinen myrsky oli sähköpostissa odottamassa sovintoratkaisua. Lohikäärmeen vuosi on luvannut hyvää, jospa kaikki valitukset tulevat käsitellyksi. Enempää en odota, ettei jäisi keskeneräisiä töitä takaraivoon jyskyttämään. Ne ovat painolastina kuin sovittamaton synti, jota ei tiedä tehneensä. Unohtaessaan saa anteeksi. Pöydälläni ei ole unohduksia, on vain järjestettävä asiat uuteen uskoon. 
Eaa eKr, Pyhän Perheen juhlayö, jaa jKr on vaiheessa, josta käytin lyhennettä eal (ennen ajanlaskun loppua). Poliittinen perhe, valveilla kaks puol-isoa aloittaa uuden ajanlaskun. Se on peitetarina tälle ahneuden ajalle pelastaa Suomi-neito markkinavoimien kynsistä. Raha on katoamassa. Kulttuuri tyydyttää vielä elämännälkää viiden viimeisen minuutin.

Kaks on valveilla puol-isoa

Positiivinen tunnustus: 
"Puupää periytyy, puujalka ei."

Onko nyt mieltä missään sen enempää kuin 2000 vuotta sitten perheen lähtiessä verolle pantavaksi. Tarkalleen ei tiedetä vuosia Pyhän Perheen syntymäajankohdasta. Jokainen suunta on tutkinut tähtiä ja väittää omia arvelujaan ainoaksi oikeaksi. Me muut olemme pakanoita, kun vietämme joulua Jouluna. Syntyhistorialla on Jumalan suunnitelma.

Kuului jo kummia samoihin aikoihin kun digi-digi valtasi maailman. Joulusta tuli Sinun joulusi. Ei siinä ollut tilaa kuin hädin tuskin Suomen Turusta julistetulle joulurauhalle. Sen jälkeen markkinauutiset kiireineen ja myyntituloksineen saivat kaiken huomion. 

Yle-vero pannaan maksuun 2013. Siinä on ihmettelemistä meille, jotka ei mitään ymmärretä, onko meillä presidenttipari vai valveilla kaks puol-isoa. Järkeilemälläkään en pääse Pyhän Perheen Pyhään yöhän. Alkaa julman jumalan järkiajanlasku. Se ei ole rahanpuutetta vaan järjenköyhyyttä. 

Puhuttelija aamuyön tunteina ei lakannut puhuttelemasta, vaikka kuinka komensin.

- Lopeta! Haluan nukkua. Samaa linjaa tuli vastaus.

- Nythän minä vasta aloitan. Sitä puhuttelua on riittänyt. Aamuhartaudet joko kuulen tai en kuule. Jatkan unennäköä. On ollut vilkasta. Eivät ole painajaisia, osaanhan lentää ja tehdä täsmäalastuloja levitetyn sanomalehden päälle tai punaisen hiirimaton valkoiselle ristille. Rudolf Steiner antoi sosiaalisen peruslain meille yhteisöllisille ihmisille. Tulevalta presidentiltä on otettu valta pois. Siksi kutsunkin valitun presidentin hyvinvointivaltion kaatopaikalle. Me voimme täällä hyvin kutjailematta ajankuluksi. Jumalan hullut saavat tunnustusta ja antavat samalla mitalla takaisin maailmalla.

Wo Ai Ni - opetus

Yksi yhdistää 12 vuotta

Ostin saaren Saimaan norpan suojelemiseksi. Nyt kannan huolta partahylkeen tulevaisuudesta. Onko 2050 enää kiinteää jäälauttaa partahylkeen synnytysalustaksi? Viherryin kymmeniä vuosia sitten. En kuitenkaa osallistunut tapahtumiin luonnon puolesta. Näin viranomaisten vetävän naisia kannokossa  paljaalla nahkalla, kun vaatteet tarttuivat risuihin. Sitä en olisi kestänyt. 

Nyt samaa tuhomista tehdään rahanvoimalla oman edun toivossa. Kaikki pesevät kätensä, etteivät ole tehneet mitään väärää saadessaan itse voittonsa. Samaa tapahtuu vaalitaistossa, sodassa eikä naisia säästetä missään vaiheessa. Vitas on paras esimerkki äänen käytöstä. Äänillä presidentti valitaan eikä hömppäpuheilla. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi. Olen ymmärtänyt oleellisen kahden kauden saldosta edeltäjän ja jatkajan näkökulmasta.

Lohikäärmeen vuoden totuus

Vaalitohinan keskellä katsoin Mama Africa -elokuvan. Kävin äänestämässä ennakkoon ja tänään uudelleen ennakkoon asiointimatkalla. Stay upit eivät pysy paikallaan, vaan valuvat makkaralle kuin Magdaleenan sukat. On hankittava uudet, enhän tiedä milloin joudun The Bookin kuvaajan kohteeksi. Istun Thaipaikassa juon rypälemehun ja kannullisen vettä. Vielä en tiedä, menenkö sinne henkeä haukkoen, mustenevin silmin vai ihan pää pystyssä. 

Lohikäärmeen vuosi alkoi huomaamatta. Mietelause on uutta nousutahtien loputtua. Koskee totuutta. Vaikka sitä ei olisi, ei se ole menettänyt merkitystään. Se tulee eteen 12 vuoden syklin jälkeen. Presidentti tuli valituksi 6.2.2000 minun osallistumatta muuten kuin äänestämällä. Se muutti kuitenkin merkittävästi elämäni ennen ja jälkeen omaishoidon. Työnä se oli täyttä työtä profeettana omalla maalla. Jälkeen siitä tuli minun oma hömppä, joksi presidentintekijänä omaa osuuttaan korostava johtaja selän takana puhui. Hän joutui jättämään johtajan virkansa ja sai suojatyöpaikan mielenterveyskuntoututuksen järjestäjänä.

Kuuden vuoden kuluttua olin jo verkkokirjoitustaitoinen. Osallistuin verkkokeskusteluun, sain presidentintekijöiltä kirjeen kotiin ja arvat maksettavaksi. Se loukkasi minun äänioikeuttani yhdellä ilmaisella äänellä. Taas mieleterveyshoitajat kunnostautuivat. Näissä vaaleissa vielä kerran tuli puolueen mieli mitatuksi. Puuseppiä ei enää tarvita kuin matkalle miehiä laittamaan.

Mama Africa puhui totuudesta rotunsa puolesta kaksi kertaa YK:ssa. Samaistun hänen toimintaansa Etelä-African kuningattarena. Nelson Mandela odotti vankilassa päivää, jolloin rotusorto poliittisesti on loppu. 

Nämä 12 vuotta on minulle ollut täydellistä eristämistä yhteiskunnasta. Luen sen rivien välistä asioidessani lääkärissä, Kelassa, verotoimistossa ja projektikoulutuksissa. Aina joku nostaa itsensä sanojan paikalle puoluepoliittisesti. Ääni kellossa on voimistunut sijoittajien taholta. On pitänyt turvautua valittaamaan itsensä välittämisen puolesta. Muukalaisten hautausmaa odottaa. Kuka on vaatimassa puoluepolitiikkaa kansalaisjärjestöihin?

Mama African muistolle hänen omilla sanoilla.

Kiitos, naiset ja herrat.

Tervetuloa konserttiimme!

En puhu ranskaa kovin hyvin, yritän kuitenkin.

Kiitos, naiset ja herrat.

Tervetuloa!

Seuraavasta kappaleestamme pidämme kovasti.

Ympäri maailman on ihmisiä, jotka joko pitävät tai eivät pidä meistä.

Kolmas ryhmä sanoo:

Siellä se Miriam Makeba taas laulaa politiikkaa.

Mutta minä vastaan heille.

Minä en laula politiikkaa. 

Minä laulan totuuden. (Mika Kaurismäki, kiitos)

Soweto Blues

Ennen Ahtisaaren rauhanpalkintoa tiesin lähetystyöntekijöiden kertomana African rotusorrosta. Puhtaan veden puute bilhartsioineen ei ollut niin koskettava kuin mustan miehen kohtelu valkoisen autonkuljettana. Herrat söivät hotelleissa, mustille tuotiin ruokaa takaoven taakse rappuselle. Koko seurue ei voinut aterioida yhdessä.

Punkin ja lepakon puremien lisäksi meille on tullut puhtaan veden puute. Sijoittajille pitää vetää vesijohtoverkosto. Jätemaksua peritään alkuperäisiltä, kun ovat perintönsä omistajia paperilla. Maksamattoman laskun perii Intrum Justitia ja laskun lähettäjä mittaa määräalan lapsuuskodin uimarannasta. Lapset sanovat: "Khawuleza, mama! Kiiruhda, äiti! Älä anna niiden ottaa sinua kiinni."

Pieni on kaunista

Kerrankin olen oikeaan aikaa oikeassa paikassa. Harjukadun ja Vesijärvenkadun risteyksessä on maailmannapa. Kansanopisto on tuttu, olinhan siellä käsityönopettajan viransijaisena kauan sitten. Mielenkiintoisa kokemus asua sisäoppilaitoksessa nuorten naisten keinoemona. 

Sieltä päädyimme asumaan keskustan hienoimmassa kerrostalossa yksi toisensa jälkeen jo 1990. Minulle ihanteellinen sijainti. Kaikki on kävelymatkan päässä. Vastapäätä on kaupungintalon historiasta muistuttava puisto italialaisine juhlavalaistuksineen. Viimeinen muistomerkki on Muotohuoltamo, 
desingpääkaupungin yksi tapahtumapaikka. Se korvaa meille Guggenheimin kaupungin keskellä eikä maksa maltaita. Se on minun pysäkkini, kun saan kyydin kotiin etelästä tullessani.

Neljän tuulen tiellä, lienetkö vielä siellä?

Kerrostalo on vuodelta 1986
www.ess.fi/?article=357652

Uusi vuosi 23.1.2012

Jäniksen vuodelle sitä jänisräikkää pärisytettiin. Sen kuulin aamulla aikaisin. Kiinassa jäniksen vuosi vaihtui lohikäärmeen vuodeksi. Naispresidentti hallitsi koko kiinalaisen tähtikartan 12 vuotta. En nyt paneudu näihin presidentin vuosiin, kun omat vuodet ovat painolastina mielessä. Ydinperheen kuvat siirsin kiinalaiseen horoskooppiin. Näin tutustuin sisaruksiini paremmin, välimatkan vieroitettua meidät maailmalle kauaksi toisistamme. Nyt tunnen heidät, olenhan jakanut perinnön heidän kanssaan. 

Saadakseni etäisyyttä eiliseen olen maailmanympärysmatkalla 80 päivässä. Viivähdän vähän pidempään siellä, missä on jotakin mielenkiintoista. Placido Domingon 70 -vuotisjuhlagaala kokonaisuudessaan on kirjoitettu muistiin esiintyjineen. Suosikit tapasin uudelleen konsertissa "Berliinistä: Netrebko, Kaufmann, Schrott". Kaikki laulut suomennettuna, Punaista tangoa myöten. Jos kuuntelisin vain taustamusiikkina, menisi kaikki ohi korvien. Pitää istua alas, keskittyä hievahtamatta ja toivoa, että voisi katsoa uudelleen areenassa kynän kanssa.

On kiitosten aika

Franz Lehar: Giuditta "Freunde, das Leben ist Lebenswert"

Ystävät, elämä on elämisen arvoista!

Jokainen päivä voi antaa meille jotain kaunista.

Jokainen päivä on uusi elämys.

Jokainen hetki tuo uutta elämää maailmaan!

Ihana maailma!

Näin käytin jäniksen vuonna joutohetket viihtymällä viihdyttävässä seurassa. Vysotski oli minut herättänyt tähän punaiseen yhteiskuntaan punaisena heinäkuun päivänä. Hänen päätöstään seuraan: Mä päätin elää. Monta heinäkuuta olen elänyt sen jälkeen ja susijahti jatkuu.

Elokuva Mama Africasta on ollut vaalikiertueen ajan seurattavana vakaan, itsenäisen Suomi-neidon tulevaisuuden takaamiseksi. Mandela tuli ulos vankilasta sinä päivänä, kun rotosorto loppui. Mandela kutsui kotiin Makeban, joka vietti 27 vuotta poliittisessa maanpaossa. Mitä Mama Africa opettaa minulle, kaivatulle Äidille Amerikasta? Siinä on vielä työstämistä tulevan toisen vaalikiertueen ajaksi.  
Kaikki minua koskevat asiat ovat juuttuneet jutturuuhkiin odottamaan käsittelyä sitten joskus. Tai jäävät ratkaisemattomaksi vihreän veran alle. On otettava käyttöön ihmeitä tekevä kirjekuori, joka kuuluu koko ikänsä vankilassa olleelle Maurille. Ei ehtinyt tehdä parannusta. Kuolema yllätti viimeisen murtokeikan pihamaalla. Kevyt lumikerros peitteli Maurin lempeästi, kunnes mökin omistaja pistäytyi mökilleen ja totesi. 

- Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. Minulla on vielä tehtävää, vaikka maailma ei siitä miksikään muutu.

Valoa tupaan

Minun ikkunalla kukat ei viihdy. Olen kokeillut 11 vuotta erilaisia kukkivia kukkia. Viime äitien-päiväksi sain valkean orkidean. Kolme kukkavanaa kukki aikansa. Sitten tuli kaksi uutta kukkavanaa ja ihmeekseni molempiin yksi nuppu. Tänä aamuna toinen niistä aukesi. Toinen ehkä aukeaa toisena vaalipäivänä.

Ikkuna on vetoinen, patteri puhaltaa lämpöä täydellä teholla. Olin siirtämässä orkideaa pois ikkunalta, jos se vaikka paleltuu. Sitten loppuu valo. Siinä se saa valaista valkeudellaan harmaita tammikuun päiviä.

Olin varautunut kuuntelemaan sängyssä Hannu Väisäsen musiikillista puheenvuoroa "Näistä levyistä en luovu". Kuvataiteilija ja kirjailija esittelee musiikki-matkalaukkuaan.

Se tuo valoa tupaan.

Musiikki haastaa mielen käräjille. Pitkästä aikaa tavoitan värit silmät kiinni. Se on verenkierron vilkastuminen aivoissa. Ainakin tietokonekuvauksella on tätä todennettu. Se on minun maalaisjärjellä ajateltu ilotulitus. Musiikki on Bach: Jesu bleibet meine Freude /Kristus valo valkeuden. Palaan näihin levyihin vielä myöhemmin. 

On liputuspäivä. Uutisissa kerrataan presidentin valinnasta suoralla kansanvaalilla. Ahtisaaresta se alkoi ja Antisaaren aikana se jatkuu vielä 10 vuotta. Hän on luvannut jatkaa yrittäjänä 8-kymppiseksi yrittäjille esimerkiksi. Työtätehneet ovat jo 63-vuotiaina varhennettuja vanhuksia laitospaikkaa jonottamassa. 

Tässä asiassa en puhu läpiä päähäni. Siitä on mustaa valkoisella ja "Potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysi" hyväksytty.

Hannu Väisänen ei vastusta suomalaisuutta ranskalaisella musiikkivalinnallaan. Sibeliuksen kuudes sinfonia kuultuna sai metsän kukkimaan. Nyt musiikki toi valon tupaan. Ikkunalla orkidea ja siniristilippu kerrostalon katolla. Kaupungintalon kirsikkapuistotunnelma on räjähtänyt. Myrsky vesilasissa sen sai aikaan. Tutustun Mama Africa'an ja Radioateljeen Uusi vuosi -areenaan. Nukkumista en osaa lisätä armolahjaksi. Nyt testataan tyhmät ja viisaat neitsyet äänestäjinä. He ratkaisevat, kuinka maa makaa seuraavat kuusi vuotta.

Vangista voi tulla presidentti ja rauhannobelisti

Soweto Blues

Yrittäjästä ei kuitenkaan tule presidenttiä. Yrittäjänä olen ollut kuin Miriam Makeba ei toivottu tulemaan kotiseudulleen. Vielä tänä päivänä olen maanpaossa. Kenelläkään ei ole mielenkiintoa tutustua tähän tilanteeseen tämän päivän Suomessa. Mandela suostui tulemaan ulos vankilasta sinä päivänä kun rotusorto loppui. Afrikan kaduilla tanssivat jonot vyöryivät eteenpäin. Desmondo Tutu yhtyi jammailemaan. Olin hengessä mukana tanssimassa. 

Hengessä mukana, mutta kirjoittaminen estetty. Jos estäjät vielä näkisivät kirjoituksiani julkisesti, he uhkasivat tehdä niistä poliisijutun. En ymmärrä tätä aikaa enkä tämän päivän presidentintekijöitä. Heidän puolustukseksi on sanottu, he ovat hyviä rahankerääjiä. Samalla he ovat varmistaneet oman paikkansa sisäpiirissä asiantuntijoina presidentin vaikutuspiirissä. Haluan muutosta uuden presidentin aikana. Lakien hyväksynnässä varmistua ettei laki ole ristiriidassa käytännön kanssa.

Olen Lenin'in testamentin lukenut ja elänyt, samoin Primo Levin keskitysleiriltä selvinnyt. Nuoret haluavat toimia keskitysleireillä oppaina, nähdä inhon kävijöiden kasvoilla. Inhorealistiset väristykset raapivat syvältä vaalikeskustelussa, kun puhutaan eri lähtökohdista. Toiset kokemuksesta, toiset toisten kokemuksista. Koskaan eriarvoisuus ei poistu keskeltämme, on meillä sellaiset johtajat.

Tuttu näky

Kodak hakeutuu velkasaneeraukseen. Eiri on kokenut monet omistajavaihdokset, joista en mitään tiedä. Minun valokuvat ovat jääneet muistitikulle ja kameraan, kun en ole ehtinyt opettelemaan kuvien siirtoa koneelle.

Vanhoista kuvista olen koonnut monta tarinallista kansiota. Aluistoina kierrätyskalentereita, Mustan Pörssin mainossivuja koulunsa päättäneille. Mökkimainos sai arvoisensa kuvat. Valkoinen talo, Kesäranta, Kultaranta ja Mäntyniemi. Kaikilla on paikkansa Vihtaniemessä Juojärven rannalla. 

Kuvahaku netissä tuottaa tuloksen näkymästä sisältä. Lumi on satanut suoraan ikkunaan ja pienentää näkyvyyttä oravan pesästä. Luonnossa on monta selviämistarinaa. Kuka nukkuu talviunta, kuka jäätyy kokonaan, kuka horrostaa. Näin on ajatukseni jättäneet ahdistavan turvatalon ja seilaan maailmalla milloin kenenkin kanssa. Sijoittaja on tehnyt hyvän diilin ostaessaan asuntoja vuokralaisten maksettavaksi. 

Yrittäjyyden uudet tuulet puhaltavat. Tunnen karikot ja osaan ne kiertää. En esittele paattiani sijoittajille järveltä. Minä en tarvitse rantautua sijoittajien kesämökkipläntin rantaan. He ovat ottamassa minun lapsuuskodin uimarantaa omiin guggenheimtarkoituksiin. Varastotalolta lähti Velho esittelemään Vihtaniemeä, kuinka se muuttettaisi EU-rahalla turistien viihde- ja vapaa-ajankeskukseksi. Sijoittaja istui ritsaan ja kunnan tekninen johtaja tarttui aisoihin. Kyyti ei ollut päätähuimaava, mutta nähty ja luvattu miellytti sijoittajaa Moskovasta asti. 

Vastavuoroisesti lähden Ville Haapasalon kanssa Silkkitielle. Hän tutustuu paikallisiin ihmisiin, laittaa ruokaa, ihmettelee maahan upotettuja viiniruukkuja. Tuhansia litroja viiniä ruukuissa, meillä yksi pullo pöydänjalan vieressä lattialla. Siitä syntyy Savolainen balladi. Ryypätään ja lausutaan runoja aaveen istuessa saunanlauteilla. Italiassa kapteeni poistui laivasta kesken pelastustoimia. Minulta ei jäänyt mitään kesken siellä käydessäni, yhteiskunta yrittää muuttaa kurssia sijoittajien ehdoilla.

Mama Africa ja Suomi-neito

Mama Africa on saanut henkilöhahmonsa tasa-arvon puolestapuhujana. Mandelan kerrotaan viipyneen niin kauan vankilassa, että rotusorron lopettamiseksi ryhdytään tosissaan. 

Itse sain syntyä sodan aikana. Itsenäisyys säilyi vaatien suuret uhraukset. Tätä itsenäisyyttä ihannoidaan joidenkin etuoikeutena. Suomi-neito on hätää kärsimässä.

On niin suuria egoja palkittuna rauhanosaajana, että pienet ihmiset unohtuvat. Pitää olla oikein brändiryhmä muistuttamaan Suomi-neidon suuruudesta. Kuinka monta hahmoa tulee näin pidetyksi pystyssä? Angry Birds taitaa olla tasoissa Aku Ankan kanssa. Se rikkain kroisos on kuitenkin Roope Ankka, jota etuoikeutetut jäljittelevät. 

70 vuotta olen elänyt tätä itsenäisen Suomi-neidon elämää. Välillä ollut hengenlähtö lähellä saman koulun kasvatin toimesta. Viimeisen tuomion julistaa rauhanruhtinas koulutusrahastoa koskevan lain täytäntöönpanolla kansakoulunopettajan pätevyydellä. Siinä on Mama African kohtalo olla maanpaossa tai turvallisuuden vuoksi vankilassa. 

Vihtaniemen rannalla on käytöstä poistettu kylpyamme, mutta kertaakaan en ole ottanut siinä yrttikylpyjä. Mama Africalla ja Suomi-neidolla on yhteistä musiikki. Africassa on tanssi ja rytmi, meillä tönötetään patsaina, olihan tanssi syntiä ja nuorilta kiellettyä minun nuoruudessa. Lapsi syntyy perhosena, mutta muodonmuutoksen taantumassa löytää itsensä laitoksessa kapaloituna kuolemaan. Afrikassa minutkin ylennettiin valkoihoisuuteen vedoten. 

- Äitini Amerikasta. Mama Africa ja Äiti Amerikasta. Siinäpä vertaus Suomi-neidolle. Ihon väri on vasenkätisyyteen verrattava ominaisuus. Ilahduin Obaman  kuvasta vasemmalla kädellä kirjoittamassa Quantanamon vankileirin lakkauttamispäätöstä. Ihon väri on ollut erottava tekijä herrakansan ja orjien, sortajien ja sorrettujen välillä. Nyt ei ole sillä väliä, rotat alkavat purra toisiaan sijoittajina.

Yhteinen maisema elämän merellä.

Elin itsenäisessä Suomessa ns. avoimessa yhteiskunnassa 50 -vuotiaaksi. Lähdin omaishoitajaksi ja huomasin kunnan toimivan suljetun yhteiskunnan säännöillä. Keikutin venettä ajattelemalla ääneen. Johtajat jättivät hukkuvan laivan ja muuttivat pois vähin äänin.

6.2.2000 oli uuden yhteiskunnallisen heräämisen aika. Siitä kuuden vuoden kuluttua aika oli muuttunut vielä hurjemmaksi presidentin tekijöiden toimesta. Taas on kuusi vuotta kulunut. Saamme uuden presidentin, mutta mikä on Suomi-neidon lähitulevaisuus. Pitäisikö kirjoittaa ongelma-alueen mukaan Lähi-Tulevaisuus Lähi-Idän rauhattomuuteen samaistuen. 

Kotisivujen päivitys päättyi projektikoulutuksen Kertomukset kirjaksi - verkkokirjoituskurssin "Potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysiin". Muunsin projektia vapaaehtoistyöhön. Se sopii minulle toistaiseksi, kun en vielä ole varannut vanhainkotipaikkaa lakanoiden välistä.

Kirkkovuoden viikkoteema

Huomenna päättyy kaamos Utsjoella ja aurinko näyttäytyy pitkästä aikaa. O Sole Mio! Aurinko ei ole unohtanut meitä, en minäkään sinua.

Elinkello on sekaisin, jään aamulla odottamaan päivän käynnistymistietoja ja kirkkovuoden viikkoteemaa. Uni vielä voittaa, on selvitettävä itsensä ulos tyhjennettävästä talosta. 

Netistä pitäisi löytyä kaikki maan ja taivaan väliltä. Teemaa etsiessäni löysin kevään ensimmäisen pörriäisen keltanarsississa helmililjojen seasta. Sähköposti on kaapattu. Se aiheuttaa painajaisuneen verrattavan olotilan. Tuusniemen kaikkitietävällä ongelman ratkaisijalla oli ehdotus valmiina Pikku-Pörriäisen pulmaan.

- Tule hakkaamaan puita Lautalaan. Saat kusta rappuselta lääkärinluvalla. Pörriäinen ilahtui, kaljakierroksen jälkeen sai viipyä kylällä eikä tarvinnut palata kauaksi kotimökille pakottavan tarpeen yllättäessä. Poliisit vapautuivat astetta kovempien rikosten tutkimiseen.

Lumenvalo ympäröi maiseman kaupungin katolla. Kirkkovuoden teema ei aukene. Sähköposti on sekaisin. Keskeneräiset asiat viipyvät tunnetasolla läpikäymistä. Meidän osa on niin yksiselitteinen kuin laki voi olla. 
- Kun lapsia ei ollut, leski perii kaiken. Vasta molempien kuoltua saamme meille kuuluvan osuuden. Mikä tässä mättää? Haltiakummeista se 13. ja kutsumaton on asialla. Aina löytyy asianajaja osille pitkittämään juttua. Monta arvoitusta ratkeaa tuhlaajatytön kohtalosta. Minusta piti tulla käsityönopettaja. Tuhlaajatyttö lähetti opintorahoja, että sain käsityökoulun käytyä loppuun. Jäin kesätyöhön Helsinkiin maksaakseni velkani takaisin. Kumpi meistä oli kumpi, kun katson hänen tekemäänsä ryijyä? Minä en saanut mitään aikaan, sanoo koulutusrahastoa koskeva laki. Ikä ehdoton, työhistoria yhtä ehdoton ja olematon.

Presidenttiyttä ei ratkaista kuin suurilla seteleillä Suomi-neidon vielä keikkuessa AAA -luokassa. Annan toisten ne talletella omille tileille veroparatiiseihin. Sitä ennusti talouskomissaarikin, rahastamista luottoluokituksilla. Kuka luulee vielä selviävänsä puhtaat jauhot pussissa? Tätä kauttakaan ei kirkkovuoden viikkoteema aukea. Me elämme toisten elämää. Sen ovat meille jättäneet perinnöksi sodankäyneet sukupolvet. On aika ryhtyä elämään omaa elämää välittämättä siitä, kuka johtaa Suomi-neidon ulkopolitiikkaa ja vastaa turvallisuudesta. Itse on itsestään huolehdittava kuntouttavalla elämänasenteella.

First we take Manhattan

Leonard Cohen - First We Take Manhattan - YouTube

FIRST WE TAKE MANHATTAN, THEN WE TAKE BERLIN
(Leonard Cohen)
Joe Cocker

They sentenced me to 20 years of boredom 
for trying to change the system from within 
I'm coming now, I am coming to reward them 
First we take Manhattan, then we take Berlin 
I'm guided by a signal in the heavens 
I'm guided by those birthmarks on my skin 
I'm guided by the beauty of our weapons 
First we take Manhattan then we take Berlin 

I really like to live beside you baby 
I love your body and your spirit and your cloths 
but you see that line that moving through the station 
I told you ,I told you , told you , i was one of those 

Ah you loved me as a loser but now you worried that i just might 
win 
you know the way to stop me but you don't have the discipline 
how many nights i prayed for, this to let my work 
begin 
First we take Manhattan , then we take berlin 

I don't like those fusion business mister 
and i don't like this drugs that keep you thin 
I don't like what happened to my sister 
first we take Manhattan , then we take berlin 

and I thank you for those items that you sent me 
The monkey and the plywood violin 
i practised every night . now i am ready 
first we take Manhattan , then we take Berlin 

remember me , I used to live for music 
remember me , I brought your groceries in 
well its father day , and every one is wounded. 
first we take Manhattan , then we take Berlin

Sitten Berlin  ja sen jälkeen jään pois pysäkillä. Päämäärää en osannut sanoa kysymättä, mutta lähimmälle pysäkille kuitenkin. Kaupunki näyttää erilaiselta bussin ikkunasta, ettei näkemästään mitään tunnista. Ylitän kadut liikennevalojen palaessa vihreänä. Vastaantulija ei käytä vihreätä valoa, nojaa pyöräänsä ja kiinnittää karvahattunsa tiukemmin päähän. Kohdalle tultua hän ehdottaa.

- Mennään pubiin, minä tarjoan. Kiitän kutsusta, mutta kieltäydyn tarjouksesta. Hän toivottaa hyvää vuoden jatkoa ja sitä samaa toivotan hänelle. Joku mielenterveyskuntoutuja uskaltaa puhua ventovieraalle vastaantulijalle.

Uudistin tänään tuttavuuden vuosien tai vuosikymmenien takaa. Elämä on kuljettanut monien mutkien kautta. Joulukortti on ollut ainoa elonmerkki. Nyt luin kortista runon. Se oli viesti muutoksesta elämässä. Monta iloista asiaa oli tapahtunut, jääty eläkkeelle vuosia sitten, lapset lentäneet pesästä yksi toisensa jälkeen, lapsenlapsen syntymä. Kaikki nämä tapahtumat päällimmäisinä. Kaikki hyvin taas.

Illalla kuuntelin Leonard Cohenin konserttia. Laulut suomennettuna toivoin löytäväni netistä. Turha toivo, mutta jotakin tekstitystä kuitenkin. Siitä näyte maailman valloituksesta. Berliiniin olen tutustunut katsomalla Berlin24h vuorokauden ympäri. Manhattanilla sanotaan kiireen loppuvan.

- Minähän olen jo täällä. Sieltä kaikki kiirehtivät juoksujalkaa pois. WTC romahti. Sitä ei vain tiedetty v. 1988 laulun esittämisen aikoihin. Berliini muurin jakama, Manhattan villi ja vapaa talouselämän keskittymä. 

Youtube laajentaa musiikillista elonpiiriäni lähtemättä etsimään esityksiä ulkomaille. Siellä meidän asioista poliitikot käyvät päättämässä yksityiskoneilla. Yle-vero on pieni maksu vastaanotetusta kulttuuritarjonnasta. Poliitikot eivät tule tutummiksi, vaikka kuinka paljon pumpataan heille rahaa. Heiltä menee viimeinenkin uskottavuus, kun vertaavat yksi toisensa perään tuloeroja kohtuullisiksi Suomessa. Saa aikaan inhorealistisia väristyksiä. 

Sirkka Hämäläinen sen aloitti, Jouko Ahonen jatkoi. Sauli Niinistö vuorineuvosten rahoilla työväen presidentiksi. Urpilainen on loikkaamassa yli aidan kassavahtina. Media kuulee hälyytyskellojen soivan ja ilmoittaa siitä rääkäisemällä meille hyväuskoisille. Näin laumassa toimitaan uskoteltuna, ettei ole mitään hätää. Tänään syömme lasten huomisen leivän. Afrikan ruohonsyöjät etsivät vihreämpiä laitumia sadetta odottaessaan.

- Kyllä kyrsii, Kataisen tunnetilaa tippalinssissä muistaen. Se on taistelua leivästä ja lihasta eikä suinkaan harpata karppaamaan. Asia ratkaistaan leivättömän pöydän ääressä kummassakin tapauksessa. Onpa kyse ruususen unesta tai vaalirahoista, kuulostaa samalta sodassa ja rakkaudessa tämän päivän tekstiviesteillä ja sovituilla pelisäännöillä sulle-mulle-lapsille sitten kun loppuu. Suomi-neito on hätää kärsimässä, ei ole vielä budjetoitukaan määrärahoja tätä hätää poistamaan.

Cantus Arcticus

Rautavaara - Cantus Arcticus

Tätä näkymää ei pyyhi mielestäni mikään. Se on äänimaisema. Kaukana on kavala maailma. Harakka lennähtää talon katolle nokkiakseen jotakin löytämäänsä. Tuo mieleen sianteurastuspäivän. Harakat pitivät konsertia tappaisten toivossa.

- Minulle riittää, huusin kylällä täyttä kurkkua. Olin antanut vuoroni kaupassa naapurin paskaharakalle, joka tirskui myyjän kanssa poikansa oveluutta tehdä kiusaa naapureilleen. Sosiaalijohtaja kuuli huutoni.

- Elähän nyt. Mitä jos työntäisit isäsi veteraanikuntoutukseen fysikaaliseen hoitolaitokseen. Melkein päätä silitti supatellessaan, ettei vain kukaan kuulisi. Kotiin tuli 400 mummonmarkan suuruinen maksusitoumus. Lähete oli hoitolaitoksessa, mutta kaikki tapahtui liian myöhään. Omaishoito oli vaihtunut keskeytymättömäksi kolmivuorotyöksi. Siitä kunta peri miinusmerkkisen omaishoitotuen palvelumaksuna sosiaalilautakunnalle. Sillä arvostettiin minun tekemää työtä, kun isä siitä maksaa kunnalle. Ei mahdu minun kalloon omaishoidon lait eikä asetukset. 

Äiti on kuollut. Kiiruhdan katsomaan hautausmaalle, joko hauta on kaivettu. Harakoiden konsertti kuuluu kauempaa. Valutan hiekkaa sormien lomitse. Palaan lapsuuteen kuinka pehmeää multa oli koivunjuurella paljaan jalan alla. Kyyhkysetkin kylpivät kuopissaan pienten poikasten kanssa. 

Valtio ei ohjaile kuntia rahankäytössä, vaikka virkamiehet pistäisivät omiin liiveihinsä tai jakaisivat sukulaisilleen. Näin professorit pimenivät tutkimusrahojen väärinkäytössä. Samoin yhdistysten rahat käytettiin puoluepoliitikon vaalityöhön 2000-luvun alussa.

He ovat vielä keskuudessamme tänään ja kehuvat presidentintekijöinä oveluuttaan. Meidät on petetty ja petetään tästä eteenpäin. Odotan muutosta ja se muutos olen minä. Olen tehnyt toisin kuin minulta odotetaan.

Trumpettikurjet tulivat takaisin. Luontoon palauttaminen hautomakoneessa alkunsa saaneille tuotti tuloksen. Ihmiseltä kysyn.

- Mistä puistosta läksit? Mihin puistoon haluat patsaasi pystytettävän?

Nuottiviivasto: pääskyset langalla

Illasta aamuun

Torstai-ilta päättyi yhteisesiintymiseen presidentinvaalit 2012. Mitä näin ja kuulin, siinä ei ollut mitään uutta. Olen kurkkua myöten täynnä tenttauksia. Enemmän minua ärsyttää kyselijät kuin vastaajat. Selkeitä kysymyksiä esittivät lukiolaiset ja äänestämällä he arvioivat ehdokkaitten paremmuutta.

Aamulla en kuullut radiosta kuuden, seitsemän enkä kahdeksan aikamerkkiä. Halti vapautuu kaamoksesta. Valpastun keskusteluun Quantanamon vankileiristä.

Jos nuoret äänestävät näissä vaaleissa, on meillä nuori presidentti. Hän oli paras kaikilla keskustelun osa-alueilla. Ennakkoäänestys on ollut vaisumpaa kuin edellisellä kerralla. Ennustetaan toisen kierroksen toista ehdokasta. Jorma Hynninen lauloi Veteraanin iltahuudossa:

- Hoivatkaa, kohta poissa on veljet, muistakaa heille kallis ol maa.

- Kertokaa lapsen lapsille lauluin, himmetä ei muisto koskaan saa.

Tarjosin tätä ohjetta jakomiehelle lapsuuskotini halkomiseksi osakkaitten kesken. Se ei sopinut hänelle tai hän ei ymmärtänyt, mitä vanhempamme olivat tarkoittaneet antaessaan 1/8 lahjakirjaosuuden jokaiselle lapselleen. Olin Euroopan omistaja saadessani palan maata sitten joskus. Isästäni tuli kuoltuansa miljonääri. Jakajan käsi uskottujen miesten avustuksella jakoi osat kuin valkoinen mies ottaessaan intiaanien maat. Obama kirjoitti Quantanamon vankileirin lakkautamispäätöksen. Toivossa on hyvä elää, että jonakin päivänä se olisi totta. Meillä ei hoivata eikä muisteta sotaveteraaneja. On unohdettu kuinka kallis heille on ollut tämä maa. Minullekin tietty mäkitupa ja siitä itsenäiseksi pienviljelytilaksi järvenranta Juojärven Vihtaniemessä. Sijoittajat tulivat ja ottivat oman käden oikeudella pilkaten minua.

Yhdessä yössä kaikki tämä tapahtuu. Illalla 8 ehdokasta keskustelee presidenttiydestä ja aamulla olen Quantanamon vankileirillä odottavalla kannalla, joko lastemme lasten vuoro on tulla hoitamaan tämän päivän Suomi-neidon asioita. Linnoittaudun varmuuden vuoksi kolmen summerin taakse, ettei minua vaienneta ja pussi päässä viedä tuntemattomaan paikkaan katuhuoraksi. Kansanedustaja ei käyttäytynyt eduskuntatalon ulkopuolella kansanedustajalle asetettujen vaatimusten mukaan. Saulille kiitokset muistuttamisesta, ettei kansanedustaja eikä hänen ystävänsä voi purkaa pettymystään vihapuheina rahastettavien kieltäytyessä maksamasta.

Valtiolaivan, nimeltä Suomi, kurssin kääntäminen vaatii päämieheltä taitoa ja historian tuntemusta, että merikelpoisuus säilyy. Suomi-laiva on todettu yksipohjaiseksi tankkeriksi, jota mikään satama ei ota vastaan lastinpurkamista varten. Toivon illallista omaa ikää nuoremman kapteenin pöydässä. Omaikäiset kärsivät jo muistinmenetystä maailmaa kiertäessään kuin entinen Komukki eläkkeelle jäätyään.

Tulkoon valkeus

Ja valkeus tuli. Ennakkoäänestys kansalaisoikeutena tuotti pään tuuletuksen raikkaassa ulkoilmassa odotellessa huoltomiestä sulattamaan jäätyneen lukon ja tekemään lumitöitä. Yöllä huomasin puiston valaistuksen maasta puihin suuntautuvine valoineen. Satumaista. Se oli tarkoituskin.

Aamulla en kuullut radiosta kuin "Punaisen metsän hotellin" ja uuden kolumnistin puheenvuoron eriarvoisuudesta. Taisi olla yhteinen sanoma. Kiinalaiset pitävät suomalaisia mahtavana kansana. StoraEnson kautta he ovat tulleet siihen tulokseen. StoraEnso on saanut viranomaisetkin puolelleen  metsien tuhomiseksi Kiinassa. 
Elokuvasta: Punaisen metsän hotelli tarjoillaan sänkyyn, kun jaksaa odottaa. StoraEnso tarjoilijana.

Kukaan ei odota aamulla enkä tunne nukkuneeni pommiin. On vielä vähän hämärää. "Niin rauhassa oksalla nukkuu hän yön kuin vuode ois peitetty villoin." Kattojen tasalla on kaikki kevyen lumikerroksen peitossa. Kerrankin lumiverho on edessäni. Kellastuneet vessankaakeliulkoverhoustiilenpäät ovat entisensä. Talviterassilla ei ole mitään punaista. Ei edes minulla ole punaisia ajatuksia. Lunta kaivataan talveen, antaahan se yrittäjälle toimeentulon. Kaupungille se tietää rahanmenoa katujen aurauksesta. Kaikkea pitäisi olla, mutta mitään se ei saisi maksaa. Tätä rahastussysteemiä kehitellään kiinteistöveroina, sähköverkostona, oikoratana, Yle-verona, jätemaksuna maaseudulla. Nyt tämä Guggenheim ja StoraEnson tyhjentämät tehtaat. Olisiko sen voinut tehdä toisin? 

Ainakin olen pistänyt kapuloita rattaisiin omaishoitoajan alussa. Sirkka Hämäläinen siirrettiin pankista eläkkeelle kultaisella kädenpuristuksella. Minulle annettiin valitusoikeus omaishoidontuen alentamisesta ja kierrättämisestä isän kautta palvelumaksuna takaisin kauaskatseiselle sosiaalijohtajalle. Sirkka Hämäläinen on "Itse asiassa kuultuna" ja minä Tuhkimona kerrostalon kellarin kaatopaikkajätelaatikossa. Vieressä on Runoroskapankki velkavaalirahatositteineen. Kukaan ei korvaansa lopsauta. Ei edes äänestäjät Isosta Jytkystä huolimatta. 

Yhden ilmaisen äänen omistuksesta minua on mollittu. Siitä vaan, sanoillakin voi tappaa heikkohermoisimmat. Meille mestaaminen tuotti jännitysvapinan suvussa kulkevana käsientärinänä. Isältäni sen poistin kertomalla syyt, mistä se johtuu. Se ei ollut lääkärin diagnosoimaa selkärankareumaa eikä parkinsonintautia. Eikä minun borreliatulehdus polvissa vaatinut psykiatrista hoitoa. 

Oi, katsohan lintua oksalla puun niin kauniisti laulaa se aina. Lunta riittää perhosille jatkossakin. Koskenvesa Marjatta/Lunta, sanoi perhonen.

Jokaisella oma Guggenheiminsa

Tämä on tulevaisuutta lapsuuskodin uimarannassa, kun Tiekartta Länsirannalla on selvitetty. Siihen asti pidän siellä muukalaisten hautausmaavarausta. Maksan kaikki maksut, mitä ikinä kunta kehtaa maksattaa. Omaksi en kuitenkaan sitä maksamalla saa. Välimiesoikeus määrää hinnan ja ottaa kuitenkin omalla luvalla

Siell' on kauan jo kukkineet omenapuut.

Vaikka maailma tuhoutuisi huomenna, istuta tänään omenapuu, opetti Martin Luther King. Yksityisillä pienilläkin maatilkuilla näen, kuinka paljon ihmiset haluavat istuttaa, hoitaa luonnon kauneutta. Toinen toistaan upeampia kuvia saa ihailla netissä. Kuinka paljon tärkeämpää oli 1900 -luvun alusta lähtien viljellä maata elääkseen. Sitä sopii nyhjästä tyhjästä tänä päivänä. Turhautuneisuus purkautuu rakennella toistaan suurempia pytinkejä milloin mitäkin tarkoitusta varten. Tuusniemelläkin kunnan virastotalo, johon kaavailtiin aina vain kasvavia tarpeita varten toimitiloja. Oliko se turhautuneisuutta Jumalaa kohtaan ja osoitettiin kultaisen vasikan rakentamisella. Varastotaloksi se muuttui automaation lisääntyessä. Kaikki palvelut ovat maata kiertävällä radallaan.


Yritin vanheta viisaasti vanhempieni viitoittamalla tiellä. Kunnioitin isääni ja äitiäni. Näin heidän avuntarpeensa ja luopumisen tuskansa ja tulin heidän luokseen asumaan pyynnöstä. Toinen ratkaiseva tekijä oli elämäntilanne. Pystyin jättämään kaiken, en ollut sitonut itseäni mihinkään, ettenkö olisi voinut lähteä. 

Kymmenen vuotta siellä hujahti ja 6.2.2000 oli ikimuistoinen päivä muillekin kuin vain valtaan valitulle Tarja Haloselle. Pian sain kuitenkin huomata, että voitonjuhliin kutsutut olivatkin ne omaneduntavoittelussa päässeet askeleen lähemmäksi omaa päämääräänsä. Kansa on jätetty oman onnensa varaan. Presidentiltä on otettu valtaa hallitukselle. Tiedetään nämä poliittiset kuviot. 

Viron historian eläneiden toiveet menivät uusiksi. Pojasta piti tulla maanviljelijä, mutta hänestä tuli historian professori. Minun piti tehdä sukupolvenvaihdos lapsuuskodissa, mutta se onnistui vain paperilla YEAT:ssa. Inhimillisille voimavaroille ei ollut käyttöä. Sijoittajat tulivat kuntaan omistelemaan alkuperäisten asukkaiden kauan omistamat maat. Heidän rahastusyritys on ollut vireillä hallinto-oikeuden käsittelyssä jo kauan. Kuinka selvätkin asiat voidaan sekoittaa ja pitää ratkaisemattomana, paikalleen jämähtäneinä toimintakiellossa.


Koko päivän tein lähtöä äänestämään ennakkoon. Muistan tämän päivän kuin edellisetkin presidentin vaalipäivät onhan niitä niin harvoin, kerran kuudessa vuodessa. Kenen työtä on elää tulevaa äänestyspäivää heti entisen jäätyä eiliseen, heille käy aika aina vähiin. Pitää iskeä, kun pöly ei vielä ole laskeutunut ja luoda mielikuvia Guggenheimin tarpeellisuudesta. Historian professori vertasi tätä aikaa menneeseen sotaa edeltävään aikaan. Sitä olen usein ajatellut itsekin, elämää ennen sotaa, kuinka sota alkoi ja mitä siitä seurasi. Nyt tiedän sen omakohtaisena kokemuksena valtaapitävien tiukassa puristuksessa. Heidän kanssaan ei ole edes yhteistä kieltä. He voittivat sodan ja me olemme hävinnyt osapuoli.


Äänestyspaikassa ei ollut illasta enää tungosta. Maanalaisessa pohjakerroksessa pyörrytyskohtaus taas yllätti. Enkö vieläkään ole päässyt siitä eroon - lukkosepän kiinnikäymisestä kellarissa lähes 50 vuotta sitten. Tai 20 vuotta sitten tultuani eduskuntatalossa omaishoitajille järjestetystä tilaisuudesta ja kuntaliiton lakimiehen tunnustuksesta.
- Olen sosiaalihuollon asiakas. Pieni tyttäreni on kunnallisessa päiväkodissa.

Istuin lähes tunnin thaipaikassa, join pullon mehua ja kannullisen vettä. Sitten helpotti, kevätkääryleet mukaan ja maitokauppaan. Kadut olivat pöpperöiset vastasataneesta lumesta. Puidenoksat kauniit lumihunnussaan vaihteeksi. Samoin aita luminen totean ja työnnän avaimen jäiseen lukkoon. Siinä sitä pyörittelen, portti ei aukene. Aivain juuttui lukkoon. Soitin summereita saadakseni jonkun vastaamaan ja soittamaan huoltomiehen apuun. 


Vanha naapuri tulee katsomaan ulko-ovelle, kun olen soittamassa huoltomiehelle. Hän ehdottaa, että joku mies irrottaisi avaimen lukosta. Kovin on hiljaista kadulla, hän lupaa tulla. Ostoskärry ulko-ovella herättä kysymyksiä, kenelle se mahtaa kuulua. Ilmoittaudun omistajaksi ja kerron, mikä on hätänä. Nuorella miehellä oli virtaa, että aikansa yritettyä avain irtoaa. Mennään sisälle, soitan huoltomiehelle, ettei tarvitse tulla. 
Kaksi ei mene kolmannetta vahingoissakaan. Siihen lasken taskuvenuksen oman ohjelmansa juontokeikan. Nyt riittää tältä päivältä. Tekisin lumiukon, jos vähän lapsettaisi, mutta telkka kiinni ja sov gott. Presidenttiä ei valita ilman Guggenheimia. On korkeakulttuurin aika. Omenapuut  nähkööt unta kesästä kerran ja odottakoot uutta kesää, vaikka sitä ei tulisikaan. Ei Teklallekaan. Viimeinen vuosi / Leena Vilkka

Mummopuoli vai puolimummo?

"Ylämummo" is a finnish word.

- Sen tuota olet näköinen, sain henkilökohtaisen palautteen. Jäljitin aurauskepillä pieniä tyttöjä hakkaavan pojan naapurin rappusella. Ojensin häntä näkemästäni ja puolustin tyttöjen koulutien turvallisuutta, ettei tarvitsisi juosta takaa-ajajaa pakoon. Mummona uskalsin ojentaa keskenkasvuista, kynnellä tapettavaa.

- Pieni on se äidinrakkauden piiri, johon mahtuu vain omat lapset. Äidit puolustivat kersojaan, ettei heidän poikiensa tekoihin tarvitse puuttua. Samaa mieltä olivat isätkin. Minut palautettiin ruotuun taloyhtiön yhtiökokouksessa.

Pienet lapset ja vanhat ymmärtävät toisiaan. Siksi julkaisen videoita ulkolaisista vanhemmista, jotka näyttävät onnensa vastasyntyneestä. Vitas isänä, Anna ja Erwin vanhempina oopperataivaalta bongattuna eikä siinä ole mitään piiloteltavaa. Vanhemmat antavat turvan lapselleen, isovanhemmat iloitsevat lapsenlapsista. 
Uusioperheen pojan elämässä olen kaukomummo. Sitä olin omille lapsenlapsille, kun he olivat pieniä. Suomalaista statusta sanana maistelen; mummopuoli, puolimummo vai ylämummo. Ehkä poika nimittää omalla kielellä käring-ämmä. Vanha akka voidaan lausua lempeällä äänellä, jos kielitaito ei vielä riitä muuhun puhutteluun.
- Sine vanha nainen. Olin puhuttelusta otettu.

- Sinä et ole mummo. Sinä olet rouva, kun käyt työssä. Lasten suusta kuulet totuuden. Vapaaehtoistyössä haluaisivat lapsetkin tehdä tuttavuutta, mutta heidän vanhempansa ja isovanhempansa ovat asiakkaitani. Enkä tunne olevani valehieroja, onhan minulla ammattitutkinto ja yli 30 vuoden työhistoria. Sitä ei edes rauhanruhtinas minulta vie, joskin se on esittelijän vallassa. Akateemiset lähettävät minut muinaismummojen muistelupiiriin. Siinä toteutuu jälleen kerran potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysi kirjoittaa verkossa.

Kirkkovuodessa kasteenlahjasta

Sanavarastoon kuulumattomia sanoja joudun tarkistamaan Wikipediasta. Luen autenttisuudesta liittyen tilaustyöhön, jonka sain postipakettina. Kuinka autenttisuus koskee minua muinaismummona. Ehkä se ratkeaa kysymällä. 

Kastetodistus tarvitaan pappisvihkimykseen. Kastelahja ei kerro kasteenlahjasta. Nimenantoon liittyy juhlallisuus ja lahjat hammaskeijusta täytettävään kirjaan. Tiedän omasta nimenannosta. Isä tuli rintamalta viemään tyttärensä kastettavaksi. Saman kuorma-auton lavalla oli kaatuneiden kummisetien arkut. Isä ainoa elävä. Käyn aina sankarihautausmaalla lukemassa heidän nimensä kaikki samana päivänä kaatuneet. Pappi oli uteliaampi kuulemaan tapahtumista rintamalla ja kaatuneista kuin meistä elävistä. 

Kummitätini kertoi matkasta kirkonkylän rantaan. Soutamalla matka taittui. Maissa pistettiin kengät jalkaan ja kastettava kannettiin pappilaan. Nimeni sain syntymäpäivän ja kastepäivän mukaan. Tyttärieni kastepäivämerkinnät hävisivät vihkiraamatun katoamisen myötä. Ensimmäinen lapsenlapsi oli suuri ihme. Toisen kastejuhlaa varjosti vanhemman olo Osasto Kympillä.

- Minä suren, ettei sisko pääse kastejuhlaan.

- Älä sure, lohdutti nuori isä. Ja niin sisko heilutteli jalkojaan isän sylissä, kun pikkusisko sai nimen Amanda ja isosisko siunauksen. Pappi ja kummisetä puhuivat työasioista. Poissa oli omat hehkutukset omien lapsien kastetilaisuuksista. Elämä palautui uomiinsa siskosten osalta. Sairaalajakso jatkui, äitienpäiväkuvassa nenämahaletku ja siskon keinutus babysitterissä.

Kirkkovuoden kaste kertoo Johanneksen antamasta kasteesta aikuiselle Jeesukselle. Siitä luettiin uskontotunnilla Raamatun kertomuksista. Veli-Matti osasi nämä kertomukset ulkoa. Mummo oli niitä hänelle lukenut eikä Veli-Matti hävennyt tietämistään. Valtio kirkossa vai kirkko valtiossa lopputulos on sama. Valtio valtiossa maallinen tai hengellinen antaa meille toimintamallit, joiden mukaan on elettävä tai olla elämättä syntymästä kuolemaan. 

Olen aina ollut kirkon jäsen, mutta ajanhengen mukaan minut on erotettu kirkosta muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Jos kristitty yhteisvastuukeräysrahoja luovuttaessaan omaishoitajayhdistykselle ottaa minut ojennettavakseen ja sanoo,
- mene Invakeskuksen potilasjärjestöön, sieltä omaishoitaja saa kaiken avun, on mentävä. Menin ja löysin Lahden savolaiset. Löysin oman syntymävammaisuuteni. Savolaisia ei aina ymmärretä heidän murteellaan ja puhutaan poikkeavina, jopa vammaisina väpelöinä. Piällysmiehenä voin sanoa tehneeni ensiksi sen, mitä odotan toisten tekevän lähimmäisilleen. Meilläkin on poltettu noitia roviolla. Pappi neuvoi asiakastaan keräämään tulisia hiiliä kiusankappaleen pään päälle. Neuvosta ilahtuneena hän poistuessaan mutisi.
- Tuotapa en ole tullut ajatelleeksi.

Mantelitumake ja käpylisäke

Teeveen sairaalasarjat ovat opettaneet minua tuntemaan itseäni, mitä nahka pitää paketissa sisällään. Eriarvoistuminen ei ole voimavara eikä omaishoitaja ylistämällä alistu. Donner oli kiitollinen kehittyneestä lääketieteestä syövänhoidossa. Lääkärin ammatillisesta pätevyydestä on minulla eriävä mielipide samoin asianajajan ja edunvalvojan itsensä työllistämisestä hierojien leirissä. Valviran pääjohtajan vastuu kuuluu tähän samaan kategoriaan.

Koulutuspäivien luennot takasivat, että rilluttelu viikonloppuna hotelleissa oli verovähennyskelpoinen. Mitä siellä opin, siitä jouduin maksamaan oppirahat. Meillä oli Liitto ja Liitolla lääkäripuheenjohtaja. Hän toi lääkäriystävänsä nostamaan luentopalkkion luontaisetujen lisäksi. Aiheena melanooma, luomesta alkava kuolemaan johtava ihosyöpä. Kysyin luvan saatuani. 

- Pitäisikö lääkärin katsoa kaikki luomet ja poistaa niitä ennaltaehkäisyksi? Sain yllättävän henkilökohtaisen vastauksen.

- Sinä olet vaaleaihoinen, punatukkainen. Sinulla on jonakin päivänä syöpä. Sisso, hän oli sen sortin lääkärin lääkäriystävä. Saman henkilökohtaisuuteen menevän tökkimisen olen tuntenut pistona lihassa juristien ja edunvalvojan taholta. Rahastamisesta on kyse. Tarkoitusta ei voi millään naamioida. Kuulen uutisista, kuinka paljon Kreikassa on maksettu aiheettomia vammaistukia. Se selvittää eduntavoittelun terveitten kustannuksella. Jos olisin presidentti, puheenaihe olisi.

- Ei terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Kuinka se toteutetaan, ei kuulu presidentin kahdenlautasenkattaukseen.

Mantelitumakkeen koko määrää äänestyskäyttäytymisen. On testin aika tulevissa presidentinvaaleissa, minkäkokoiset mantelitumakkeet ovat enemmistönä. YEAT:ssa etsittiin sitä puuttuvaa "munaa", kuinka 1990-luvun lamasta selvittiin. Käpylisäkkeen surkastumista syytin liian aikaisen sukukypsyyden saavuttamisesta. Lapsilta vaaditaan aikuisuutta ja vastuuta ennen aikojaan. Ihmisen kasvaminen ihmiseksi vaatii 20 vuotta, että tunnepuoli tietää, mitä tahtoo. Ekaluokkalainen voi ilmoittaa tajuttuaan oppiaineiden alkeet.

- Minä niin rakastan laskutaitoa. Heti Pyhän Jysäyksen jälkeen minua kauhistuttaa kuulla puhuttavan miesystävästä. Mummolla on voimautumisen paikka mielipiteineen liian nuoresta sotaleskestä. Vielä kaksi vuotta kasvamista löytääkseen upseerin ja herrasmiehen.

Kuka meitä ohjaa terveeseen elämään, on hakusessa. Hierarkioita on rakennettu joka niemeen, notkoon ja saarelmaan. Jos näitä on edustanut kuntien palvelurakenne, ollaan niitä purkamssa maaseudun autioitumiseen asti. 
Vastanainut lääkäri ei välittänyt vanhan ukon syöpätarkastuksesta. Oli kyse oman naisentarpeensa tyydyttämisenä aina 75 ikävuoteen asti. Toinen tavoite oli kaikille vaimoille hankkia kesämökkejä. 
 
Onko meidän vaalikäyttäytymisessä tänään ja edellisten kohdalla ollut sama tarkoitus, sitäpä saa ihmetellä esiintulleiden tosiasioiden valossa. Siihen tutkimustulos antaa taustatukea, milloin muisti alkaa rapistua. Ruokahalu kasvaa syödessä vallanhalusta. Eikä koskaan saa kyllikseen. Lupaa vielä 80 ikävuoteen yrittää ruokkia tätä kyltymätöntä ruokahalua. En yhtään ihmettele joutuihan hän fitness- ja fatfreekuurille kuudeksi vuodeksi. 

- Kiitti, mulle riitti. Niin minullekin. Vei minulta työhistorian ja antoi arvonimen "Varhennettu Vanhus" osamaksulla eläkkeestä kuolemaan asti.

Varaosilla jatketaan elämää. Jos minulla on polvessa kusta, sitä ei ole päässä. Borreliatulehdus ei häviä minusta mihinkään. Kun hampaat eivät vielä ole irronneet, antaa se toivoa, etteivät polvetkaan ole niin kuluneet, kun lääkäri antaa ymmärtää. 

- Kun et suostu tekonivelleikkaukseen, mene psykiatriseen sairaanhoitoon, järjestelee lääkäri potilaita päiväkirurgiapolille vanhanmallisten varaosien käyttäjiksi. Samaan aikaan edunvalvoja on lähettämässä katuhuoraksi tienaamaan rahaa lähettäjälle.

Vapaaehtoistyö antaa näkökulmaa syöpälasten hoitohin. Kynttiläviikonlopun jälkeen elämä jatkuu. Jos hoitohenkilökunnalta vaaditaan säästöjä, on minulta usko mennyt päättäjiin. 

- Sodassa simputtivat ukot, nyt simputtavat akat soveltaessaan ohjesääntöjään mieleisellään tavalla herran pelossa.

Iloista päivää tänään; Tag für Tag

Teema vie 12 tunnin risteilylle Bergenistä Kirkkoniemeen. Se sekoittaa koko päivän ohjelman ilmoittamalla. Lähtö klo 10.00. Katso areenassa, mutta siellä se odottaa nettikatselulupaa. Onneksi uutiset ovat pitäneet ajantasalla, että luotsi on saattanut ohjuslastissa olleen laivan avomerelle.

Kysymättäkin on selvää, kumpi laivamatka minua enemmän viihdyttää.
Aamulla ajattelin  Juojärven kalastajia. Viimeiseen asti sinnittelivät rannoillaan. Jotenkin aika on muuttunut. Kalastus tullut luvanvaraiseksi verkkomerkeillä. Nyt kalastellaan ilmaisia ääniä suurella rahalla.

Kalastajan kuolemaa edeltävät päivät saaressa noudattavat samaa kaavaa kuin kerrostalossa yksin elävän vanhuksen päivät. Kerrostalossa voi olla kuolleena kuusi vuotta kenenkään kaipaamatta. 

Maalaiskirjeenkantaja pani sentään merkille, ettei kalastajan veneellä mikään ollut liikahtanut lumisateen jälkeen. Hän kertoo siitä kotona, mikä lie kalastajalle tullut. Äiti varustaa maitopullon mukaan ja miehet lähtevät hyistä vettä pitkin saareen. Saaressa ei olleet asiat järjestyksessä. Tupa savuinen, kalastaja nokisempi kuin nuohooja. Miehet tiedustelivat kalastajan vointia ja ruokahuoltoa.

- Ruokoo on vuan ei oo syöjee. Pöydällä oli kuivunut, halkeillut limpunpuolikas. Kellastunut  voi paperissa ja suolasärkiä. Miehet tiedustelivat, lähtisikö kalastaja lääkäriin. Ei pistänyt hanttiin. Lähinaapurin lankapuhelinmella kutsuttiin sairasauto. Kalastaja lähti viimeiselle matkalleen. Juojärvellä kalastaja toisensa jälkeen lopetti kalastamisen ennen luvanvaraisuutta ja kalastuskuntien otteen kiristymistä. 

Aamulla ennen kahdeksaa kuulin musiikillisen esityksen Rukous oopp. Mooses Egyptissä ja Fransiscus Assisilainen saarnaa linnuille. Lähden Hurtigrutenilla Bergenistä muistelemaan, mitä oli Juojärven rannalla asuminen ja eläminen ennen tietä ja esteettömien elämysten tarjomista yritystoimintana. Voiko elämän muuttaa rahastuskohteeksi hyvinvointiSuomessa. Jotkut sen voivat tehdä. Esitän haisevan vastalauseen rahastuksesta Tuhkimona kaatopaikkajätelaatikosta kerrostalon kellarissa. 

 Vitas - Jamaica

Nettisurfailutaitoisena otan äänen Jamaicailta. En voisi kuvitella Vitas'in esitystä uudessa musiikkitalossa. Siellä esiintyy liikkumattomia patsaita. Ei voi muuta liikettä havaita kuin alahuulen väpätystä ja kuoleman kouristusta kasvoilla. 

Kuoleman jälkeen ilme on tyyni, nukkemainen tai ylväs luonteensa mukaan. Vainajat eivät valita enkä istu musiikkitalon penkissä liikahtamatta. Voitonpäivän toritanssit on minun lajini viihtyä.
Olen ottanut porttikiellon vakavasti.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä?
- Sitä juuri ja tänään erikoisesti muinaismummona tiedän; mitä teen, missä ja kenen kanssa.