maanantai 31. joulukuuta 2012

Vanhan ja uuden häätanhu

 
Yrjö Jylhä
S. 21.7.1903 Tampere — k. 30.12.1956 Turku

Häätanhu

On ilo sulla, mut suru mulla,
on mulla hautajaiset, sulla häät.
Siis kätes anna nyt morsianna,
kun viime kerran minut vielä näät.

Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan
vie manan immet mua karkeloon.
Sun onnes tähden pois täältä lähden,
sun silmäs siunaten mua seuratkoon.

Pian päätät tanhus, oot kohta vanhus,
mut ikinuorna minut aina näät.
Luo tuonetarten käyn häitä varten,
on sulla hautajaiset, mulla häät.

Vuoden viimeinen ilta on aamua viisaampi. Ilotulitus on nähty ja yksittäistä pauketta kuuluu pitkälle yöhön. Vuosi on otettu vastaan idästä lähtien. Päästäänkö Amerikassa yhteisymmärrykseen vai taannutaanko lamaan? USA saattaa pelastua talouskuilun reunalta viime hetkellä
Vuosilla ei ole mitään tekoa taloussotkujen kanssa. Ihmiset suunnannäyttäjinä vievät kansaa kuin pässiä narussa.
Verkkouutiset - Katainen: Hyvinvointivaltioon ei ole enää varaa.
Näihin otsikoihin palataan ensi vuonna monta kertaa. Tänään vuodet ovat inhimillisiä vaihtaessaan vuoroja hautajaisista häihin.


Aamusoitosta kuultuna: Nyberg: Vuosi vanha vaipuu hautaan (Sulo Saarits ja Tauno Äikää).
2012
Vuosi vanha vaipui hautaan
riemuineen ja murheineen.
Ihmissydän puhkee nöyrään
rukoukseen, kiitokseen.
Oi, jos vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.

Oi, jos koittais’ päivä uusi
joka lapsen sydämeen!
Saisi siellä uinuavat
hyvät hengen valveilleen.
Silloin vuosi alkava
oisi Luojan siunaama.

Kasva suureks’ Suomen lapsi,
kasva avuks’ isälles.
Voimistu ja vartu vainen
tositurvaks’ äidilles’!
Isän, äidin kotimaan
ole kelpo lapsi vaan.

Korkehimman haltuun anna
kallihimmat toivehes’.
Pienet huolesikin kanna,
Hän ne kääntää parhaakses’!
Hänpä vuoden alkaneen
johtaa hyvään päätökseen.
2013
säv. M. Nyberg, san. I. Hellén, sov. L. Kangas

"Viimeiseksi Katainen muistuttaa siitä, mikä on kaikkein tärkeintä.

- Lopulta yksikään virkamies, julkinen palvelu tai tulonsiirto ei voi korvata perheen ja läheistemme huolenpitoa. Hyvinvointiyhteiskunnan perimmäinen käyttövoima ei ole veroeuro vaan lähimmäisistään välittäminen."

Mitään uutta ei ole auringon alla. Näin on kansa aina elänyt ja elää edelleen. Älyä odotellaan jälkijunassa

sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Minulle suositeltu

Vysotski - joka oli ollut hänen kanssaan

tekijä: MrSchweppes3 vuotta sitten 320 373 näyttökertaa
Joka oli ollut hänen kanssaan sinä iltana en juo, ei laula - Odotin sitä kokonaan, koska lapset katsella kuin lapset katselevat. Mutta hän ...

YouTube muistaa minut ja suosittelee videoita mieltymykseni mukaan. Tähtihoudini, luentaa, musiikkia ja laulua, CD on uusi tuttavuus pojasta nimeltä Ruu. Apollo hymyilee Uuden Vuoden yönä. Radioateljeesta löytyi bisnesenkeli, 'kun rakkaus kohtaa rahan' ja vie 'opintomatkalle kiinalaiseen helvettiin'. 




KARI TAHVANAINEN / KIRJAILIJAESITTELY




  • Olen kotoisin Enosta. Nykyinen kotikaupunkini on Joensuu.
  • Koulutukseltani olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja teen väitöskirjaa Joensuun yliopistossa.
  • Kirjoitan lähinnä lyriikkaa ja lyhyttä proosaa, joskin suuntaudun romaanin pituisen tekstin suuntaan. Tyylikseni on muotoutunut hiukan postmoderni, katkelmallinen ja mielikuviin perustuva maalaileva sanan käyttö. Koen sen omimmakseni, tyyliksi jolla voin tuoda oman panokseni kirjallisuuden parnassolle.
  • Olen kirjoittanut ja lukenut pienestä saakka, joten tämä taiteenala on intohimoni. "Kaikki paitsi kirjoittaminen on turhaa." Se että olen päätynyt kirjailijaksi, on asia jota ajattelen nöyrin mielin.
  • Kirjoittamisen merkityksellisyydestä voisin sanoa, että proosateksti on parhaimmillaan mielen vaellusta, jolle kirjailija ottaa lukijan mukaan, sanasivellin taikasauvana kädessään. Runo on maalaus, sanalliset siveltimenvedot luovat kuvan josta lukija voi nauttia omalla tavallaan ja oman elämänsä kautta. Antaa mielikuvituksensa lentää kesäpäivän perhosena aurinkoisen niityn yllä. Hyvä motto voisi olla "Alussa oli sana." 

  • Tässä loppuvuoden tuttavuudet esiteltyinä. Luulin jo kaiken löytäneeni ja unohtaneeni, mutta huomaan;

    Jälkeenpäin

    Olen polkuni päässä,
    tuhansistani erään
    - ja niitä on täynnä maa.
    On viileä ilta,
    eräs päivä on mennyt,
    on painunut metsien taa.

    - Ei mikään voi kuolla,
    ei kukat ei tuuli,
    ei rakkaus kuolla voi.
    Ohi polku vain kulkee
    ja kukat jää taakse
    ja muualla tuuli soi.

    Ja rakkaus, hetki,
    vain silmissä siirtyy
    ja mennyt taival sen vie.
    Ja puristus kätten,
    tosi eilen, tänään
    unen lailla rauennut lie. -

    Ei mikään kuollut,
    et sinä en minä,
    ei tuokio rakkauden.
    Erään polun vain kuljin,
    minä kuljin ja sinä...
    Jäi hymyily surullinen.

    ~ Aila Meriluoto ~

    lauantai 29. joulukuuta 2012

    Pastori joulutunnelmissa

    Pastori joulutunnelmissa 

    Viikonlopun musiikkivieraana pastori Kai Sadinmaa. Toimittajana Miika Lauriala

    Pastori Kai Sadinmaa. Pastori Kai Sadinmaa on jouluihmisiä. Hän rakentaa kotiin seimen, koristelee kuusen ja kokkaa jouluruokia. Musiikkimaku on laaja Johann Sebastian Bachin kantaateista Tuomari Nurmioon. Iltaisin hän poikkeaa lähikapakkaan parantamaan maailmaa ja kuuntelemaan vanhanajan iskelmiä.
    Pastori Kai Sadimaan aamuhartaudet ovat hämmentäneet kirkkokansaa. Sadinmaa saarnaa ahneudesta ja synneistä ja soimaa eliittiä ja Euroopan unionia. Torniolainen poliisin poika on toisaalta myös huumorin ystävä ja uskoo yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Köyhyyttä ja kurjuutta hän on kohdannut koko pappisuran ajan. Mitä musiikki pastorille merkitsee, sen kuulemme lauantaina 29. joulukuuta klo 16.05.
    Vieraana on pastori Kai Sadinmaa. Toimittajana on Miika Laurial

    Elämäni evakeliumi tapahtuu Eteenpäin elämään -
    (Suomi 1939, 100'). O: T. J. Särkkä. N: Regina Linnanheimo, Tauno Palo, Elsa Rantalainen, Eino Jurkka. Elokuva kartanon sisäkön ja senaattorin veljenpojan epäsäätyisestä rakkaudesta.

    Näistä levyistä en luovu jäi ajallaan kuuntelematta, odontinhan vain kyytiä asemalle; kuka ehtii ja milloin ehtii. Olin yhdeksältä lauantai-iltana kotona. Katsoin netistä, mitä maailmalla oli tapahtunut poissa ollessani. Jätän hyvästit kapinapapille kuuntelemalla hänen aamuhartauksiin valitsemansa levyt. Yhteiskunnallisuutta ei elämästäni ole puuttunut. Sitä olen peilannut naapurimaan yhteiskunnallisiin oloihin Leninin testamenttiin ja Stalinin kanavan rakentamiseen. Tuomari Nuormion löysin Isien sodan kautta. 

    Minua on kielletty puhumasta Suomi-neidon yhteiskunnasta. Kuitenkin olen saanut mielipiteilleni kannattajia. Kuinka moni on lupautunut tulemaan barrikaadeja rakentamaan käänteisesti. Olemmehan niitä purkamassa puheillamme. Jospa Presidentin puhe ja esimerkki oman palkkion alentamisesta kolahtaisi niihin, jotka ovat vain käsiojossa ottamassa. 


    Keijupuisto
    Dokumenttielokuva Lahdessa sijaitsevasta kodittomien asuntolasta ja sen asukkaista. O: Miia Jonkka. T: TaiK/ELO.  (kaupungin päättäjät tarkastuskäynnillä)

    maanantai 24. joulukuuta 2012

    Rauhaa päälle maan 2012


    Toisella kotimaisella julistan joulurauhan kruunujen uusvanhoilla aiheilla.
    AURINKO, paistaakoon niin hyville kuin pahoille.
    Tänään tarvitaan tyyntä lepoa varten, huomenna TUULTA uutta matkaa varten.
    VESI vanhin voitehista, Jumala parantajista.
    (Omaishoitaja paras hoitajista.)
    Jaksamista kaikille zu Hause Pflegen.


    Aamuhartaus 24.12. Aattoaamun musiikkihartaudessa Inna Vintturi, Juha Vintturi, Mari Torri-Tuominen ja Hans Tuominen laulavat ja johdattavat aaton tunnelmaan. Hartaudessa lauletaan laulut: Kello löi jo viisi. (Säv. R. Raala, san. Immi Hellén, sov. Juha Vintturi.), Virsi 21, joka alkaa sanoin "Enkeli taivaan". sov. Juha Vintturi, Heinillä härkien kaukalon. (Ranskalainen joululaulu 1600-luvulta, suom. Martti Korpilahti, sov. Juha Vintturi.) Hartausohjelmat: Aamuhartaus 24.12


    Rakkauden tähden: Kip ja Martta

    Kip ja Martta. Singaporelainen Kip vierailee appivanhempiensa luona Kangasalla. Tuomo ja Riitta saavat tietää mitä ovat firepoit. Kip nauttii luonnosta ja kahvihetkistä. Osa 6/10.(U)

    Iltahartaus to 07.10.2004

    Munib Younan, Jordanian luterilaisen kirkon piispa
    Herramme Jeesuksen Kristuksen armo, Isän Jumalan rakkaus ja Pyhän Hengen yhteys olkoon kanssanne nyt ja iankaikkisesti. Aamen.

    Raamatun kohta, jonka haluan tänään jakaa kanssanne on ensimmäisestä Mooseksen kirjasta jakeet 26 ja 27.
    “Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu". Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 1. Mooses 1:26-27

    Rakkaat kuuntelijat,
    Vartuin Jerusalemissa ja asuin kolmen minuutin kävelymatkan päässä Pyhän Haudan kirkolta, neljän minuutin matkan päässä itkumuurilta ja viiden minuutin matkan päässä kalliomoskeijalta. Opin hyvin varhaisesta iästä lähtien, kuinka toiset ihmiset otetaan huomioon ja kuinka toisten uskontojen läsnäolo tulee hyväksyä. Kristityssä kodissani minulle opetettiin kuinka toisia uskontoja ja toisten ihmisten ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa. Tämä opetus, jonka sain kotoani sekä luterilaiselta kirkolta ja kouluilta, on varustanut minut aina kohtelemaan toisten uskontojen kannattajia ihmisinä, joilla on oikeus uskoa tavalla, joka eroaa minun tavastani uskoa.  Tämän asian opettamista jatkan omille lapsilleni ja ihmisille.

    Valitettavasti se, mitä opin lapsuuden kodistani ja luterilaiselta koulultani, on jatkuvasti joutunut haastetuksi nähdessäni mitä maailmassamme tapahtuu tällä hetkellä. On hyvin helppoa syyttää maailman poliittista tilannetta; mutta pikemminkin tänään olisi aika kysyä: Miksi eri uskontojen edustajat niin usein väärinymmärtävät toinen toisensa? Miksi ihmiset eivät ole valmiita hyväksymään muiden uskontojen läsnäoloa?

    Yksi syy vaikeuksille voi olla se tapa, jolla me usein lähestymme toisia uskontoja, kulttuureita ja sivilisaatioita. Vaikuttaa siltä, että tällä vuosituhannella monet ihmiset haluavat ymmärtää muita uskontoja omista havainnoistaan käsin. Kirkkona meille on helppoa ymmärtää juutalaisuutta tai islamia omasta teologisesta näkökulmastamme, mutta tämän päivän haasteenamme on ymmärtää juutalaisuutta ja islamia siten, kuin ne tahtovat tulla ymmärretyiksi ja havainnoiduiksi. Tämä on olennaista kaikille pyrkimyksille rauhan kasvatuksessa ja dialogissa.

    Minulle uskontojen välinen dialogi kertoo seuraavaa:
    Uskontojen välistä dialogia tulisi nykyään tarkastella luomisen teologiasta käsin vakavammin kuin koskaan aikaisemmin. Miksi Jumala loi meidät erilaisiksi? Miksi meillä on erilaisia uskoja? Voi olla, että ei ole muuta välitöntä vastausta kuin se, että kaikki ihmiset kaikista uskonnoista ovat luotuja Jumalan kuvaksi. Kyllä, erilaisissa opinkappaleissa, traditioissa ja normeissa on merkittäviä eroja. Dialogi ei muuta tai poista niitä. Ennemminkin dialogi auttaa meitä näkemään Jumalan läsnäolon toisessa ihmisessä. Nähdessämme Jumalan oman läsnäolon, pystymme näkemään, että Luoja lahjoitti meille kaikille samanlaiset ihmisoikeudet, samanlaisen vastuun ja samanlaiset arvot.

    Meidät kristityt on kutsuttu uskontojen väliseen dialogiin haastamaan rikkoutunut maailmamme luomisen ja lunastuksen parantavalla teologialla. Ristillä Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta, Jumala pelasti koko maailman, ei ainoastaan kristittyjä. Tämä on perus teologiaa, joka ajaa meitä parantamaan maailmaa ja taistelemaan rasismia, äärivoimia, ylemmyyttä, anti-semitismiä, islamin pelkoa, arabien pelkoa,  vieraan pelkoa ja kaikkia muita pelkoja ja fobioita vastaan maailmassamme.

    Uskontojen välisessä dialogissa tulisi etsiä yhteisiä arvoja tähän dialogiin osallistuvien uskontojen kesken. Joskus vaikuttaa siltä, että tämän päivän maailmanlaajuinen kaupallisuus ja sekularismi ovat riisuneet arvomaailmamme ja arvojen tilalle ovat tulleet kapeat oman edun tavoittelun  periaatteet. Tästä syystä vetoan kaikkiin uskontoihin, että ne etsisivät niitä yhteisiä arvoja, joita kristinusko, juutalaisuus ja islam jakavat, kuten esimerkiksi perheen, tasa-arvon, oikeuden, rauhan, suvaitsevaisuuden, anteeksi antamisen ja sovinnon edistäminen. Maailma ilman arvoja on kaoottinen maailma; maailma, jolla on yhteisiä arvoja, on maailma joka edistää moniarvoisuutta,  tasa-arvoisuutta, demokratiaa sekä kunnioitusta muita uskontoja, kulttuureita ja traditioita kohtaan.

    Yhdessä muiden uskontojen ihmisten kanssa meidän täytyy työskennellä tuodaksemme oikeuden ja parannuksen tähän maailmaan. Me uskonnolliset ihmiset voimme olla profeetallisia, jos me tarjoamme pitkäaikaisia, rauhanomaisia uskonnon keinoja maailman ongelmiin. Uskontojen välinen dialogi voi haastaa maailman aktiivisesti sanomalla: Lopettakaa sodat! Lopettakaa maailman tuhoaminen, joka uhkaa tuhota ihmisyyden! Lopettakaa tavanomaisten ja ei- tavanomaisten aseiden, jotka voivat tuhota maailman satoja kertoja, lisääminen! Lopettakaa kaikenlaiset poliittiset ja uskonnolliset äärimmäisyydet! Meidän tulee kertoa maailman johtajille: Se raha, jonka te tuhlaatte valtaan ja asevarusteluun, pitäisi käyttää köyhyyden hävittämiseen maailmasta, koulutuksen tarjoamiseen, oikeuden ja tasa-arvon tuomiseen ja taisteluun HI virusta/AIDSia, syöpää sekä muita sairauksia vastaan.

    Madridissa tapahtuneiden pommi-iskujen jälkeen Madridin arkkipiispa kirjoitti äskettäin artikkelin, jossa hän kirjoittaa, että meidän tulee oppia kristityiltä arabeilta kuinka muiden uskontojen kanssa eletään. Hänen huomionsa ovat oikeita: Voimmeko me kristityt palestiinalaiset arabit tarjota omia laaja-alaisia kokemuksiamme toisten uskontojen kanssa elämisestä eurooppalaisille ja amerikkalaisille kumppaneillemme? Vain dialogi, joka kunnioittaa toisen ihmisen rikasta elämää, voi saada aikaan muutoksen globalisoituneessa maailmassamme.

    Rukoilkaamme:
    Rakas Jumala, kiitämme sinua siitä, että kaikki ihmiset ovat sinun kuvaksesi luotuja ja ovat pelastettuja sinun veressäsi. Jumala, anna meille viisautta ja rohkeutta nähdä sinun kuvasi muiden uskontojen ja kulttuureiden ihmisissä, jopa niissä, jotka ovat hyvin erilaisia kuin me. Auta meitä elämään oikeudenmukaisessa rauhassa toistemme kanssa, löytämään yhteiset arvot, ja olemaan profeetallisia ihmisyyden takia. Sinun nimessäsi me rukoilemme,
    Aamen.
     

    lauantai 22. joulukuuta 2012

    0 2013 0

    Nolla numerosarjan edessä ei merkitse mitään. Rahamaailma sekosi enkä osaa enää käsittää, mitä nollien lisääminen miljoonaan merkitsee velka€uroissa. Siksi pysyttelen tulevassa vuodessa ottamalla loppunollan pois bloggerin kävijämäärästä. Sillä ei ole mitään merkitystä. 
     
    Maailma alkaa alusta 12.12.12 ensimmäisenä maailmanlopun päivänä. Sain tiedon illansuussa. Sukuun on syntynyt poikalapsi. Olen siitä ilahtunut, kun suvussa serkuista olen ainoa, jolle ilmoitetaan perhetapahtumista. Samaan aikaan voin aloittaa uuden kalenterivuoden verotusta varten. yle.fi/uskonto -linkistä kopioin kirkkovuoden kuvan tammikuulta.

    Aikaisemmin päivällä summeri ei soinut ulkoportilta. Onneksi on kännykät olemassa. 21.12.12 ei tullut maailmnaloppu tytölle, joka läpäisi inssin ja ajoi pakkasessa mopoautolla yli 40 km. Varpaat jäässä istahti hetkeksi reippaana ja iloisena lämmittelemään varpaita kukkotossuissa.  Mopoauton luovutus uudelle omistajalle etenee.
    - Nähdään aattona, näihin toivotuksiin päättyi pikavisiitti mummon luona.

    Aamulla tein virhearvion tästä kuluneesta vuodesta, niin nopeasti se vilahti ohi. Saattaa olla että vuoden loppuun mennesä olen jo vuodessa 2040. Siihen asti sitouduin tulevaisuutta tutkimaan. Olo on kuin pamautetulla paperipussilla, kylki auki, ilmat pihalla, lyttyyn painunut. Joulusiivous kesti tunnin, kaikki tavarat uudessa piilossa vanhan piilon vieressä. Jälkisiivous on tavaroiden poisheittämistä. Jouluaattona istutaan yhdessä aterialle, käydään hautausmaalla ja saunotaan. Ahdistuksen jätän kotiin viemättä mukana mitään murheita. Tammikuussa tavataan. 

    Syyslaulu

    Kotimatka pitkä niin, ei vastaantulijaa.
    Illat sammuvat kylmään hämäryyteen.
    Kas, pimeähän saa sitä ajattelemaan,
    mitä muuten ei muistaisi kai lainkaan.


    Nyt muistan miten paljon mä tehdä tahdoinkaan,
    miten vähän siitä aikaan mä sainkaan.

    PS. Yhteiskunta on selvitystilassa työttömyyden, koulutuksen ja velkojen hoidossa. Tein parhaani hoitaessani oman leiviskäni. Aina löytyi sanoja yläpuolelta itse otetulla mandaatilla (vanhapiika, johtaja, tarkastaja, virkamies, edunvalvoja, kansanedustaja, lainlaatija ja -hyväksyjä, rauhanruhtinas, kirkko, oikeusasteet ja valtiovalta). Suomi-neidolla on ystävälliset äidinkasvot kuin aitan polulla astelevalla emännällä. Mitään en mahda julmalle jumalalle. Se ahmii omat lapsensa. 
    Sydämeeni joulun teen ja vietän Vapahtaja syntymäjuhlaa jouluna 2012.

    Tunnelma tiivistyy

    Bloggerin laskuri on lisännyt kävijämäärää tasaiseen tahtiin. Tilastokäyrä on epätasainen huippuineen ja suorana viivana. Sydänfilminä olisin jo kuollut monta kertaa, mutta ehkä sydän lyö ja välillä lepää. Itsenäysyyspäivän jälkeen siirryin 2000 -luvulle. Mielessä kelasin  näitä 12 vuotta omaishoitoajan jälkeen. On ollut yhdistämistä osoitteen muuttuessa. Kaikki tahot ovat maksajia vailla. Kyse ei ole ilmaisesta äänestä vaaleissa, vaan miljonääri-isän perinnöstä. Tässäkin vain 1/8 perinnöstä sisarusten kesken. Jokaisella heillä on oma 1/8 perintöosansa. Minä olin se Euroopan omistaja tunnetilana mitattuna.

    Joulukorttilista on lyhentynyt luonnollisen poistuman kautta. Kuuman linjan osoitekin vaikeni. Oli ainoa elonmerkki omaishoitovuosina. Milloinkaan en unohda sen elossapitävää tekohengitystä sieltä oppikouluvuosilta alkaen. Enemmän näinä vuosina on ollut suohonlaulajina kuin hukkuvalle oljenkorren ojentajina. Elossaoloilmoitus oppimispäiväkirjassa herätti monissa vielä toivon hyötyä rahallisesti. 
    Olen eronnut, en karannut. Minulle riittää jäsenmaksulla ja verolla mittaaminen. Kun vielä saan hallinto-oikeuden päätöksen jätemaksusta tekemääni valitukseen, olen täysin palvellut suomalainen. Taistelkoot valtaapitävät vallasta keskenään. Vaalikarjana meillä on vain ääniharavien löytäminen. Sen jälkeen meidät unohdetaan tai palataan meidän perustehtävään, maksajan rooliin.

    Onneksi puhelinosakeen metsästäjä ei muistanut joulukortilla, metsänomistajana vielä olen muistettavien joukossa. Konsernille en ole antanut valtakirjaa hoitaa meidän metsää kuin omaansa. Muutama vuosi sitten sain vielä vakuutusyhtiön, S-ryhmän ja pankin tilinpäätöstietoja. Roska- ja mainosposti ei ole vähentynyt. Posti on vain siirtynyt kauemmaksi, kilpailuttanut postina mukavuusalueen ulkopuolelle.

    Vuosi on lopuillaan ja kävijämäärä blogissa aloittaa vuoden 2013.

    1970: New Yorkin World Trade Centerin pohjoistornin rakennustyöt saavutti 417 metrin lakikorkeuden, mikä teki siitä maailman korkeimman rakennuksen (vuoteen 1973).

    Niinistö Ylelle: Ylimielinen esiintyminen koitui Suomen kohtaloksi (23.12.2012 16:08)

    Palaan suomalaisten ylimieliseen esiintymiseen toista suomalaista kohtaan. Ranskalainen nunna lähetettiin eläkkeelle 75 -vuotiaana. Löysi itsensä Kairon monimiljoonaiselta kaatopaikalta opettamassa lapsia lukemaan. Antoi samalla neuvontaa perheväkivaltaa vastaan. 
    Samaistun tähän nunnan tarinaan.
    - Miksi sinä et opeta lapsia lukemaan kaatopaikalla? Kysymys ylätti. Sieltähän minä aloitin tunnetuin seurauksin. Aina on sovellettu ikärasismia sota-ajan jälkeen aloitetusta koulunkäynnistä. Syntyperästä ei voinut luopua ja sen sai maksaa hengellään Suomi-neidon itsenäistymisen aikoihin. Omaishoitoajasta ei saanut puhua, kun kaikille ei ollut rahaa jakaa. Keitä ne ovat ne 30 000 tukea saavaa omaishoitajaa? Jos kirjoittaisin, siitä tehtäisiin poliisiasia. Nythän minä vasta aloitan.

    perjantai 21. joulukuuta 2012

    Oksat pois kuin suutarin joulukuusesta

    Lapset saivat joulukuusensa aikanaan. Pitävät yllä perinnettä omissa kodeissaan. Suutarinverstaan ikkunaa koristi joulukuusi. Puisen tukijalan ympärille oli kiedottu hopealankaa. Tämän päivän joulukuusi kohoaa radiomaston viereen. Katon yli nosturin torni erottuu sinisen hetken juhlavalaistuksessa. Jollakin oli joulumieltä koristaa torni jouluvaloilla. Se on minun joulukuuseni korkeuksissa.
    Torin kuusta piti oikaista, oli kaatumisuhan alla. Kuvahakuna löysin oksattoman kuusen sisällä pappilan salissa. Liekö pelastettu viimeiseltä tuomiolta kirves puunjuurella, mene ja tiedä.


    Oh Tannenbaum - Carreras Domingo Pavarotti

    The Tree Tenors -Christmas Concert (Vienna -1999)


    Tämä on oma oppaasi


    Käytä kanaviasi, soittolistojasi, 
    tilauksiasi ynnä muuta. 

    YMMÄRRETTY

    Voisinko kuulla parempaa kysymystä: "Mitä sinä osaat?" Ja antaa konekielisen vastauksen: "Tämän minä olen oppinut ubiyhteiskunnassa käyttää hyväkseni YouTube tarjontaa."
    KIITOKSET KAIKILLE OPPAILLENI
    ja
     HYVÄÄ JOULUA!
     

    torstai 20. joulukuuta 2012

    Valmistuu Herran kansa

    Aamuhartaus 20.12. Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 7: 1,3. Virsi alkaa sanoin "Valmistu, Herran kansa". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 20.12
















    Sävel rakkauden

    2006: Sävelradio lopetti lähetyksensä, kun sille ei myönnetty toimilupaa jatkaa toimintaansa

    keskiviikko 19. joulukuuta 2012

    Järjenköyhät jouluvalmistelut

    maanantai 17. joulukuuta 2012

    Kiinan kielen oppitunti

    Huawei on lakkoillut. Tiedän sen siitä, että saan soitot toista kautta. Pyytää pin koodia aktivoituakseen. Minun puolesta voisi ollakin pimeänä, kun soittajatkin ovat hämärän rajamailta. On noustava puolustuskannalle. Onni onnettomuudessa muistinsa menettäneiden kanssa. En ole enää käytettävissä. Blogger on saanut tarpeekseen häirikköhaamuista. 

    VITAS 2011.12.17 幸福鳥/ The Bird of Happiness_Fujian_Quan Zhou《萬達新年答謝晚會》

     

    Tiistaiaamujen hartauksissa nostetaan esiin kristillisen kirjallisuuden helmiä. Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki, puhuu Christian Bobinin kirjoittamasta Franciskuksesta kertovasta kirjasta. Virsi 386: 7. Virsi alkaa sanoin "Salattu suoja". Hartausohjelmat: Aamuhartaus 18.12

    lauantai 15. joulukuuta 2012

    Ruokaa EU:sta vs turkiksia turkistarhoilta

    Dokumenttiprojekti: Säilöttyjä unelmia | Tv | Areena | yle.fi 

    Ohjaaja Katja Gauriloff seuraa säilykepurkin uskomatonta 30.000 kilometrin matkaa halki ruokatuotantoketjun ja kaupan hyllylle Suomeen. Tuotteiden takaa löytyy lukemattomia työtätekeviä käsiä, ja unelmia. T: Oktober Film

    Ihmiset voivat hyvin hoitaessaan eläimille paremman päivän. 

     

    A-studio: Talk Jakso 24/24

    Turkistarhaton Suomi. Studiossa turkistarhaaja Lasse Joensuu, Animalian toiminnanjohtaja Kati Pulli, kansanedustaja Janne Sankelo (kok.) ja kansanedustaja Anni Sinnemäki (vihr.)

    Säilöttyjen unelmien katseluaika kuluu loppuun. Se oli vain kiitävä hetki säilykepurkin matkasta Suomeen hehtaarihallien hyllyjen täytteeksi. Kriisiajan varmuusvarastoa en ole hankkinut kotiin erilaisten uhkien varalle. 
    Joulu on yksi kriisihuippu, riittääkö tavaraa kaupan hyllyillä hankittavaksi jouluksi kotiin. Palutettavaksi joulun jälkeen. Juhliin lainattu timannttisormus joutui jo roskapussiin ennen palautusta. Siitäkin tehtiin näyttävä lööppi. On tämän päivän joulusatu, laps' hankeen hukkuu unhoittuu. Sellainen on tämän päivän sotajoulu.

    Onko meillä turkistarhaton Suomi vuoden kuluttua? Muistan loppuikäni nämä kaksi nähtyä TV-ohjelmaa. Kolmanneksi lisään viime yönä katsomani elokuvan aiheeltaan sopiva jouluna ja juhannuksena meille, joilla on jo kaikkea.
    klo 22.35 Tyttö joka leikki tulella. 
    Kansankodin pimeä puoli näyttäytyy yhä lohduttomampana, kun ihmiskauppaa Itä-Euroopan ja Ruotsin välillä tutkinut toimittaja löytyy puolisoineen murhattuna. Jutun tilannut Millennium-lehden Mikael Blomkvist (Michael Nyqvist) jatkaa seksibisneksen tongintaa ja tajuaa sen lonkeroiden ulottuvan yhteiskunnan ylimpiin kerroksiin asti. Samaan aikaan ulkomailla piileskellyt Lisbeth Salander (Noomi Rapace) palaa Ruotsiin ja ostaa salanimellä luksusasunnon Tukholmasta. Tyttö joka leikki tulella on kuin pienen budjetin kapinoiva ja sääntöjä noudattamaton eksploitaatioversio löysemmästä Miehet jotka vihaavat naisia –trilleristä, joka aloitti Stieg Larssonin romaaneista tehdyn dekkarisarjan. Ruotsalaisohjaaja Daniel Alfredson on päästänyt käsistään treenatun ja rasvattoman trillerin, joka säväyttää yhä rankistuvalla väkivallalla. Toinen osa esitetään 23. joulukuuta. JÄNNITYS


    Yritin samaan aikaan katsoa säilykepurkin tarinaa huonolla menestyksellä. Naiskauppa vähiten kiinnosti, avasin 17. joulukalenterin luukun ja menin nukkumaan. Turkistarhauskeskustelun ehdin katsoa joulun jälkeen. Säilötyt unelmat ihmisineen on kirjattu ylös. 


    Kesken kirjauksen tarjotaan minulle vuositarkastusta varten peruutuspaikkaa huomiseksi. Ei oikein sovi näin lyhyellä varoitusajalla. Uuden vuoden aattona on toinen aika, kiireiset valmistautuvat ottamaan vastaan Uutta Vuotta 2013. Omat kiireet on kiirehditty, eilen oli juhlapäivä. Elän toppatakkiaikaa. Ottaisin mielelläni kettuturkin, kevyen ja lämpimän. Keskustelu asiasta saa saman sävyn kuin mustan palvelijan hankkiminen. Kuuluu samaan sarjaan kuin omaishoitaminen, sukupolvenvaihdos, lomakiinteistö ja JäteKukko. Minä olen se rasisti.

    Täällä Pohjantähden alla

    Säilykepurkin tarina alkaa kaivokselta BRAZIL: METAL - BRASILIA METALLI. Talvivaara meillä Brasilia avolouhoksena toiminnassa. Kauhakuormaajan kauha rikkoo kaivosmassa, ihmiset hakkuineen ja pusseineen rikkovat kiviä ja väistelevät kuormaajan kauhaa. Kaivoksella työskentelevä nainen saa puheenvuoron. Hänellä on 12 lasta, työskennellyt nälkäisenä ja janoisena raskausaikana kaivoksella. Isä ollut ymmärtämätön ja lyönyt lapsena. Äiti jättänyt heidät isälle. Haluaisi nähdä äitinsä halatakseen.
    Siinä vihreälle ministerille vallassapysymisvinkki. Kannattaa ydinvoimaa ja paukahtaa paksuksi naimalakkonsa aikana. Sen täytyy olla neitseellistä, jos näin on käynyt. Hänellä on meille sanomaa. (Tämä on alku säilykepurkille, millä se täytetään ja ketä siihen tarvitaan.)

    Ma 17.12.2012 klo 20.00 MOT: Kavaltajan kosto
    Kuvaus: Tarina siitä, miten rikoksesta tuomittu vältti korvaukset ostamalla uhrinsa vanhan velan. Velallisesta tuli velkoja laillisesti ja viranomaisten siunauksella. Toimittaja Kai Byman.

    Savolainen Balladi - YouTube 

    Pankinjohtaja Jääskeläinen Pohjois-Savosta, päätti ostaa rantapalstan ja perustaa huvilan.
    Otan osaa "Savolaisen Balladin" läpikäyneenä. Hallinto-oikeus miettii, miettii kääntäsikö päätöksensä, että perintöni siirtyisi JäteKukolle ja maksaisin Intrum Justialle tekaistuja maksuja ulosoton kautta. Kysyinkin suulla suuremmalla vuosia jatkuneesta rahastamisesta vanhan isän hoidon kustannuksella.
    - Mitä, perkeleitä, te luulette olevanne? Koska meillä on joulu, juhla armas lapsien?
     

    Luostarin puheenvuoro

    Aamuhartaus 15.12. Nunna Kristoduli, Ortodoksinen kirkko, Lintulan luostari, Heinävesi. Ortodoksinen kamarikuoro, johtajanaan Juhani Matsi, esittää kappaleen "Kristus kun Beetlehemissä syntyi". Hartausohjelmat: Aamuhartaus 15.12






    Aamuhartaus la 05.04.2008
    Nunna Kristoduli, Nunna, Lintulan luostari , Suomen ortodoksinen kirkko
    Tämä viikko on kirkossamme omistettu apostoli Tuomaalle. Hän ei suostunut uskomaan Kristuksen kuolleista nousemiseen. Hän oli nähnyt Tämän kuolevan ristillä ja tiesi ruumiin olevan hautakammiossa. Mitä toiset apostolit nyt alkoivat puhua muka Herran ilmestymisestä heidän keskelleen, kun vielä ovetkin olivat olleet lukossa? ”Sanokaa mitä sanotte, minä en usko ennen kuin panen sormeni hänen käsissään oleviin naulanreikiin ja käteni hänen kyljessään olevaan haavaan”, Tuomas julisti.

    Tuomaan epäuskoa kutsutaan hyväksi epäuskoksi. Miksi se oli hyvää? Ilmeisesti siksi, että hän olisi tahtonut uskoa noihin suurenmoisiin uutisiin, mutta järki ei antanut periksi. Uutinen oli siis Tuomaan mielestä liian hyvä ollakseen totta.
    Hyvään epäuskoon Jumala antaa vastauksen. Tuomas sai itse nähdä Kristuksen ja myös koskettaa Häntä. Myöhemmin hänestä tulikin innokas ylösnousemuksen julistaja, jonka tie johti aina Intiaan saakka ja siellä marttyyrikuolemaan. Mitäpä hän kuolemasta välitti! Hän tiesi menevänsä Herransa iloon.

    Pahaa epäusko olisi ollut silloin, jos Tuomas ei olisi tahtonutkaan uskoa, olisi kieltäytynyt edes ajattelemasta asiaa. Maailmankatsomuksellisissa kysymyksissä, joihin kuuluvat myös tieteelliset teoriat, me ihmiset saatamme olla niin jämähtäneitä kerran omaksumiimme käsityksiin, ettemme siedä kuulla mitään muuta. Uuden esittäjät joutuvakin aina aluksi ankaraan taisteluun vanhan kannattajia vastaan, oli uusi miten suurenmoista tahansa.

    Kuitenkin kaiken edistyksen edellytys on, että pystyy pitämään mielensä avoimena, vaikka olisikin helpompi lojua kerran rakentamassaan suljetussa systeemissä. Kreikassa eräs luostarini sisar, joka ei ollut lapsena käynyt koulua, kysäisi minulta: ”Sanotaan, että maa on pallo. Missä me asumme, sisäpinnalla vai ulkopinnalla?” ”Mitäs arvelet?” kysyin. ”Sisäpinnalla”, hän vastasi. ”Ei vaan ulko- ”, korjasin ja aloin selittää hänelle avaruuden rakennetta, sen äärettömyyttä, tähtien kokoa jne. ”Lopeta”, hän sanoi, ”En halua kuulla, minua alkaa huimata.”

    Kristuksen ylösnousemus jos mikä on huimaava ja entiset näkemykset mullistava asia. Kuolema saa siinä täysin uuden merkityksen: se muuttuu tuhoutumisesta siirtymiseksi elämään. Kristus meni Isänsä luo valmistamaan meille sijaa sinne, missä on loppumaton elämä. Jo maan päällä Hän puhui kuolemasta vähättelevästi: ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi tehdä mitään enempää.” Se, että ruumis kuolee, ei siis ole mitään kovin vakavaa – vakavuus alkaa, kuten Kristus jatkossa sanoo, vasta kun olinpaikka ikuisuudessa määrätään (Luuk.12:4).

    Parhaillaan vietämme pääsiäiskautta. Se kestää pääsiäisestä helatorstaihin, ja lisäksi koko vuoden ajan jokainen sunnuntai on pieni pääsiäinen, ylösnousemuksen juhla. Kannattaakin juhlia. Ihminen, tämä spesiaalilaji maapallolla, tietää lapsesta lähtien kuolevansa, ja se heittää pitkän varjon koko hänen elämäänsä. Ja nyt siis juhlitaan sitä, että kuolemaa ei olekaan. Eläydymme siihen tilanteeseen, että viikon ”kahdeksas päivä”, ajan ja paikan tuolla puolen oleva todellisuus, on jo koittanut.

    Mitä tiedämme tuosta tilasta? Aika vähän, koska ihmiskielessä ei ole sanoja sitä kuvailemaan, vaikka jotkut ovat saaneet jo eläessään sinne vilkaista. Siellä saamme ensinnäkin aina olla Herran kanssa, kuten apostoli Paavali sanoo. Se merkitsee rajatonta rakkautta, eihän kukaan ole meitä rakastanut niin paljon kuin meidän edestämme ristiinnaulittu Jumalan Poika, joka Ihmisen Poikana tuntee myös ihmisen osan. Voimme olettaa, että siellä vallitsee täydellinen tyytyväisyys, jossa mikään ei paina.

    Tietoisuutemme laajenee kaikilla alueilla. Apostoli Paavali puhuu oman taivaskäyntinsä perusteella sanomattomista sanoista, joita hän kuuli ja joita ihmiskielen ei ole sallittu puhua. Suuret salaisuudet paljastuvat puhdistuneelle järjelle. Aukeaa jotakin sellaista, mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut ja mikä ei ole ihmissydämeen noussut. Jotakin siis aivan odottamattoman ihmeellistä!

    Ja sitten on jälleennäkeminen! Kuolemankokemuksissa kerrotaan, että läheiset ihmiset ovat rajan takana vastassa. Eikä enää koskaan erota. Jokainen on siellä sitä, mitä hän syvimmillään ja parhaimmillaan on. Mikään ei rajoita hyvän ilmituloa. Yhteydenpito tapahtuu sisimmästä sisimpään ilman väärinkäsityksiä.
    Taivaan kauneutta kuvaillessaan joku puhuu orvokkiniityistä, toinen äärettömän suloisesti laulavista linnuista.

    Itse asiassa, niin kuin vuonna 1959 edesmennyt Athos-vuoren munkki isä Joosef sanoo omasta kokemuksestaan: ”Mikään siellä ei muistuta vähäisimmässäkään määrin tämän maailman asioita”. Hän itse kertoi nähneensä toisessa maailmassa mm. valtaisan kirkkaanvihreän tasangon, jolla suunnaton määrä lapsia leikki iloisesti - paikan, jonne lapsena kuolleet menevät.

    Täällä olemme siis läpikulkumatkalla. Isä Paisioksen mukaan elämän tarkoitus löytyy sen ymmärtämisestä, että olemme maan päällä suorittamassa pääsykokeita taivaaseen. Tämä ei merkitse ajallisen elämän vähättelyä. Päinvastoin se korostaa sen tärkeää merkitystä iankaikkisuudenkin kannalta. Kiinnostava matka iloineen ja murheineen – mutta ei lopullinen olotila.

    Täällä pitää yrittää parhaansa, mutta ei onneksi tarvitse tyytyä vain siihen, mitä tämä elämä pystyy tarjoamaan.. Onkin sanottu, että syntyessämme olemme vanhimmillamme, koska olemme kauimpana ikuisesta elämästä. Vanhetessamme itse asiassa nuorrumme, koska lähestymme iankaikkisuutta. Todellinen elämä on vasta edessäpäin.

    torstai 13. joulukuuta 2012

    Oodi ilolle

    keskiviikko 12. joulukuuta 2012

    Elämänikäinen vaje vs elinikäinen oppiminen

    Tänään ennustetun maailmanlopun päivän aamupäivällä palaan sängyssä kuuntelemaani Ystävyyden Majatalon isännän  puheeseen uskosta, joka muuttaa maailman. Onko se riittävästi, mitä lapselle annetaan ja sitten vuosien myötä kerta toisensa jälkeen kielletään.
    - Asiahan ei sinulle kuulu. Syntymäkuntani anti minulle, sodan aikana syntyneelle, on ollut 5 lukuvuotta kansakoulua Koivuharjun kamarissa ja Korpelan tuvassa epäpätevien opettajien puuhaillessa tunneilla omiaan. Tuliko Eevin Masalle kutoma villapaita koskaan valmiiksi? Laiskanläksynä oli kirjoittaa kotona 100 kertaa "hauki on kala, hauki on kala". Miesopettajan delegoima tunnin pitäminen oppivelvollisuutensa suorittaneelle pojalle täydensi tulitikkuetikettikokoelmiin tuntuvan lisäyksen. Olihan poika varustautunut päivän tehtäviin omaa etua ajatellen.

    Mitä on tämän päivän opettajien lomautukset säästösyistä? Jättää lapset keskenään, ei edes keittäjä ole aikuisen mallina koulussa, kun kouluruoka tulee kaukaa keskuskeittiöltä. Kunta on opettajien kanssa kimpassa, kunta lomauttaa, opettajat lähtevät jo ennen lomautustietoa tilaamalleen matkalle Intiaan. Siitä riitti Koillis-Savon sivuille kerrottavaa jatkokertomuksena moneksi viikoksi. Voi, tätä järjenköyhyyttä ja 'sitoutumista' työhönsä. Johtajat sitoutettiin tehtäviinsä mielettömillä rahakorvauksilla ja eläke-eduilla.
    Puhu pukille!

    Opettajat eivät kannustaneet lapsia silloin. 
    - Ei kannata lähteä oppikouluun, kelpaa sitä piiaksi köyhän perheen tyttö koulua käymättä. 
    Tie valitsi minut, vaikka se oli vain minun tieni täynnä esteitä. Siksi rikospaikoille en ole palannut muistelemaan kansakoulu- enkä oppikouluaikoja. Mitkään muistot eivät ole saaneet kultareunuksia. 
    Häkämies vaatii tänään palkkojen alennusta. Kannattaako enää lähteä kaukomaita kiertämään kesken työrupeaman? Jos et hyväksy palkanalennusta, saat lähteä. Tilalle on kyllä tulijoita halvan työvoiman maasta. Tämä näkyy lääkäripalveluissa. Parantajia on tullut tilalle.

    Sotapoika kertoi lapsuudestaan, ettei koskaan muista istuneensa isän tai äidin sylissä. Hän muisti alakoulussa opettajan tarttuneen hänen käteensä. Sitä tunneta hän etsi koko ikänsä. Kaikki hänen pyrkimyksensä oli korvaushoitoa tälle tunteelle. Uskomattomat reissut hän teki tavoittaakseen tuon tunteen. Hän ajoi takaa virvatulta, eikä koskaan saanut pitää kädessään onnenkultaa. Tästä hädästä soi puhelin koko yön viimeisen kerran. Olin tehnyt hänelle selväksi, etten ollut yöpäivystäjä puhelimessa.

    Kuuntelen uudelleen aamuhartauden ja esitän poliitikolle aina uudelleen kysymyksen.
    - Mitä olen jättänyt tekemättä, että koulutusrahastoa koskeva laki pitää laatia kielloksi rajana ikä ja yrittäjyys.
    Anteeksipyyntöä en osaa osoittaa kenellekään. Hakemusta jättäessäni sanoin.
    - Vanhemmilleni on annettava se, mikä heille kuuluu, KERJÄÄMÄTTÄ. 

    Keskiviikkoaamuisin kuullaan hartauksia uskosta joka muuttaa maailmaa. Ystävyyden Majatalon isäntä Daniel Nylund, Kruusila. Virsi 471: 2-4. Virsi alkaa sanoin "Hyvä Jumala, kiitän kodista". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 12.12

    Kesken joulusiivouksen ei ole aikaa enempään kirjoittamiseen. Palapeli täydentyy vähitellen "taide ja taudit" lääkäreille tarkoitetun sanataiteen lisäkurssin ansiosta. 
    Riverside Medical Clinic'alle, KIITOS!
    Lasissa vain lehtiporetta, että 18 -vuotiaan kanssa kilistetään.
    Muistan: (Ja, vitut, minun juhlissa ei kilistetä.)

    tiistai 11. joulukuuta 2012

    Satumaista elävästä elämästä Japanissa

    Lausuma vanhuspalvelulaissa on yksi poliittinen lausuma lausumien joukossa. Käytännön kokemus puuttuu päätäjiltä, he edustavat omaa etuaan meidän asioidenhoidon kustannuksella. 

    Kuinka olen selvinnyt posttraumaattisesta stressireaktiosta, se on kuin Anne Frankin keskitysleirikuvitelmat elokuvassa.  Onhan meillä oma SF -tarjonta kehityksestä, otetaanpa lähtötilanne miltä vuodelta tahansa.

    Biologian opettaja antoi käytännön neuvon kuninkaallisen perimän tervehdyttämiseksi. Ruotsissa kruunuprinsessa kiitti puheessaan Ruotsia: Te annoitte minulle Prinssin. Kyse ei ollut syrjähypystä, vaan suomalaiset sukujuuret omaavasta Prinssistä.

    Kerron tätä tarinaa tyttöjen perimästä aina uudelleen. Heittäydyin seikkailuun Syntisenlaulunmassa tietyin seurauksin muistaen Kapun neuvon kouluajalta.
    - Sinäkö olit se kuninkaallinen?
    Tällä oivalluksella poistan omistajien ja työtätekevien raja-aidan. Olemme tasa-arvoisia kaikkiin niihin rasistisiin syytöksiin nähden, mitä saan kuulla vielä tänä päivänä. Milloinka Öllin isä oppii nauramaan itselleen?

    Eteissaaren Esko rymysi veneestä halvaantuneilla jaloillaan maihin. 
    - Mennään katsomaan, onko Valkoisen talon isäntä kotona. Esko muisti kesällä saamansa kalat ja nyt hän tuli niitä maksamaan. Ydinperhe oli aina paikalla. 
    Luontaistaloudessa oli eletty ja elätetty suuri perhe tiettömän taipaleen takana. Kunta myi rantansa sijoittajille kesämökkipläntteinä. Sijoittajat näkivät, että meidän lapsuuskoti ei enää tarvitse omaa uimarantaa eikä paljon tonttia pihapiiriksi. Isä sai sukuviirin 90-vuotispäiväkseen. Isän vangittu veli nimellisen laatan isovanhempien hautakiveen. Omistajat jakoivat järjestön rahoista kuoltua havuseppeleitä haudalle. Tässä lyhyesti 2000 -luvun alussa kahtiajakaminen. 
      
    Kaikille ei riittänyt perintöosaksi lomakiinteistötonttia. Kolme sai omat tontit mökkiensä alle. Yksi osa kuului kuolleen sisaren leskelle, yksi myi osuutensa ja näin kantatila jäi yhteisomistukseen. Minusta tuli miljonääri-isän miljoonaperijätär. Kunta ja yhteiskunta pitää pihdeissään ymmärtämättömien virkamiestensä kautta. 
    Vähitellen alkaa keskusteluyhteys palautua. Jos asioidenhoitajat haluavat pysyä nimettöminä, otan yhteyttä kunnanjohtajaan. Hän on hoitanut asiallisesti viestinnän. 

    Isän oli määrä elää vallanvaihtopäivä 6.2.2000. Valittiin uusi presidentti ja ennen juhlahumun loppumista aamulla isä jätti viimeisen viesti.
    - Jäi toiset aamulla nukkumaan, kun otin konttini naulastaan ja kiirehdin karjateille.
    Kuningas on kuollut. Eläköön uusi presidentti! 
    Vallanvaihto on vakava paikka. Kun kissa on poissa hiiret hyppii pöydällä. Perintöprinssit tanssivat tähtien kanssa. On söpöyden ja seksikkyyden aika.

    Valamo, Lintula, Moskeija

    SF esittää mustavalkoisen elokuvan "Neiti talonmies". Liian monta totuutta löysin oman aikani koulunkäynnistä oppikoulussa vieraalla paikkakunnalla. Eroavuus oli siinä, että sain olla täysihoidossa. Tänä päivänä kävisin nettilukiota verkkoympäristössä. Jälkipyykki tuosta ajasta on käyty, kun koulunkäynnin esteet silloin tulivat selvitetyksi estäjän kovan kohtalon jälkeen. 
    Toinen mollimisen aihe oli, kun minusta ei mitään tullut. Niiden mittapuun mukaan mitattiin, joista oli tullut jotakin suurta hemgentuotteena, mutta myös massiivisesti. Heistä tuli aikaihmisiä, minusta vain aika ihminen.

    Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas on tullut tiettyyn ikään. Matti näki ruususunta Levin kaamospäivässä, että työuria on pidennettävä. Tänään vaatimuksena on vielä palkkojen alentaminen yhden häkäpään vaahdotessa hallituksessa aikansa. Kun hätätila selviää on muutettava leiriä ja ryhdyttävä puhumaan aikaisempaa parempaa tietoa vastaan.

    Viidenkymmenen vaikenemisvuoden jälkeen luen avointa kirjaa omaishoitoajasta. Juutuin perinnönjakoon ja kuntauudistukseen. Halkomistoimituksessa puhuin lapsuuskodin tulevasta käytöstä. Bin Laden pysytteli piilossa, mutta sitkeän työn tuloksena hänet yllätettiin, surmattiin ja haudattiin mereen. Olisiko mummonmökki ollut varmempi piilopaikka Saddamillekin. Ääneen puhuin turvapaikan antamisesta etsityimmille terroristeille.

    Toinen vaihtoehto oli luovuttaa lapsuuskoti muslimeille moskeijan paikaksi. Google runoilija sen sanoiksi virkkoi. 
    tähän rakennetaan moskeija
    tähän rakkauden paskalampeen
    räppää tähän ruudolf
    taputa tähän rytmi

    Uskallanko enää mitään ajatella, huomenna sen edestään löytää. Moskeijan rakentaminen juomakelvottoman Juojärven rannalle Valamon ja Lintulan naapuriksi. Välimatkat voisi ajella talvella umpihankea jäätä pitkin, soutaa kesällä kuin ennen vanhaan ja laskea samalla Juojärven saaret. Onhan näille evakkona asettuneille luostareille oma nimikkotie, Luostarintie, joka haarautuu Sinisestä tiestä. 

    Joulukorttiin on tullut vastaukset paluupostissa. Toisessa tunneperheesä syntyi neloset. Toisen tunneperheen opetus. 
    "Älä sulje oveasi joulutontulta! / Tontulla on tuomisina paljon iloa. /
    Anna tontun sytyttää se pieni kynttilä! / Silloin siitä joka soppeen hehkuu lämpöä.
    Kuuntele, kun jolutonttu korvaan kuiskuttaa! / Sitä pientä salaisuutta... että moskeija rakennettaan tähän rakkauden paskalampeen. Sen on sijoittajat päättäneet. Sitä ennen JäteKukko perii jätemaksua INTRUM JUSTIAn kautta ulosotossa. Hallinto-oikeus hukkuu valituspinojen alle. Vai onkohan sekin automatisoitu kokeiluksi, miten robotit hoitavat työnsä?

    On joulukuun 11. päivä 2012. Huomenna tulee maailmanloppu.