sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Päivä vain tai koko elämä; hetki kerrallan elettäväksi

Massamurha - itsemurha, tapa kaikki. Kyllä Jumala tuntee omansa.

Blogger on siirtynyt omituiseen muotoiluun. Mistään en osaa tasata tekstiä oikeaan laitaan. Vai jokohan nytkähti kokeilemalla "poista muotoilu" -napikasta. Kiitos virtuaalivehkeilijälle yhteistyöstä.

TÄNÄÄN ON HUONO PÄIVÄ. SITÄ ENTEILI JO KULUNUT VIIKKO NORJASSA TAPAHTUNEEN POMMIRÄJÄHDYKSEN JA PYSSYMIEHEN RIEHUESSA ASEEN KANSSA SAARESSA NUORISOLEIRILLÄ. EN OPETTELE MUISTAMAAN AMPUJAN NIMEÄ, SILLÄ EI OLE VÄLIÄ ENKÄ KOKOONTUMISEN SYYTÄ. SILLÄKÄÄN EI OLE VÄLIÄ. VIIMEAIKAINEN UUTISOINTI, TEEVEE-ESITYS, AATTEET JA IHANTEET OVAT MENETTÄNEET MERKITYKSENSÄ. SOSIAALINEN MEDIA EI JÄTÄ KETÄÄN TIETÄMÄTTÖMÄKSI, MITÄ MAAILMALLA TAPAHTUU.

AMPUUPA YLÄKERRAN UKKO KOVILLA
KÄVIN HOITAMASSA VANHEMPANI SYNTYMÄKUNNASSA OMAISHOITAJANA. SIELTÄ OLI PÄÄSTÄVÄ POIS KUIN UTÖYAN SAARESTA MIELETÖNTÄ TULITUSTA PAKOON. TUUSNIEMI, VELATON KUNTA JA NORJA, ÖLJYSTÄ OMAVARAINEN, OVAT MUUTOSTEN KOURISSA. TUUSNIEMELLÄ KUNTA ON TUONUT SIJOITTAJAT RANNOILLEEN RAHASTAMAAN VAATIMUKSILLAAN LISÄTÄ MUKAVUUKSIA LOMAKIINTEISTÖIHINSÄ, VESIOSUUSKUNTAA JUOJÄRVEN YMPÄRÖIMÄÄN VIHTANIEMEEN LOMA-AKKOJEN VEDENHAKUMATKAA LYHENTÄMÄÄN.

SIJOITTAJIEN RAHOJEN PELASTAMISEKSI PIDÄTTÄÄ KOKO MAAPALLO HENGITYSTÄ. IHMISISTÄ EI OLE VÄLIÄ, KUNHAN JULMA JUMALA SAA RAHANSA. TÄMÄN HYÖKKÄYKSEN KOHTEEKSI JOUDUIN SIELLÄ OLLESSANI JA JATKUU TÄHÄN PÄIVÄÄN SIELTÄ POIS TULTUANI. SAVOLAINEN BALLADI JATKUU, JOS OSAA SEN KUUNNELLA YOUTUBESSA. VAALITILAISUUDESSA SE MINULLE TULI TUTUKSI. ASBESTILLA KUITENKIN MENTIIN LÄPI EDUSKUNTAAN.
YKSITOISTA VUOTTA ON KULUNUT TUOSTA AJASTA. 6.2.2000 VAIHTUI VALTA TASAVALLASSA. ISÄNI KUOLI JA NAISPRESIDENTTISTÄ TULI JATKAJA NELJÄNNEN UKKAASIN SELITYSOSAN TARKOITTAMALLA TAVALLA. 12.5% NORJALAISELLA PERIMMÄLLÄ YLPEILLYT RAUHANRUHTINAS LÄHTI HIEROMAAN RAUHAA UHKAAMALLA SODALLA. TÄMÄ ON TAITEKOHTA ÄITI TERESAN, MANDELAN JA DESMOND TUTUN VIITOITTAMALLA RAUHANTIELLÄ. 

KATSOIN MUISTOKONSERTTIA LAUNTAINA SURUN SUMENTAMIN SILMIN. YRITIN KIRJOITTAA ESIINTYJÄT JA LAULUT MUISTIIN, MUTTA EN ONNISTUNUT. SITTEN TULI MIELEEN OTTAA KAMERA KÄYTTÖÖN JA KUVATA TEKSTI, MUTTA LIIAN MYÖHÄÄN SEN HOKSASIN. KUVAN KIVIAIDAN JA  TEKSTIN SAIN SILLÄ TAVALLA PAPERIKUVANA SIIRRETYKSI BLOGIINI. SE ON VIIME VUOSISADAN IHMETYKSEN AIHE.

DER INGEN SKULLE TRU
AT NOKON KUNNE BU

TIETTÖMÄN TAIPALEEN TAKANA

SAMAISTUIN TÄHÄN SARJAAN JOKA SOLULLANI KATSOESSANI SITÄ TEEVEESTÄ. SIELTÄ MINÄKIN OLEN LÄHTENYT VIHTANIEMEN ENSIMMÄINEN JA VIIMEINEN YLIOPPILAS VUODELTA 1961. SE EI OLE OLLUT HELPPO TIE NIISTÄ LÄHTÖKOHDISTA. MINULLA ON OLLUT UNELMA KÄYDÄ KOULUA ELÄMÄÄ VARTEN. EI TUTKINTOJA TUTKINTOJEN PERÄÄN DIPLOOMEIN VAAN ELÄMÄÄ VARTEN. KAIKKI MUU ON OLLUT TURHAA VOUHOTUSTA. AMMATTITUTKINTO TYÖTÄ ITSENSÄ JA PERHEENSÄ ELÄTTÄMISEKSI: LAILLISTETTU HIEROJA, LÄÄKINTÖHALLITUKSEN REKISTERISSÄ V.1979. SE ON OLLUT TAITEILIJAN TYÖTÄ, SILLÄ IHMINEN ON TAIDETEOS.

LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON HANKKIMISEEN KULUI NUO 5 LUKUVUOTTA KANSAKOULUA EPÄPÄTEVIEN OPETTAJIEN PUUHAILLESSA OMIAAN TUNNEILLA. SITTEN 8 LUKUVUOTTA OPPIKOULUA VIERAALLA PAIKKAKUNNALLA TYTTÖTALOISSA TUHKIMONA. ULKOKUNTALAINEN TYTTÖ EI VOINUT SAADA KEMIASTA 10. SEN OPETTAJA MAINITSI, ETTEI TYTTÖ OSAAMISENSA PERUSTEELLA, VAAN SUONENJOKELAINEN MAALAISTALON OPINTIELLE LÄHTENYT POIKA. SILLÄ EI OLE MERKITYSTÄ, MUTTA VAIKUTTAA HENKILÖKEMIOIHIN TÄNÄ PÄIVÄNÄ. PRIMUS INTER PARES!!!

KAIKKI MENI WWW -SIVUJEN TAAKSE. OLI OPETELTAVA VERKKOKIRJOITUSTAITO, TULI KOTISIVUJEN TARVE JA RAKENSIN TURVATALOKSENI VERKKOKIRJOITTAJAN TALON. AIKAA KULUI 11 VUOTTA, MUUNSIN PROJEKTIA JA NYT KAIKKI ON VALMIINA. LÄPÄNHEITTOA EN VIELÄ TUNNE TARVITSEVANI, OIKAISI JOKU MINUN KÄYTTÄNEEN HIIVAA, KUN PUHUIN - SEHÄN SOPII = KYLLÄ SE KÄY - MEILLÄ EI OLE YHTEISTÄ KIELTÄ. TAHALLISTA TULKINTAA KUIN VITUNMUMMO.


TOINEN PUHUTTELEVA NÄKEMÄNI SARJA ON "SALAINEN MILJONÄÄRI" ANTAESSAAN RAHAA SAMAISTUMALLA RAHAN PUUTTEESTA KÄRSIVIEN TOIMINTAAN. KIRJOITTI HEILLE SHEKKEJÄ TOIMINNAN JATKAMISEKSI SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMISEKSI. 
MEILLÄ PITÄÄ LAPSIPERHEEN KÄYTTÄÄ VIIMEISETKIN ROPONSA RUOKAAN, SITTEN NIUKUIN NAUKUIN KOROTETAAN SOSIAALIETUUKSIA, JOITA LEIKATAAN TARPEEN VAATIESSA, ETTÄ RIKKAAT RIKASTUISIVAT. 
KOULUTUSRAHASTOA KOSKEVA LAKI TEKEE TYHJÄKSI TYÖHISTORIAN YRITÄÄJILTÄ, MAATALOUSYRITTÄJILTÄ, PERHEHOITAJILTA JA OMAISHOITAJILTA. VIELÄ IKÄKIN VETÄISTÄÄN MUKAAN, OLET LIIAN VANHA ENÄÄ EDES ELÄMÄÄN. SIITÄ VAAN SALPIETARIT POMMEIKSI JA KAIKKI TYKIN RUUAKSI. 
- KUNPA TEITÄ OLISI PALJON, OLI TOIVOMUS YLHÄÄLTÄ VÄLITETTY ALASPÄIN 70 VUOTTA SITTEN.
NÄITÄ AINA AATTELEN MEILLÄ YLÄKERRAN UKKOJEN AMPUESSA KOVILLA JA NORJASSA NUOREN TAPPAJAN OTTAESSA KOHTEENSA NUORISTA.

SAAT SEN MISTÄ LUOVUT.

SINUSSA ON KARHUN HALAUS
MYÖS LEIJONAN SYDÄN,
JOSTA RIITTÄÄ PALA

 

JOKAISELLE.

RAUHAN NOBEL-PALKINNOISTA NELJÄNNEN SEKTORIN HYVÄKSI TEHDYSTÄ TYÖSTÄ ON ILOITTU NÄIDEN PALKITTUJEN KAUTTA:
- ROTUSORRON POISTAMISEKSI
- KUOLEVIEN HOIDOSTA KALKUTAN KADULLA.


 MEILLÄKÖ EI OLE SUVAITSEMATTOMUUTTA EIKÄ APUA TARVITSEVISTA HUOLEHTIMISTA?

HYVÄNTEKIJÖITÄ PIDETÄÄN JUMALAN HULLUINA. 

 


ON VAIN HUOLI NATOON -LIITTYMISHALUTTOMUUDESTA JA OMAN KALLIIN ASUMISEN VARMISTAMISESTA. 
FITNESS - JA FATTFRII -AJASTA VIIHDE JA VAPAA - AIKAAN.


lauantai 30. heinäkuuta 2011

Myrskyn jälkeen 2

 

Elämä jatkuu. Tiedossa on syysheinäntekopäivät. Maanantaihin odotan poutasäätä ja sitten kaksi sateetonta päivää. Minusta ei ole vielä pyydetty kunnallista palvelutarvekartoitusta. Aikaisemmat kokemukset mokomasta palvelusopimuksesta olivat takaperoiset. Vanhemmat vanhenivat vuosi vuodelta, tarvitsivat enemmän apua. Kun sitten sitä apua pyydettiin ja tulin heitä auttamaan, muuttuikin ääni kellossa.
- Elä tule meitä opettamaan. Rahastus oli käynnissä ja kaikki lakipykälät irtolehtipainoksena, kuinka minut saataisiin pakkopaitaan. Isä olisi joutunut pakkohoitoon ja joutuikin kitumalla kuolemaan. En syyttänyt lääkäriä hoitovirheestä, vaan tilasin kuolintodistuksen sinä päivänä kun hoidot lopetettiin. Kuolintodistus tarvitaan hautaamista varten. Se puhutteli lääkärin puhumattomaksi, mutta ei pakottanut joukkomurhiin hoitajia. Nesteenpoistopiikillä lihakseen isästäni tuli luuranko kuin auringossa katolla kuivatusta siilistä.

Osataan sitä meilläkin. Samalla formaatilla tehtyä DVD:tä katson ja kuuntelen Kiteen mieskuoron kauneimpia. Kaunista. En ollut ennen kuullut kuvia ja nähnyt lauluja  samanaikaisesti. Tällä videolla, DVD:llä ja nykyhetkellä on yhteinen tekijä. Muistot ja todellisuus vastaavat tätä päivää tyyninä ja seesteisinä. Yhteiskuntarauhaa voi rakentaa kauniilla tavalla pauhaamatta suu vaahdossa Natoon liittymisestä. Autuaita ovat rauhantekijät. Mitä lie sodanlietsojat?

torstai 28. heinäkuuta 2011

Vielä kerran, Placido!

 

Kuinka paljon näin vaivaa lisätäkseni Teresa Berganzan puheen Placido Domingolle 70 -vuotisjuhlagaalassa. Tänään valittiin Domingo johtamaan maailman musiikintuottajia IFPI:n puheenjohtajana. Miksi sen panen merkille, on myötätunto maailmankuulua tenoria kohtaan. Minutkin toivotettiin tervetulleeksi 7 -kymppisten kerhoon. Otankin kutsun vastaan ilomielin kulttuurin saralla. Paranee vanhetessaan kuin vuosikertaviini.

Yritän päästä ylitse näkemästäni palkintotilaisuudesta, jota opetusministeri kunnioitti läsnäolollaan. Aikaisemmin kulttuuriministerillä ei ollut mitään sanottavaa nähtyään elämänsä ensimmäisen oopperan. Oikeusministeri avasi Tangomarkkinat, joten hyvin on jalkauduttu kentälle. Toisaalta ministeri Räsänen ottaa kantaa aselakiin sen jälkeen kun massamurhaaja haluaa julkisuutta ampumalla omiaan poliittisten nuorten kokoontuessa.

Samaistun ampujaan päin naamaa esitettyjen syytösten takia.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? (Verkkokirjoitustaitoa hankkimassa)
- Olet ehdottoman yli-ikäinen  ja väärässä ammatissa elättänyt perheesi. (Yrittäjän erikoisammattitunkinto yritysakatemiassa 30 vuoden yrittäjyyden jälkeen sukupolvenvaihdos toteutumaton)
- Katuhuoraksi EU -alueelle, lähettää hierojien edunvalvoja/kansanedustaja palattuani 10 vuotta kestäneeltä omaishoitajakeikalta takaisin Lahteen.
Tässä on vain muutama lausunto esitettynä minulle osallistumisesta ja näkymisestä kutsuttuna. Kuokkimaan en ole mihinkää vaivautunut. Meillä on asenteet pahasti pielessä. Siksi kannoin aikani punaista pommilaukkua mukanani. Aseena siinä laukussa oli kynä.

Olin uupunut keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä. En kuitenkaan sairaloisesti masentunut. Kaikki vain meni yli hilseen unen puutteesta. Sehän ei koske omaishoitajia, kun sitä ei ole tutkittu. Hiiriäkö siinä pitäisi tutkia? 11 vuotta on mennyt toipumiseen tuosta ajasta. Kaikki valitukset eivät vielä ole palanneet kierroksiltaan. Näin meillä hyvinvointivaltio mureni kaatopaikaksi, josta JäteKukko vielä kerää rahaa, vaikka jätettä ei tulekaan paperilla olevasta miljoonaperinnöstä. Poliitikot turvautuvat kaikkeen rahastamiseen, että jotakin kertyisi valtion tyhjään kassaan.

Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa viihteellä ja vapaa-aikana. Se on niin suomalaista, niin suomalaista että. Eletään kuin viimeistä päivää. No, eletään. Minulla sivustakatsojana ei ole mitään menetettävää. Vielä joku jaksaa kirjoittaa runon silloin tällöin. Syyssinfonia voisi olla musiikkiblogini. Nuori Vitas laulaa äänellään suunnittelemissaan esiintymisasuissa. Jos tanssiryhmä on mukana, joukossa ei ole stripparipeppuja lainahöyhenissä. Hellekesä tekee jokaisesta naturistin, mutta toisten nähden ei keikuta alastomina kuin apinat. Ja onhan niillä turkkinsa kesät talvet.

Blogger varmaankin teki kiusaa, kun videon siirtäminen ei onnistunut. Paljon onnea vaan kaikille, jotka onnensa osaavat ottaa vastaan.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Laululintu, voimauttavat kuvat, kultaiset sanat


Monta päivää ilman nousutahteja, aamusoittoa, hartaushetkiä ja terapiaa. "Ei ole väliä, kuinka vanha olet, vaan kuinka olet vanha." Kaksi mummoa olisi mennyt mustikkaan, vaan toinen ei mahtunut. Koululaisvitsille on naurettu kuin pienimmälle poliisille. Niin mille? Kilon poliisille. Toisen mummon kohtalona oli kaatua, ja reisiluu murtui. Ole sitten vanha ja myötäeläjä. 6 viikkoa toipumista onneksi uudessa vastavalmistuneessa terveyskeskuksen potilashuoneessa, korjaus ensiksi toimenpidesairaalassa ja sitten jatko omassa kunnassa. Henkilökuntaa kuitenkin liian vähän auttamaan. Mennään siitä, missä voidaan säästää. 

Kotityöt tulevat hoidetuksi, onnittelukukat ostetuksi ja omakätisesti allekirjoitetuksi miehen käsialalla. Arvostan sitä eniten, sillä hätä keinot keksii. Seurakuntani, sukuseurani, yhdistykseni muisti minua. Sukukin siltä osin, kun muisti minut yhtenä sisarussuhteista, joita en voinut valita. Naamakirjakin muistutti päivästäni ja kaksi muuta maailmanlaajuista tahoa. 2001 sortui tornit, nyt 2011 Norjassa katu peittyi roinasta ja nuoret tulivat ammutuksi. Katson tarkkaan seuraavaa kymmenvuotta 21.7.21. Vielä ei kerro, mitä sitten? 

Vitas voimauttavissa valokuvissa on julkinen merkittävistä tilanteista. Samoja esityksiä sain nähdä eri työyhteisöistä. Minulla ei riitä taito tehdä videoita eikä muitakaan esityksiä. Se riittää kun itse tiedän albumini. Kuvaustilanteet olivat erikoiset, mutta taitavan kuvajan ansiosta sain monta albumia valmiiksi täydennettynä omilla puhuttelevilla kuvilla. Sykli on 15 vuotta. Vanhemmilleni syntyi 8 lasta, seuraavassa syklissä emme ole enää sinkkuja. Sitten tulee erojen aika ja omaishoitajuus on väistämätön tosiasia. Tasavalta saa ensimmäisen naispresidentin ja olen vapaa hoitositoumuksesta. Alkaa perinnönjako. Kunta ahmii kuntalaisensa, ja valtio myy kansalaisensa sijoittajille. Sitä kestää vielä 5 vuotta.  

Tänään kirjoitin kuolleen sisareni perinnön palauttamiseksi lakimiehelle. JäteKukon laskuttamisesta paperilla olevasta omistamisesta pitää vielä laatia valitus. Se oli omituinen tunne, kun luin valituksen hylkäämisestä. Ympäristölautakunnan kirjeessä ei ollut päätä eikä häntää. Hetken kirpaisi ymmärtämättömyys, mutta samassa lämmin läikähdys sen huuhtoi pois.
Lass dich nicht
vom Bösen überwinden,
sondern
überwinde das Böse
mit Gutem.

Römer 12,21
Tämä kuuluu sarjaan Kevään 17 hetkeä vakoilusta sodan aikana, jolloin synnyin. Norjassa huipentui viattomien ihmisten ampumiseen. Meillä pistetään syyttömät kärsimään poliittisin päämäärin. Voisi sen joku minulle kertoa, mistä minun pitää maksaa, maksaa ja maksaa. Eikä siihen tule loppua. Punkki puraisi ja jätti borrelian oireineen. Politiikka kuuluu vampyyrien heimoon. Että pullo pöytään kolahtaa pyyntöineen.
- Puolilitraa kokista. Näin minä näen poliitikon kuin poliitikon vampyyrin katseen.
- Kyllä ne ovat viisaita. Etsin isän kirjeen lukeakseni, oliko hän todella sitä mieltä. En tunne tätä aikaa omakseni. Minun aikani on ollut korkeimman kädessä 70 vuotta.

Kotisivuni sai täydennystä Retki merenrantaan.
Verkkokirjoittajan talo on valmis. 

PS. 1.tiistaina 4. helmikuuta 2014 odottelen Valtiopäivien avajaisia.  Klikkauksella http://www.koti.phnet.fi/maire41/ -linkkiä saan ilmoituksen sivun lataamisvirhe. Viime vuoden loppuun dna antoi aikaa siirtää kotisivut uuteen osoitteeseen. Sen jälkeen Verkkokirjoittajan talo hävitetään lopullisesti eikä sitä voi palauttaa. ATK -vastaava sai saman ilmoituksen. Lupasi auttaa sivujen siirrossa nettihotelliin. Siirto on tehty, uusi osoite on kolmen vuoden sopimuksella http://kleinitar.info/MaireTirkkonen/enkä ole yksin.

Nettihotellivieraiden joukossa on Kira, Sind ja Tytti

Kira, Sindi ja Tytti ovat luotettavampia reviirin puolustajia, kuin dna milloinkaan. Sehän osti PHNetin liiketoiminnan saadakseen palveluilleen maksajia. Kun ei siinä onnistunut, ryhtyi purkamaan kauppaan liittyneitä sopimuksia.

 "Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen ovi avautuu, mutta usein jäämme tuijottamaan sitä sulkeutunutta ovea niin pitkään ja niin pettyneinä, että emme näe niitä ovia, jotka avautuivat meille."  Helen Keller'in sanat uudelleen löytänyt -Alexander Graham Bell.

Sindi on tuttu koirakouluajalta, jolloin opettelin verkkokirjoitustaitoja vertaistukiryhmää ja itseäni varten. Sindi ilmoitti Miskan kuolemasta. Alempana Kira ja Tytti  talonvahtina.
Voimauttavan valokuvan menetelmästä on jäljellä tunneperhe nettihotellissa. Kaikki yhdessä ja erikseen omassa roolissaan.



Valtiopäivät on avattu. Presidentin avajaispuhe
Katsoaksesi asenna Silverlight. Vistan suorituskyky ei kestä enää yhtään uutta viritystä katkeamatta. On tyytyminen teksteihin ja kuviin netissäkin. Elämä on. Joku tässä yhtälössä mättää sodan sukupolven kohdalla.

Käyttäytymistieteet: vaikea tutkimuskohde


Jälleen kotona. Tiistaikolumniin ei ole mitään lisättävää Norjan tapahtumista. Norjalainen tutkija purskahti itkuun haastattelun lopuksi. En osaa itkeä kyyneleitä. Silmiä polttaa ja koko kroppa on ruoskimisen jäljiltä. 
Oli sota, kun synnyin. Kaikkia suuria merkkipaaluja muistan tikkatauluna. YO -kevättäkin, korvissa tykillä pamautetut reijät ja tanssiaisiin vähänkäytetty, tarkkaanselostettu, kavaljeeri. Siitäkin piti kirjoittaa tukinaiselle hyväksikäyttönä naisen taholta. 
Mosse, Mosse, olit viehättävä pelikaveri pallokentällä. Et juoksuttanut liikaa 7 -kymppistä mummoa. Nämä syntymäpäivät muistan aina.

torstai 21. heinäkuuta 2011

Kolmen polven kolmen päivän juhlat

 

Mun on tarinani satu rakkauden. Tänään sen huomaan kaikesta hyvästä, mitä minulle annetaan. Ruman ankanpoikasen tarina on ankka. Sellaisena uutisankkana on sitä kerrottu, uskoteltu ja julistettu. Vieras kone ei hyväksy ilman ehtoja käymään omilla sivuilla, mutta turhaan. Esteet ovat isojen poikien tyhmiä yrityksiä uskotella minulle, ettei verkkokirjoitustaito ole kaikkien ulottuvilla. Onhan se totta siltä osin, ettei yhteyksiä rakenneta kaikkien saataville.

De var kukku de, lauloi Anita Hirvonen. Siihen voin minäkin yhtyä. Minun teemani ei ole "Kaksi lensi yli käenpesän". Se on blondivitsi, asuuhan käki kellossa ja munii pikkulintujen pesään munansa. Haiskahtaa vähän puoluepolitiikalta hyvinvointivaltion kaatopaikalla.

Olen odottanut muutosta omalla kohdallani ja orpona tässä avoimessa yhteiskunnassa muutuinkin joutseneksi. Kaikille ei ole mahdollista lentää siivin valkoisin kuin joutsen, kun eivät tunnusta käyttävänsä suljetun yhteiskunnan sääntöjä. Siellä omaneduntavoittelu paistaa läpi. Korruptiolla rikastuu, työllä elää. Kauppa ja korruptio on sama asia suljetun yhteiskunnan säänöillä toteutettuna.

Olen palannut varmuuden vuoksi 1300 -luvulle, etten putoa varmasti muodista ulos. On kahdenlaista ilmaa, toinen nostaa helmoja ylös ja toinen pistää lunta housuihin. Jos on housuton, vilauttaa lehtikuva kuninkaallista paljasta pakaraa. Minulle siinä ei ole mitään uutta hierojana. Eikä se herätä intohimoja nähdä vapaaehtoisesti riisuuntunutta. Poliisitkin ovat järjenköyhiä kuullessaan raiskauksesta. Se on raiskatun oma syy naisena. Samasta on kyse naispappeudessa heikkojen miesten mielestä. Piispa Irja on toista maata. Edustaa samaa kuin uskonnonopettajani, josta tuli piispa. Tiesi tehtävänsä ja on minulle esimerkillinen kirkon viranhaltija.

tiistai 19. heinäkuuta 2011

Särkyneiden toiveiden katu

 

Tätä katua mä kuljen, on katu toiveen särkyneen. Eikä se siitä muuksi muutu. Minua on haluttu tulkita, valaa uuteen muottiin, mutta miksikään en ole muuttunut. Tosiasiat pysyvät tosina. Elämä on kotimatka. On pitänyt viivähtää historian tallentamissa tilanteissa. Hyppimällä olemme selvinneet  kaikista vaiheista. Nyt on hukuttamisen vuoro. Jos ei nyt ihan pelkät manaukset riitä, pitää keksiä järeämmät aseet. 

Vielä kerran lähden meijerinrannasta veneellä suunta kohti mummolaa. Se on ollut paras matka tulla ja lähteä 70 vuotta. Perillä kiroileva siili odottaa kakun kanssa ja toivottaa tervetulleeksi. Ymmärrän sen lämpimäksi onnitteluksi. Ehkä ensi kesänä toisin, kun juhlijoita on neljä heinäkuussa syntynyttä. Kutsuttuja kolme sisarta, joiden syntymä on ajoittunut kevääksi ja syksyksi.  Ennakkokutsun juhlijoille on esittänyt Uppo-Nalle: "Jos olet syntynyt heinäkuussä, tule kansamme keinumaan. Pihakeinussa koivun alla hurjan hurjasti keinutaan."

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Yleisömenestys

Kesäjuhlat on tältä kesältä juhlittu. Siitä luemme seuraavassa KympinLapset -lehdessä. Kohta tämän jälkeen on koko viikko omistettu isovanhempien ja lastenlasten leirille. Eniten olen nauttinut laulu- ja leikkitaitoisista ohjaajista. Ei ole sama, jos musiikki soitetaan nauhalta kuin annetaan lasten itse muodostaa orkesterinsa ja ohjelmansa. Sillä leikki on lasten työtä ja idol -osallistumista. Uusia kykyjä löytyy yllättäen. Mummo ei sitä tiennyt, nyt tietää.

Harjoitellaan salaa. Yllätys paljastuu vasta latoiltamissa. Kaikki ovat tervetulleita. Järjestyshäiriöitä ei ole tulossa. Sijaismummona ei ole tarvetta osallistua leirille,  mutta toivon osallistujille onnistunutta yhdessäoloa. Mummot ja papat ovat nuortuneet, kun itse on jo isomummoikäinen.


 

Vitas on saanut nuorten tanssiryhmän mukaansa ja yleisö on näkemäänsä ihastunut.  Näin latoiltamien anti kantaa seuraavaan kesään uusien esiityjien odottaessa jo malttamattomana, mitä tuleman pitää. Kun sairastaminen on kokoaikatyötä lapselle, vanhemmille ja läheisille, on leiri kesän kohokohta unohtaa muutamaksi päiväksi arkimurheet ja viettää huolettomia päiviä Kartanoon järjestetyllä hemmottelulomalla. 
Mummoillekin tulee yllätyskeikauksia. Toinen meistä kaatui eilen ja nyt korjataan murtunutta lonkkaa. Näin vahinko ei tule kello kaulassa eikä sitä osaa jäädä odottamaan. Kesäleirien muisto elää ja kantaa tämänkin onnettomuuden päivän yli.

lauantai 16. heinäkuuta 2011

Oksalla ylimmällä

Katsoin nettiin lisätyt kuvat riemuylioppilaiden edellisestä tapaamisesta 25 vuotta sitten. Maailmanmeno oli minua pyöritellyt punamultapytyssä tuloksetta. Kesäpäivän vietin oksalla ylimmällä sattuneesta syystä. Siihen päättyi minun haaveeni tulla opettajaksi tai oikeastaan sen seuraukset. Lukutaidon levittäminen syrjäseutujen lapsille oli tullut tiensä päähän. Kouluissa oli vain juoppoja miesopettajia ja naiset kauttakulkijoita epäpätevyyttään.

Miksi sain häpeän Kesäpäivästä Kangasalla  oli epäpätevien opettajien kiinnostus ihan muita asioita kohtaan kuin tutustuttaa lapsia kulttuurin saloihin. Siitä pitivät huolen kuplettilaulajat renkutuksineen. Se oli pikku padan korville sopimatonta kuulla. Tuo häpeä mielessä en antanut pienten tyttöjen laulaa joulupukin hirttämisestä tai koulun hammashoitolan kamaluudesta mummona. 
Tänään olen rohkeampi riimityksen toistamisessa: Rakkaus on ruma sana. Tilalle on tullut kauniimmat laulut, komeammat laulajat ja sointuva kieli. Kouluajan muistoja se ei miksikään muuta. Rouva Koivisto masentui omista muistoistaan, kirjoitti kirjan vertaistueksi mielenterveydestä kärsiville. 
- Minä niin rakastan laskutaitoa, sanoi pieni ekaluokkalainen.
- Wo Ai Ni Men, sanon mandariinikiinaksi, vaikka sitä ei ole koskaan koulussa opetettu. On pitänyt itse oppia rakastamaan omaa elämäänsä. Katsoin äskettäin Kesäpäivä Kangasalla runon kaikki kuusi säkeistöä. Tyydyn tuhannen laulajan esitykseen ja huomaan unohtaneeni lapsuudessa kuulemani laulun muunnellut sanat Syntisenlaulunmaassa.


perjantai 15. heinäkuuta 2011

Ainon valitus

Kalevalaiseen tapaan Ainon veli, Joukahainen, lupaa sisarensa vanhalle Väinämöiselle.
Kalevalan 4. runo, säkeet 217 - 230


1992 Koirien Kalevala, Otava
Parempi minun olisi
parempi olisi ollut
syntymättä, kasvamatta,
suureksi sukeumatta
näille päiville pahoille,
ilmoille ilottomille.
Oisin kuollut kuusiöisnä,
kaonnut kahdeksan öisnä,
oisi en paljoa pitänyt
vaaksan palttinapalaa
pikkaraisen pientaretta,
emon itkua vähemmän,
ison vieläkin vähemmän
veikon  ei väheäkänä.

Kalevalan luokkakuva
- Kalevala - 
taidetta kouluille

Kalevalasta tämän päivän tulkintoihin olen tutustunut Mauri Kunnaksen  Koirien Kalevalaan ja Seitsemään koiraveljekseen. Pääsin perhepotrettiin veljesten riviin silmällisenä ja korvallisena puutolppana. Siihen nojaa koko veljessarja. On sukupuolineutraalia ilmaisua kuin Hynysen asettuminen pakenevan Ainon paikalle. Kaikki on mahdollista uuden eduskunnan päästessä vauhtiin. Näkyvimpänä lausunnoistaan ja esiintymisestä on nuhdeltu Teuvo Hakkarainen:
- Julkisuus on kuin anoppi.
Minusta miehet näyttelevät perheissä kuitenkin merkittävämpää roolia. Puhutaan kunniaväkivallasta uutena väkivallanmuotona. Sitä on aina ollut Kalevalan päivistä lähtien. Päädyin itse  kuvitetun The Bookin sivuille stay up sukissa ja korkokengissä. Kuvan ottaminen on viivästynyt opintomatkan takia vallitsevaan tilanteeseen. On opittava uudelleen ja tilattava kirkko/katumuspäähine kuvausta varten. Aina uudelleen palaan 2000 -vuotiseen perinteeseen huokauksin.
- Sinuhun turvaan Jumala, mua häpeältä säästä. En ole pistänyt päätä pensaaseen enkä huutele kassavahdille hävyttömyyksiä. Ne ovat toiset puskistahuutelijat ja katu-uskottavat edunvalvojat työssään.
Jokaisella paikkakunnalla on omat kesätapahtumansa, Savonlinnan oopperajuhlat kansainvälisimpänä festivaalina. Sinne asti en usko koskaan joutuvani. 
Vitas - viikot jatkuvat.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Tsunamista selvinneet

 

Heinäkuu jatkuu vielä valoisine öineen. Kuuntelen satakielen yökonserttia, kun kukaan ei käske mennä nukkumaan eikä yöllä voi tehdä muutakaan. On hiljaista kuin huopatossutehtaalla loman aikana. Monia ihmisiä vaivaa vaellusvietti. Mihinkä pitäisi mennä ja missä pitäisi ehtiä näyttäytymään. Muuten huhu leviää nopeasti.
- Sehän joutui lataamoon.
- Etkö tiennyt, sehän lähti syöpään kuolemaan.
- Sehän sairastui vakavasti tai peräti kuoli, kun lippu oli puolitangossa.
Ja näitäkö minun pitäisi oikoa. Tai peräti lehdessä kieltää levittelemästä perättömiä puheita. 

Kaikki tuo tapahtui kauan sitten. Vasta nyt kuulen satakielen laulavan. Valkovuokkoja en löytänyt äitienpäiväksi, vaikka lauloimme.
- Silmänsä vuokko jo aukaisee, talvi on mennyt se kuiskailee.
Vietimme äitienpäivää ilman vuokkoja. Olin jo lähes 30 -vuotias, kun lähitienoo oli puhjennut kukkaan minun tietämättä. Koko luonto oli kukitettu äitienpäiväksi ja siitä lähtien joka vuosi tähän päivään asti.

Lapsena tuntenut murheita en, riemuja vain kohdata sain. Kun muodonmuutos alkoi kehossa, se sai vastakkaisen sukupuolen heräämään. Melkein yhtäsuurin silmin kuin Granlund, katseen kohteeksi oli kuvankäsittelyllä saatu aikaan missukan paljastava povi. Missukka itse antoi ymmärtää ymmärtäneensä viettää yön Granlundin kanssa juhlakiertueella. Julkisuus on osattava hyödyntää. Vastakohtana kellaripedot ja vankina pidetyt kaapatut lapset. Lätyllä veivimaalintekijä on saanut olla rauhassa Suomen  puolustusta opetellessaan. Miestenkoulussakin on miehillä omat huvinsa ylemmyyttään kurinpalautuksessa. Muistuttaa alistamista ja nöyryyttämistä, koirakoulutusta tottelevaisuuteen. Meille elämäänähneille asetetaan uusia vaatimuksia lainvoimalla. Katsonkin lain taakse, on niin laatijansa näköinen. Odotettavissa on uusia pakkolakeja, kun niin paljon on uusia lainlaatijoita. Käsittelemättömiä juttuja on monen vuoden ruuhkaksi asti. On sotkeuduttu kuin summanen housuihinsa.

Onneksi vielä satakieli laulaa konekielisenä ja Vitas venäjäksi ja sanoo.
- Wo Ai Ni Men. On mandariinikiinaa, jota Ruotsin peruskouluissa ja lukioissa aletaan opettaa. Tähän aaltoon minäkin ehdin mukaan. Ei ole mikään 7 m korkea tuhoatuottava tsunamiaalto. Aalto meillä on muuttunut yliopisto, Siitä tuli minulle potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysi. Viikkokirjeen varassa keikutaan mukana. Edes kerran viikossa, ettei joudu postiipojan kanssa naimisiin, jos aina ovelleni olisi asiaa.

Latvian satakieli

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Nähdään

Pimennys






















Patarouva

Hovikelpoiset
Olisiko pitänyt taustat tutkia tarkemmin, ettei avioliitto ole pakkonaimista vaan rakkaudesta solmittu. Pappi muistutti monta kertaa perheen merkityksestä yhteiskunnan ylläpitäjänä. Nyt ruhtinaasta otetaan dna -näytteitä isyyden tutkimiseksi. Sama näytelmä esitettiin Englannissa, jossa kuitenkin saatiin prinsessa häät. Monacossa lapselliset pata-akat etsivät lapsillensa isää. Herttarouva on järkyttynyt uusista epäilyistä.

Kapulla oli selvä menetelmä suvun tervehdyttämiseksi, ovathan hallitsijasuvut sisäsiittoisina sairaita. Kuningattaren on syytä heittäytyä satamajätkäseikkailuun. Tämä toteutui selittäessäni omille tyttärille heidän taustaansa. Toinen esitti kysymyksen.
-Sinäkö olit se kuninkaallinen? Minun syntyperäni ja seikkailuni kestävät päivänvalon. Sitä en tiedä, kestävätkö kaikki paljastetut, jotka ovat johtaneet näihin ratkaisuihin. 
- Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki. Nythän se asia on kukkapenkissä.

Oopperaillan ajankuluksi kuuntelen radiosta Patarouvaa. Wikipedialla ei ole juonen paljastusta rouvasta, ehkä Wikileaks paljastaa kaiken sopivassa tilanteessa rouvista ja pata-akoista. Kuninkaille kaikki on sallittua. Siihen on tyytyminen. Suomalaista löytyy Patarouva -tango hanuriesityksenä. Tiedänhän pelikorteissa olevan mustan Patarouvan. Eipä tullut heti mieleen, kun korteista katsomisen olen unohtanut kauan siiten. Pata-akoissa löytyy.


Oopperajuhlailta on pelastettu. Kortti tuo, kortti vie. Se on onnenkantamoinen. Kädestä katsominen ei kuitenkaan ota jos ei annakaan. Löysin vielä uuden, ihan kuunneltavan ja katsottavan videon. Jos KKN on kesälomalla oopperajuhlien ajan, ehdin tutustua moneen oopperaan kotona. Turandot ja Nessun Dorma kuuluvat yhteen. 

En tarvitse kerätä oopperatallenteita, kun en tiedä millä vekottimella niitä voisi katsoa kotvan kuluttua. Parasta olla kotona tämän päivän tarjoamien yhteyksien varassa. Kaikki tutut ovat jossakin omilla teillään, on ollut hiljaista. Poliittiset puheet ovat käyneet entistä ympäripyöreämmiksi. Jotenkin tuntuisi turvallisemmalta, jos uutisia ei kuulisi moneen päivään. Ministeritkin joutuvat jo rauhoittelemaan puheittensa aiheuttamaa epävarmuutta. Tangomarkkinoille mahtuisivat kaikki tuomareiksi päättämään kuinka seuraavan kuninkaallisen aikana maa makaa. Leipää ja sirkushuveja on tiedossa.

Katson 4.11.2013

Patarouva on Pjotr Tšaikovskin kolminäytöksinen ooppera. Sen libreton kirjoitti säveltäjän veli Modest Tšaikovski runoilija Aleksandr Puškinin kirjoittaman lyhyen tarinan pohjalta. Wikipedia
Ensiesitys: 19. joulukuuta 1890
Kirjoitettu: 1887
Kieli: Venäjän kieli
Säveltäjä: Pjotr Tšaikovski
Aariat: I love you beyond measure, Je crains de lui parler la nuit, Lisää
Libretot: Pjotr Tšaikovski, Modest Tšaikovski

  • perjantai 8. heinäkuuta 2011

    Sen jälkeen

    Blogger opettaa taas, mitä voin tehdä blogissa ja mitä en. Teen sen kuitenkin vastaväitteistä huolimatta. Tangomarkkinat eivät ole olleet minun lajini koskaan. Ei edes villeimpinä henkilöpalvonta  -vuosina. Enemmän seuraan mitä tenavatähdistä on tullut. Heistä ei paljon puhuta, mutta varmasti ovat menestyneet valitsemallaan tiellä. Julkkiksen elämä on rankka, jos tieten tahtoen haluaa kertoa kaikki elämästään. Olin otettu nettiin lisätystä onnittelulaulusta kaikille yhteisöön kuuluville äideille. Sitten sivulle tulee tieto, ettei laulu enää ole saatavilla.
    Olen lukenut viisauden. "Kun yksi onnen ovi sulkeutuu,/ toinen aukeaa./ Me vain tuijotamme/ niin kauan sulkeutuvaa,/ ettemme näe sitä toista, joka/ meille on auennut." Helen Keller  Näinhän tämä toimii, ettei ole mitään syytä vaipua synkkyyteen, vaikka en olekaan Seinäjoella. Kruunuprinsessa Victoria kiitti ruotsalaisia. 
    - Te annoitte minulle prinssin. Minäkin löysin kruunuprinssin, jolla on timanttiääni ja monta muuta syntymälahjaa käytettäväksi. Hän suunnittelee esiintymisvaatteensa itse. Janne Ahonen ompelikin hyppypuvut itse, mutta motivaatio hypätä katosi. Ei kuitenkaa ryhtynyt laulamaan. Etsin Vitas -logoa, mutta tämä kertoo kaiken hymynaamasta ja musiikista. Videon välityksellä vietän aikaa konsertista toiseen maailmalla. Tähti syttyi 1981 ja juhannuksen edellä sen löysin. En viritellyt kaukoputkea etsiessäni tähtitaivasta. Vietin Placido Domingon seurassa 70 v Juhlagaalaa  ja jotenkin eksyin sivuille. Kuuluisat tenorit elävät äänellään, mutta uusia ääniä mahtuu maailmaan. 
    Saulin presidenttikiertueelle lähden aina mukaan kutsuttuna. Minulla on 1 ilmainen ääni, eikä rahaa ollenkaan lahjoitettavaksi vastikkeetta presidenttipeliin. On aika valita koko kansan presidentti, vaikka kruunajaisia ei tulekaan. Ei edes koko maapallon ympäri ylettyvää kaulaliinaa. Kaikki tarpeellinen tulee aikanaan, kun on sille käyttöä.
    On aika siirtyä avoimeen yhteiskuntaan, jossa noudatetaan avoimen yhteiskunnan sääntöjä. Suljetun yhteiskunnan säännöillä vallankäyttö on ollut tuhoisaa. Melankolia on jäänyt ja sitä eletään tangomarkkinoilla. Ei ole nähty enää aikoihin metsää puilta. Happy Birthday tänään ja ensi vuoteen!

     
    Alkusoitto ja omat kuvat


    Happy Birthday ensi kesään meille neljälle heinäkuussa syntyneelle! 

    Johan on markkinat ja ylihuomenna toripäivät

    Viikko sitten saatiin seurata ruhtinaallisia häitä pidemmän kaavan mukaan. Häävieraat viipyivät Monacossa tarvittavan ajan, mutta häät kestivät yhden vuorokauden ajan, ettei otettu uusiksi. Meidän kuninkaallista testataan moneen otteeseen. Joku sai olla heikoimman lenkin asemassa ja laulut tulivat lauletuksi yhden illan aikana.

    Kyseltiin yhtä ja toista eroottispainotteisesti. Sitten ei jää epäselväksi, mihinkä suuntaan ollaan menossa. Joku ministerikin debytoi Tangomarkkinoilla ministerinä. Se on kunniatehtävä. 
    - Kyllä kansa muistaa. Markkinoiden logo sopisi puolikkaan sydämen ruhtinasparille, kun valmiiden lasten lukumäärä ei ihan vielä ole tiedossa. 

    Minulla on Vitas-viikot. Ensiksi honeymoon kuumalla katolla, siitä muuttuu vuodeksi ja vuosiksi. Koti tuntuu oudon hiljaiselta, kun olen soittanut youtubesta videoita täysillä. Ääni ei kuitenkaan ole jäänyt soimaan kuin päässäni. Vitas ei taivu kuin vitakset, mutta rytmi on selkäytimessä. Tunisiassa pieni poika hurmasi minut, vaikka isi piilotti tuttipullon ruokapöydässä. Iskin silmää ja hän vastasi molempien silmien iskulla. Illalla discossa sama pieni poika jammaili lattialla tuttipullonsa kanssa.

    Sitten vähän suurempi mies esitteli minut äidikseen Amerikasta. Lahden kisoista ei koitunut kenellekään mitään hyvää. Olin koko ajan tarjomassa Kyrölle tehtävää hoitaa työikäisten jaksamista. Myllylälle tapahtumat olivat liikaa. Tai mistä tuota tietää, mikä katkaisee kamelin selän. WTC:n luhistiminen karkotti turistit lomarannoilta, ja siihen puutteeseen minäkin kelpasin. Vitas on minulle miehen malli pienestä pojasta nuoreksi, laulavaksi aikuiseksi. hän suuntaa konserttimatkansa kauas itään ja ympäri maapalloa. Videotaltioinneissa on valinnan varaa.

    torstai 7. heinäkuuta 2011

    Elävältä haudattu

    Rettelöitsjät 7.11.2011  http://kemppinen.blogspot.com

    Mitähän tuo Kemppisen Blogin pieni ikoni pitää sisällään. Uteliaisuus voittaa ja avaan kirjoituksen. Sehän on manipuloitu sian pää. Joku kertoi käynnistään elävältä haudattujen hautausmaalla. Kielet olivat turvonneet kuin makkarat eivätkä mahtuneet suuhun. Kirjoitus ei käsittele elävältä haudattujen ulkonäköä, vaan perinnöstä käytävää riitaa. 

    Vastenmielisyys lihaa kohtaan syntyi 1980- luvulla. Sairastin keuhkoputkentulehdusta. Vahvat antibiootit eivät purreet ja akuutista vaivasta tuli krooninen. Lopetin lihansyönnin. Teeveestä näin eläinten elokuvan, jossa eläinten terveenä pysyminen varmistettiin syöttämällä niille antibiootteja. Minusta lihansyöjänä oli tullut immuuni antibiooteille. Se  on tunnustettu tosiasia, mutta mitään ei ole tapahtunut sillä rintamalla, päinvastoin on menty huonompaan suuntaan lihan kasvattamisessa ja käsittelyssä. Ravintoketjun viimeinen käyttäjä on kaiken kerääntyvän myrkyn varasto. Kuka silloin kestää sairastumatta. On liimattua lihaa ja toukista erotettua proteiiniä. Alkuperäisasukas käyttää toukkia rasvan lähteenä. Löytäessään lihavan toukkatolleron, puraisee pään poikki ja sivelee sen leivälleen. Mikä on pitkäjalkaisen vaaksiaisen ravintoarvo ja arvaako sen syödä. Kasvatin niitä kasvihuoneessa unessa kauan sitten. Se oli enneuni.

    Kemppisen kirjoitus käsittelee lainhuutoa perimäänsä omaisuuteen. Sekään ei tehoa, kun on sellaiset pelisäännöt. Sijoittaja tulee ja kunnan suostumuksella ottaa sen, mihinkä on silmänsä iskenyt. Uskon vielä kuitenkin: Oikeus voittaa! se on pienestä kiinni, kuinka ymmärretään itsekenenkin oikeus. Kuntaliiton kuuntelija antaa kehoituksen juriidisessa asiassa.
    - Lähde pois, kun on niin paljon riitaa.
    - En lähde, vaan pidän lapsuuskodin uimarantaa muukalaisille hautausmaavarauksena. Pelastuslaitoksen opettaja tarvitsee pelastusnäytöksen harjoittelupaikalla hukkuneelle hautausmaan. Omaiset yleensä huolehtivat kuolleistaan, mutta sijoittajalle sijoituskohteen käyttöönvihkiminen vaatii ensimmäisen uhrinsa.
    Kiitos, Kemppinen, myötätunnosta. Karpo ei enää tutki näitä asioita, vaan kertaa menneitä.

    keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

    Epätodellista Esaiaksen päivää

    Kreikkalainen Esaias saa heprealaisen vastinparin Jesaja. Kuvahakuna löysin kehräävän tytön vanhahtavan työn ääressä vanhahtavassa huoneessa. Siellä voi "kuullella kehrääjälintuu" runon ja suvenpäivän kunniaksi Eino Leinon nimikkopäivänä.

    Aurinkoinen päivä antaa uuden sävyn puiston vihreiden puiden latvoihin ja lippu iloisesti liehuu. Muuten on alakulo mielessä Myllylän poismenon johdosta. Kuoleman vietti voitti. Kirjavarkasta luin viikatemiehen työtavasta. 
    Likainen sukka lattialla lojui kauan sitten. Minulle oli yhdentekevää sukan olemassaolo niin kuin kaikki muukin. Tänään on paremmin, pitää näyttää tekoreippaalta, etteivät läheiset huolestu. Ilahduin tentatessani Wiljamia, ettei hän ollut sairastunut uuteen tautiin. Lääkkeitäkin oli vähennetty kesäksi kokeiden perusteella.


    Tässä on kaikki tuokiokuvat, mitä Vitas laulullaan käy läpi. 
    Niin minäkin, huomenna lisää.

    tiistai 5. heinäkuuta 2011

    Ikkunat auki on aamun tuuleen

    Herään aamusoittoon ja Helena Juntusen lauluun. Ei ollut mitään uutta avatuista ikkunoista. Kiinni on ja pysyy. On vain virtuaalinen varoitus Explorerista. En ota sitä niin tosissani, hyvä kun jostakin tuulee.
    Haen Youtubesta kuulemiani esityksiä, niitä ei löydy. Jään kuuntelemaan Berliinin satakieltä kysyen. Miksi? Näin korkeat sävelet nuoruudessa herättivät intohimoja kuuntelijaa ja esitystä vastaan. Nyt voin kuunnella, mitä haluan, milloin haluan, kenenkään kääntämättä kanavaa tai välihuudotta.
    - Ihan pää tulee kipeäksi tuosta jollotuksesta. Se siitä musiikkimausta.


    Etsimisestä huolimatta Jorma Hynninen ei laula Oravasta, mutta esittää Veteraanin iltahuudon. Sananmukaisesti yritin vedota sukupolvenvaihdostilanteessa tuomarin vastuulla toimitusinsinööriin ja uskottuihin miehiin, mutta heitä ei sytyttänyt minun vuoroni jatkaa vanhempieni jalanjäljissä.



    Etsimiseni päivän musiikkiantia löytöni olivat kuitenkin suuntaa-antavia, mitä päivä tuo tullessaan. Ovikello soi. Postipoika ei yritä työntää luukusta mahtuvaa lähetystä postiluukusta sisään, vaan odottaa, että avaisin oven. Kiitokseksi sanoin huomenta saatuani lähetyksen ja kirjeet. Toinen niistä oli perintätoimistolta, joka muistaa meitä kaikkia suomalaisia, vaikka laskut on maksettu ajallaan. Laskuttajallekin sattuu virheitä, mutta niiden oikaisu teetättää turhaa työtä. Lakimiehen kautta turhan perinnän oikaisu tulee kalliiksi ja kestää vuosia saada rahansa takaisin. JäteKukko on yksi niistä yrittäjistä, joille ei sana kuulu. Käsky käy:
    - Maksa laskusi, vaikka olet tehnyt valituksen tyhjennyskohteesta. Tämä on sitä kaukorahastusta, joka kaukorakkaudeksi maksajaa kohtaa muuttuu.
    Päivän myrskyjen vaimentamiseksi pistäydyn Munkkiklubilla, mutta täällä aallot tyynnyttää: Oje Caruli - Serenade in A, op. 96 -



    Täytyy tarkistaa aamusoiton luettelosta, onko kyse samasta Jorma Hynnisen ja Dominante-kuoron esityksestä. Oje Caruli (Oh, My Caroli) (napolilainen murre) (Costa) Serenate konekielinen käännös kertosäkeestä: 
    Kaikki attuorno laulaa Ammore! Ammore! Ammore!
    Ja risponne, attuorno, ogn'ánema OGNE ydin. 
    Oje Caruli!
    Laulu oli kaunista kuunneltavaa napolilaisella murteella.

    maanantai 4. heinäkuuta 2011

    Turkulainen epookki

    Helle on pehmentänyt pään niin perusteellisesti, ettei jaksa evää heilauttaa. Viikko on vierähtänyt juhannuksesta ja hukkumistilostot saivat täydennystä viikonloppuna. On ollut hyvää aikaa ajatella ja sijoittaa tapahtumat oikeaan paikkaan kalentereissa ja valokuvatarinoissa. 

    Heinäkuu on turkulainen tänä kesänä. Epookki antaa esimakua Mamsellien ja Mahtirouvien elämästä. Vuosi 1879 on historiallinen naisen elämässä. Se liittyy naisen vapauteen harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Kelaan nopeasti 100 vuotta eteenpäin vuoteen 1979, jolloin hankin uuden ammatin elättääkseni itseni ja yksinhuoltajana tyttäreni. Avioliitto päättyi (X) rastina ruutuun - elää avioliitossa. Oli otettava elinkautinen, tuomitaan avioeroon. Syyttömänä miehensä murhasta vangittu vapautetaan. Todetaan, että ulkopuolinen tunkeutuja oli murhaaja. 

    Kunkin ajan taide ja elokuva tulkitsevat epookkeja eri tavoin. Esimerkkinä Elokuva "Säädyllinen murhenäytelmä" sijoittuu 1930-luvun  Helsinkiin. On kirjana tuttu ja sovellettavissa niin moniin murhenäytelmiin. Viimeisintä näytelmää seurasin viikonloppuna Monacosta. Ruhtinas on elänyt ennenkin, mutta viimeinen isyystesti on melkein liikaa tulevalle ruhtinattarelle. Naiset käyttävät toisenlaista valtaa tänä päivänä. On siinä kuninkaallisilla kestämistä. Biologian opettajan neuvo osui kohdallani oikeaan. Ketään en ole vetämässä vastuuseen. Tehty, mikä tehty ja tyttäret saivat hyvät geenit, mitä selviytymiseen tulee.

    Miehet ovat heikoilla median kynsissä. Eivätkä he ole syyttömiä antaessaan julkisesti tietoja yksityselämästään. Jos on pitänyt erota tai erotettu, ottavatko he opikseen. Eivät osaa vaieta, vaan heidän asiantuntemustaan kysellään menneen talven lumina.
    - Kyllä ne ovat viisaita.
    - Kattia kanssa, tyhmiä ovat. 

    Uusi tuttavuus, Vitas, vie eteenpäin tulkinnoillaan; Nessun Dorma. Hänen äänensä ei oikein sovi kuulemiini tulkintoihin verrattuna. Kolme tenoria ja Pavarotti ovat tehneet ooppera-aarian tutuksi. Teema esitti Puccinin oopperan Turandot ja sieltä Nessun Dorma löytyi. Ei ihan hukkaan mennyt tämäkään kesä oopperoiden suhteen. Kun turkulainen heinäkuu vaihtuu elokuuhun olen viisaampi, mitä käymäni sähköposti- meilaus on tuottanut tulosta. Olen ollut vähän edellä ajassa, kun pohjois- ja itäkolkka ovat jäämässä kylähullujen reservaatiksi. Sijoittajat ovat ryöstäneet maat ja alkuperäiset asukkaat ovat intiaanien asemassa. Valkoinen mies on olevinaan viisas, kun haluaa tulla haudatuksi muukalaisten hautausmaahan. Ei ole marmoria eikä kullattuja kupoleita muistuttamassa ahneudesta. On vain juosten kustuja tiejuoperoita, joista he perivät yksikkömaksuja. Ennen olivat käpykankaat ja muurahaisen polut ilman käyttömaksua vapaasti kulkea. Vihta-Puavo vahti rantojaan ja työnsi marjamiesten veneen ulapalle. Nyt haamuna vahtii ja uudet miehet seuraavat ison rikkaan jälkiä.

    lauantai 2. heinäkuuta 2011

    Projektityö

     

    Sydämiä koko vuoden varalle lähetin kortissa kiitokseksi vanhemmilleni, olinhan ollut käymässä heidän luonaan kuin joka kesäloma sitä ennen. Lapset eivät enää ehtineet kiireiltään mukaan. Sain heiltä kuitenkin muistiinpanolaput ruokalistasta.
    - On syöty pinaattivelliä. Olivat terveitä ja reippaita kuin Kippari Kalle muskeleineen.
    Sen päivän muistan. Sitä ennen olin aina palannut kiitollisena, että vanhempani vielä jaksavat käydä maalla ja jatkaa elämää entiseen malliin. Nyt totesin.
    - He tarvitsisivat jo apua silloin tällöin eteen tulevissa asioissa. Sitten äiti halvaantui ja kesän lopulla isällä todettiin syöpä. En palaisi enää lomilla vanhempieni luokse heidän passattavakseen. Vuosi meni sairaalakierteessä. Puhelin soi aikaisin aamulla. 
    - Onko äiti kuollut?
    - Ei, hän haluaa mennä laitokseen lopullisesti, kuulin isän hätääntyneen äänen.
    - Minä tulen. Tällä matkalla olen vieläkin. Tuosta lupauksesta on yli 20 vuotta. Nyt tiedän, mitä sitoutuminen lupaukseen toi tullessaan. Seuraukset jatkuvat edelleen, siitä pitävät poliitikot huolen hallitusohjelmissaan  ja juhlapuheissaan. Luenkin netissä Omaishoitaja -Liiton 20 -vuotisjuhlaohjelmasta.
    - Peruspalveluministerin erehdys - tervehdys.

    Tällä paikalla on uusi nimi ja entinen on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriksi. Odotan sydän syrjällään mitä tuleman pitää. Rahalla ohjattiin vaaleissa, kuka tulee valituksi. Hän on nuori ja nainen. Heitä on helpompi ohjailla ryhmäkurilla. Mennään kuin pässi narun jatkona vaikka teuraaksi. Mitäpä tuolla on väliä, kunhan mennään.