maanantai 31. lokakuuta 2011

Polun pää, alku vai loppu?

Konekielinen käännös löytyy Wikipediasta: Gateway. 
Olen joutunut tälle tielle, enkä löydä ulospääsyä. Onko minut siepattu, kaapattu vai palautettu tyrmään suljetussa yhteiskunnassa.
Portti
Yhdyskäytävä on verkon solmu, joka yhdistää kaksi eri verkoissa, jotka käyttävät eri protokollien. Gateway voi sisältää laitteisto ja ohjelmisto, joka kääntää eri verkkoprotokollien. Vuonna verkko, joka käyttää vain yhtä protokollaa, kuten IP, ei yhdyskäytävä.

Yksinkertaisemmat menetelmät kytkeä on niin sillat (Layer 2 OSI) ja reitittimien (Layer 3 OSI). Gateway on pisimmällä verkostoitumista komponentti ja voivat työskennellä kaikki kerrokset OSI lähtien kerros 4 ja jopa sovellustasolla, taso 7. Se toimii kääntää eri protokollia ja tiedostomuotoja, merkkikoodit, osoitteet jne.

Kuva vastaa ikkunastani näkyvää maisemaa.  Katolla savupiipun vieressä lipputangon nupista on yhteys internettiin. Palomuurin takana on minun gateway, eikä siltä poiketa mihinkään suuntaan. Johonkin tuttuun viittaa Bibel Gateway. 

Näkis vaan, takaisin luontoon. Olen ihan pihalla kirjoitustaidon uudelleen oppimisesta huolimatta. Mitä, missä, milloin? Jokainen touhuaa tavallaan. Minun tieni on loppuun kuljettu.


Jaakko Löytty | Elävä arkisto | YLE

yle.fi/elavaarkisto/.../jaakko_loytty_27180.html - Translate this page
18. joulukuu 2007 – Helsinki - Dakar. Säv. ja san. Jaakko Löytty. Aatami ja Eeva. Löytty, Jaakko (säv, san). Löytty, Mikko (sov). Löytty, Sakari (sov). Rissanen, Jari ...

Jaakko Löytty - Helsinki-Dakar -video on poistettu tekijänoikeussyistä.

sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Elämänkaari

Kukka-asetelmia myöten kaikki oli tarkkaan harkittu. Minäkin puhuisin muutaman sanan juhlatilaisuudessa. Harjoittelin sanottavani alusta loppuun, mutta kissa vei kielen. Kun tähän asti minulla ei ole ollut kuuntelijaa, tuntuu se leukaperissä pakkoliikkeinä. Olin kuitenkin kutsuttu. Tunsin itseni tärkeäksi syntymäpäivillä ystävyydestä monen vuosikymmenen takaa. 

Jonkun on pidettävä perinteitä yllä. Sen noudattamisesta hän saa ansiomerkin ja kunniakirjan seurakunnalta. Kukkien ja lahjojen määrä kertoo ystävien lukumäärästä. Yhtään katettua paikkaa ei jäänyt tyhjäksi. Tästä eteenpäin muistan hänen nimi- ja syntymäpäivänsä. Vaikka kaikki muut minut unohtaisivat, muistan hänet loppuelämäni. Hänkin on muistanut minut nämä vuodet ensi hetkestä lähtien.

Elämänkaaren värit ovat hennot, muodot vahvat ja ilmavat. Siinä toteutuu toive yli odotusten. Perästä kuuluu, kolmekymmentä vuotta on veivattu kelloja talviajasta kesäaikaan. Elämänkaari ei taitu alas, vaan jää sille ihmisyyden tasolle, jolle meidän on ollut määrä päästä ja pysyä. Jokainen meistä on ihme omalla ainutkertaisella elämällään.

Olen särkynyt saviruukku, pala palalta murtui pois. Särkymistä toivon liian itsevarmoille kansojen johtajille. Voima tulee täyteen heikkoudessa. Se on puhutellut minua rahamaailman varaan rakennetussa kilpailussa. Meillä pelataan kovat piipussa ja Suomi-neito on muutoksen kourissa. Taide ja taudit kulkevat käsi kädessä. 
Puhdistin tietokoneen tiedostoja pikana n. 5 000, mutta täydellisenä yli 90 000. Kaksi troijan hevosta oli koneellani. Poistin ne ohjeen mukaan, mutta itse poistosta ei ollut havaintoa. Illalla suoritin uudelleen tarkistuksen. Hevoset olivat poissa. Ongelmat on lähempää aiheutettuja. Minua ei haluta nähdä verkossa. Sabotoidaan niin paljon, että linkki jumiutuu. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta. 

Ostan lipun asemalta. On niin lyhyt matka, ettei se oikeuta eläkeläisalennukseen. Kyselen paluulipun ostomahdollisuudesta. Viiden euron maksua ei sovelleta taajama-alueella. 
- Leimaa lippu leimauslaitteessa. Joko annoin sulle lipun?
- Tässä on lippu ja leimaan sen, jos laite toimii, lupaan käyttäytyä annetun ohjeen mukaan.
Odotan junaa asemalla auringonpaisteessa. Se on biitsini silloin tällöin. Nousen junaan, leimauslaitteeseen on työnnetty pahvinpala eikä se toimi. Kuljen vaunun toiseen päähän, leimaan lipun ja istun alas. Konduktööri tarkastaa lipun. Sanon hänelle leimauslaitteen sabotoinnista. 
- Se sabotaasi on lovi ja kellonaika lipussa. Hän ei kohdallani ymmärtänyt mitä tarkoitin. Tarkastettuaan liput hän  harppoo leimauslaittelle, avaa sen ja poistaa pahvinpalan. Mulkaisee merkitsevästi minua, kuin minä olisin tehnyt kiusaa leimauslaittelle. Näin on nähtävä.
- Tule tänne syyparka, täällä on niitä entisiäkin.

Poistun junasta tutulla asemalla. Olinhan siellä käynyt työssä ainakin viisi vuotta. Sitten he saivat tarpeekseen. Halusivat vaihtaa minut mieshierojaan. He saivat mitä tilasivat, minun oli aika vaihtaa maisemaa. Sain kutsun ylättäen hautajaisiin. Asiakkaita en ole haudannut, mutta joitakin asiakkuudesta alkaneita ystäviä kuitenkin. Sytytän muistokynttilän muistaen sukupolvien vaihtumisen ja elämän jatkumisen.


On aika kiittää juhlista ja varmistaa kyyti asemalle. Vanhat tutut kulkevat samaa reittiä ja tarjoavat kyytiä kotiovelle. Kaikki järjestyy, kun on järjestyäkseen. Placido Domingon juhlat välitti Eurovision. Omat juhlat muistan ihan muista tapahtumista. Mummokaverin sairaalareissu, Breivikin aiheuttama suru norjalaisille. Olen särkynyt saviruukku, ihan räsä tuhansina sirpaleina. 
Tee minusta uusi ruukku, anna savelle uusi muoto ilman troijan hevosia. Niitä riittää elämässäni ilman uusia tuttavuuksia.




Kerroin särkyneen saviruukun löydöstä nuorille. Yhdellä välähti kysyä.
- Menikö kuppi rikki? Kahvi meni väärään kurkkuun yllättävästä kysymyksestä eikä särkyminen siitä lähtien olle ollut lopullista.


torstai 27. lokakuuta 2011

Vaihtelu virkistää


Olen turhautunut kaikkiin netin aiheuttamiin jumituksiin. Sähköposteja on ryövätty ja saatu hyötyä tekemällä nettikauppoja postin vastaanottajan lukuun. Tätä on tehty minulle jo ennen nettiaikaa.
Suljin tarpeettomia maksuyhteyksiä ennen lähtöä bisnesenkeliksi. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ottanut irtisanomista vakavasti. Ilman tuloja olin uudella paikkakunnalla. Ulosottomies kolkutteli ovelle  ja esitti vakuutusmaksua maksettavaksi. Minulla ei ollut aikaa ryhtyä perustelemaan  irtisanomani vakuutuksen maksua, vaan lykkäsin rahat kouraan. Kirjoitin vakuutusyhtiölle tulikivenkatkuisen irtisanomiskirjeen. Osoitin sen naiselle, kun vakuutusmiehet ovat aina kännissä. Olisi pitänyt jo vakuutusyhtiön oven aikaistuani ymmärtää, ettei siellä ollut asiaansa osaavia asiamiehiä. Ehdinhän tuota reklamoimaan näin jälkikäteen ja tekemään valituksia hallinto-oikeuteen. En saa siitä kiksejä, mutta teen sen aiheettomista ulosmittauksista.
On tämä mykkyröiden mykkyrä Kreikan kautta pankkien pelastaminen. Ei päätä eikä häntää.

Aamun ajatus ehti tähän päivään.
Pisteet kerää kokonaan se, joka sekoittaa yhteen huvin ja hyödyn. -Horatius

Horatiusta  en ole tutkiskellut enempää kuin minkä roomalaisesta latinaksi kirjoittavasta runoilijasta nimen muistan. Ajatus kuitenkin tietokoneen hankinnasta on ollut juuri tuo huvin ja hyödyn yhdistäminen. Opiskelin verkkoympäristössä ja siihen tarvitsin tietokoneen. Pankit sen minulle ensiksi opettivat. Tai muuten joutuu ottamaan pankin avaimen ja viemään rahat tallelokeroon. Sieltä toinen securitarefirma siirtää maksusta rahat omalle tilille. Pankki on minulle turvallisuusuhka enkä minä pankille. Sieltä huijarit ovat siirrelleet rahoja omille tileille ja nyt meidän pitää niitä rahoja korvata ulkolaisille pankeille. Sanoudun irti näistä sitoumuksista.

Se siitä hyödystä nettipankkipalveluissa. Raskaat työt vaativat raskaat huvit. Netti tarjoaa parempaa kuin tanssii tahtien kanssa. Pimiän kampaus oli räjähtänyt, peitti juhlimisen jäljiltä silmäpussit. Mutta parasta oli duudsonille järjestetty tilaisuus hypätä selälleen heittäytyneen anskun päälle. 
Naapuri oli kuuluisa jo nimeltään heimolaisten keskuudessa. Rehevä nuori nainen kyseli kaatojen lukumäärää. 
- Kellisty siihen lattialle eläkä kysele. Mulukunkuarre on hivelevän kaunis paikannimenä. Vithulan jänkältä en ottaisi terveisiä vastaan. Tähän en tarvitse nettiä Syntisenlaulunmaassa.

Punainen yhteiskunta on muuttunut minulle viihteeksi maailmalla. Kyllä kelpaa lähteä Jamaikalle nuoren, komean laulajan matkassa. Eikä se ole keneltäkään pois, jos kasvatan välimatkaa nykyiseen elämänmenoon. Kaikilla on niin kiire ettei ehdi kuin ryntäilleen syleksimään. Ne ryntäät maurin suusta ymmärretään väärin. Eihän mauri mennyt suoraan asiaan kiinnittäessään mikkiä naisen rinnukseen. Keskenkasvuiselle elokuvan katsojalle välähti maamiesseurantalon lankkupenkillä.
- Häh, häh, nyt se kärpänen lensi naisen tissiin. Marilyn heijastui valkokankaalle ja kärpänen eksyi juuri sopivaan kohtaan herättäen mielikuvan. Mitä siellä vaatteiden alla on miehellä ja naisella, siitä ei puhuta ääneen. Se on ollut tabu tähän päivään. Kehonkaavan tuntemattomuus voi johtaa itsemurhaan. Lapsena ujo, kaikkea häpeävä vapauttuu naturistina aikuisena. Jonakin päivänä tulee tieto, ettei jaksanutkaan elää. Ymmärtäjiä ei löytynyt luonnottomaan elämään.
Lapsilla on kyselyikä, mutta onko vanhemmilla valmiuksia vastata perimmäisiin kysymyksiin. Lapsen pitää tietää tai muuten tietämättömyys aiheuttaa häpeää. Lapset ovat minua opettaneet näissä asioissa junamatkalla.
- Miksi istut setän viereen?
- kun se tykkää minusta.
- Elä valehtele, vanaha ukko out. Lapsilla oli asteikko kohdallaan.

Sydän on särki

Taitaa olla eurokin särki. Minusta ihan hyvä käännös pakkoruotsalaisen toisesta kotimaisesta kielestä hänelle pakkosuomeksi. Maassa maantavalla sitä kuulee kaikkialla, olipa puheenaihe särki, sydän tai euro.

Grillihiilet hehkuvat rannassa. Makkaroita on varattu joka lähtöön. 
- Mitä sinä syöt? 
- Kyllä minä jotakin keksin. 
Heitin ongen veteen. Särellä oli ruoka-aika. Nappasi heti kiinni. Suomustin sen tuoreeltaan. Siinä minun ateriani. Kiersin lähialuetta maustaakseni ruokani. Löysin katajanmarjoja. Se oli pyhän kokemus syödä hiilillä kypsennettyä kalaa Juojärven rannalla. Valamon munkit olivat vihkineet veden keväällä. Vesi parantaisi ja antaisi antimiaan syötäväksi. 

Miksi kaikki maat eivät halua elää omillaan? Tai kaikki ihmiset, maa ei tarvitse tuottaa kenellekään voittoa yli oman tarpeen. Turkin maanjäristys puhuttelee, talvi on tulossa ja ihmiset ovat menettäneet kotinsa. Seitsemän kansanedustajaa puhuu kuolemantuomion puolesta. Taksisuhari kyyditsijänä oli kahdeksas eilisellä matkalla. Ensivaikutelma oli oikea. Istun puhumattomana kuin 1960-luvulla vanhalle viinalle haisevan viereen. Hän aloittaa puheen. Olisi ottamassa hengen Breivikiltä. 
- Se ei toisi ammuttuja takaisin. Hän melkein hiiltyy vastauksestani. Sitten hän puolustaa omaa tietokoneosaamistaan. Kaikki pelaa loistavasti, kun ei itse poikkea eikä soittele pornosivuille. Minulle on sattunut epäonnenopettajia.
- Etkö sinä ymmärrä?
- Kiitos kysymästä, ehkä ymmärrän enemmän kuin kysyjä. Onhan minullakin sydän särki rahassa mitattuna.

Olen alkutekijöissä. Minut palautetaan alkupisteeseen. Hyvä niin, 1½ vuoden tuttavuus oireenmukaista hoitoa antavan lääkärin luona ei tuottanut tulosta. Näyttävästä koepalsta ei mitään selvinnyt. Olen itse aiheuttanut itselleni oireilun, jota ei voi hoitaa. Vähän lievitystä kuitenkin olen saanut ja nyt otan sen uusiksi. He tekivät parhaansa ja uskon parantuvani. Näin on käynyt ennenkin, jos lääkäri ei käytä valtaansa minua hoitaessaan. Kuolemantuomiokin olisi vallanväline rahamaailmassa. Siksi sairaanhoito on muuttunut, rahastetaan kunnat kriisikunniksi syyllistäen lapset, sairaat ja vanhukset.

Muistan lääkäriä hoitajineen 54 miestyövuoden tuloksesta bisnesenkelinä. Kiitokseksi en lähetä kukkia, en neulo sukkia enkä julkaise kiitoksia lehtien palstoilla. Jos heitä kiinnostaa tutkimustulos, kuinka selvisin borrelioosin kanssa omaishoitajana, selviän sen kanssa ilman omaishoidettavaa hyväätarkoittavissa käsissä. Illalla olin väsynyt, nukuin huonosti pitkän yön. Puoliviideltä keitän jo kahvia, käyn koneella päiväyksellä 24.8.2011. Kenenkä päiväykset ovat sekaisin? Palovaroittimesta loppuu patteri. Kuinka sen vaiennan? Onhan minulla nosturi, mutta kiipeäminen korkealle on jo 5-kymppisiltäkin laissa kielletty. Yletyn palovaroittimeen, mutta sen irroittamismekanismi ei ollut hallussa. Käytän voimaa kiertämiseen, varoitin on kädessä, poistan patterin. Sekin on yksi älynvälläys tuotteena, kun korkealla ylöskatsominen kädet ylhäällä saattaa pimentää vintin. Alas tullaan kolisten. Tulin alas kiroten, miksi elämä on niin vaikeeta. Pitäisi olla talonmies syntymästä lähtien, ohjekirjoineen ja varaosapussineen, että elämä olisi esteetöntä.

Menen takaisin sänkyyn merikotkan toivottaessa huomenet. Päivä lyhenee uhkaavasti kaamosta kohti Utsjoella. Uutisia en kuule enkä aamuhartautta. Näen unta tytöstä, tyttärestä, vanhasta miehestä. Naisen unessa tytär, tyttö edustaa hänen aiempaa itseään, ikinuorta hahmoa. Sain kehoituksen tervehtiä kotiini ilmestynyttä vanhaa miestä. Se on enne esittelylle.
- Olen tyttären tytön mies. Sama vanha mies tökki minua kylkeen Huvikummussa. Heräsin omaan huutoon. Valokuvaussessiossa en sitten onnistunutkaan huutamaan, yrityksestä on kuva olemassa. Jokohan asiat etenevät, onhan tytön kuolemasta jo 14 vuotta? Alan uskoa jo kummituksiin, jotka eivät jätä minua rauhaan.
Opintomatka kiinalaiseen helvettiin on otettava uusiksi.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Kielikylvyssä

Vitas 2006 Winter_Zhenya Otradnaya

Elämänkoulussa en ollut päässyt alkua pidemmälle. Osasin jo avata tietokoneen. Enpä paljon muuta. Tai minun ei annettu osata muuta. Yleisesti on tullut vielä suurempia ongelmia verkkoyhteyksissä. Siksi siirryn karaokeen venäjänkielellä. Laulettuna sanat pitää ääntää selvästi. Se auttaa seuraamaan tekstiä, missä ollaan menossa. Muualla ei minun tarvitse ollakaan. Ei menossa eikä tulossa vaan elossaolon keveässä levossa. 
Omaishoito opetti omaishoitajaa, mitä on zu Hause Pflegen. Tiedän sen tarkalleen 10 vuoden kokemuksella, mitä siitä pitää tietää. Ainakin siitä kertyi 54 miestyövuotta. Omaishoito työnä ei työtä ollutkaan. Jo jatkuu pitkä yö ja kuutamourakat.

Toinen iso kivi elämässäni on lapsenlapsen sairastuminen syöpään. Tunnen sen nahoissan mummona. Kuinka sen koki lapsi itse, pikkusisko ja vanhemmat? Osasto 10 jäi näkemättä. Leena Vilkka kertoo kirjassaan Viimeinen vuosi 5 -vuotiaan Teklan sairastumisesta parantumattomaan aivokasvaimeen. Tunnetilat vastaavat omiani. Uutta on sairaalan olosuhteiden kuvaus. Tätä kautta olen tutustunut Osasto 10. Siinäkin rahanpuute ratkaisee, missä meidän syöpälapsia hoidetaan. Hoitajat tekevät parhaansa. Hellin ja Oivan emämokista ei syyllistetä hoitajia, vaan organisaatioiden ongelmien aiheuttajia.

Viiden vuoden tuttavuus on vienyt minut kauas. Aamun viimeiset tunnit katson hotellihuoneen teeveetä. Nauran ääneen Uskomattoman uusperheen elämää. Marokkolaiset häät ovat vielä kokematta. Hiekkaan kaivetussa hotellissa ajattelin eläväni viimeiset elonpäivät. Ruokahuolto iltanuotiolla keitettyä kasviskeittoa. Sitä odotan halulla hartaalla.

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Duetto

Viime päivien yksilön ylistys herättää minussa mielikuvia omista lähtökohdista. Kirjoittajat puhuvat mielikuvista. Yritysakatemian konsultti puhui samasta mielikuvien myynnistä. Myytävästä tuotteesta piti löytää lisäarvoa ostajalle. Oma tuotteeni on siitä hyvä esimerkki. Myin hierontaa Isä Juntusen antamalla koulutuksella. Lääkärihieroja lisäsi sanastoon lääkärilatinan, hieroja/hautausurakoitsija järjesti koulutuspäiville matkaohjelmaksi pornovideot, kansanedustaja/edunvalvoja teki tiettäväksi kadulla hierojanstatuksen.
- Hieroja on kuin katuhuora, pitää hieroa periaatteella "kuka kysyy, kuka maksaa". Torjutusta kysynnästä on parvekkeellani eroottinen hautausmaa. Lapsuuskodin rannassa muukalaisten hautausmaa. Olen oppinut dueton merkityksen. Yhteiselo, yhteiset pelisäännöt. Siivekkäillä on omat soidinmenonsa. Niitä ei tarvitse asiana eikä poliittisena tyhmyytenä selitellä. Kummastakin kirjankokoisesta persoonasta on minulla omat mielikuvani.

Vitas 2011 Katyusha

Kun yksi ovi sulkeutuu, avaan toisen. Nyt on sen viimeisen vuoro. Monen vastoinkäymisen kautta olen löytänyt paikkani. Se on kokonainen elämän kertomus. Olisiko minulla enää mitään annettavaa näille foorumeille? Kuortti kutsuu ja minut on toivotettu tervemenneeksi. Se oli positiivinen toivotus ja sitä toteutan iloisella mielellä. Jää hyvästi vain! Mielenmaisemat, mielikuvat. Täältä tullaan elämä!

Syyssinfonia jää julkaisemattomalle luonnosasteelle, jos ei tule pakottavaa tarvetta saada ääntänsä kuluviin. Silloin kai rauha palaa.


torstai 20. lokakuuta 2011

Vaihtaa jalkaa

Syvälle sydämeen sattuu. Ei auta lääke ei kylmä kääre. Poliittisella tilanteella pelotellaan. Valkopää oli vaihtanut peruukin väriä. Samoin työpaikkaa. Myi velalliset ulkolaisen perinnän kohteeksi pankkikriisin seurauksena. Nyt ollaan samassa tilanteessa. Mitään ei ole opittu tehdyistä virheistä. Tämä ei koske elämäntapaintiaania. Vaihtaa jalkaa tekee rytminsiirron sovittaessaan askeleensa luonnon kiertokulkuun. Vaihtaa jalkaa on vanha intiaani. 

En tullut hullua hurskaammaksi kirjoittajan kansien väliin litistetystä Matista. Samaa vanhaa median peilausta. Perheyritysten liitossa perhesyistä eronnut pääministeri. Voisiko sopivampaa liittoa löytyä perheen ja yrityksen yhteensovittamisessa. Onhan näitä yrityksiä malliksi asti. Kun tarpeeksi pitkälle on päästy, ei auta enää rytminsiirto. Meistä tehdään maksumiehiä ja rauhan välikappaleita. 

Sain lehtileikkeen turhautumisesta, kun lähdin omaishoitajaksi. Fransiscus Assisilainen syötteli lintuja ja rukoili. Tee minusta rauhasi välikappale. Rukous on kuultu. S-ryhmä sponsoroi rauhanruhtinaan palkittua työtä. Kallis ruokakauppa nostaa hintoja, että on mistä jakaa. Auta meitä auttamaan ja rahat kerääntyvät säätiöille pääomiksi, jotka jossakin vaiheessa ovat hävinneet. 

- Kyllä ne ovat viisaita. Minun ei pitäisi kuunnella ajankohtaisia paljastuksia. Ne tuovat esille vain epäkohtia. Kaikkia lapsia ei voi parantaa syövästä. Viimeisen vuoden kirjoittaja ehtii pohtia näkemäänsä ja kokemaansa. Palauttaa mieleen pienen syöpälapsen siirtoa epidemiaosastolle, kun oksentaa kaikki pois. Suoli oli tukkeutunut eikä letkuvelli valunut eteenpäin.
- Tyhmiä ne ovat, jos eivät osaa tehdä oikeita ratkaisuja lasten hoidon parantamiseksi. Näin mennään hyvinvointivaltion kaatopaikalle. Poliittiset perheet tarvitsevat kaiken huomion. 

Vitas - Rain in Tbilisi

Jokaisen sateen jälkeen on tullut poutasää. Tänäänkin auringonpaiste tuo esiin puiston puiden metsänvihreyden. Homeelle on otollinen kasvualusta. Tuhontietä kuljen.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Viimeinen vuosi

Munaluoto, ennen mua syntynyt myös jälkeheni jää.
Juojärvi Pohjois-Savon maakuntajärveksi ja ilmoitus Ahtisaaren rauhanpalkinnosta mediatapahtumana kolahtaa minuun. Silmissä mustenee. Minä rauhan välikappaleena jos en olisi ollut täällä, en mitään tietäisi.
Sukupolvenvaihdos meni ketuille Juojärven rannalla. Siihen Juojärvi Oy yksinoikeudella piti puolensa, että sinne asumaan jääneillä olisi yrityksensä vielä eläkkeellä rahastaa järvimaisemalla. Paluumuuttajana minulla ei olisi takaisin tulemista. Siitä muistuttaa projektiin osallistumisen loppuraportti.
Tämäkö on evoluution kaari? Syntyä jossakin, hakea koulutuksensa jossakin, lähteä työn perästä jonnekin. Palata hoitamaan vanhempansa heidän vanhuudessaan. Perinnönjaon jälkeen lähdettävä tienaamaan yhden osakkaan osuutta rahassa. Säästyi lapsuuskoti sijoittajien rahastuksen kohteeksi.

Tämä vuosi on viimeinen vuosi saattaa päätökseen sukupolvenvaihdokseen liittyvät epäselvyydet. On juhlavuosi, jota juhlitaan 2012. Siihen pääseminen on vaatinut inhimillisiä voimavaroja. Ne eivät kuluneet loppuun, vaan lisääntyivät. YEAT hyväksytyllä arvosanalla on siitä todistuksena. Inhimillisyys on lisääntynyt Rudolf Steinerin sosiaalisen peruslain mukaan. Koulutusrahastoa koskeva laki painaa päätä veden alle. Ikä on ehdoton 61/64 vuotta. Työhistoria yhtä olematon yrittäjänä. Lainvahvistaja lyö leimansa sukupolvenvaihdokselle. Minusta on tullut rauhan välikappale. S-ryhmä sponsoroi rauhanruhtinaan maailman rauhaa meidän rahoilla. Ilmoitus Nobel-palkinnosta ja Juojärvi maakuntajärveksi on yks'yhteen. Noudattaa samaa kaavaa teeveessä. Sukupolvenvaihdos on hätää kärsimässä.

Puhelinkeskustelussa olen maalannut luonnonmullistusta yhdessä yössä. Juojärvi huuhtoo aalloillaan rantoja. Valamon munkit vihkivät vettä. Veden kulkusuunta muuttuu ja mökkiläiset kököttävät korkeilla kallioilla rotkon reunalla. Mihinkä se järvi katosi? Muuttuiko kaikki vedet viinaksi ja juotiin, juovuttiin ja vietettiin rietasta elämää? Vedenpaisumus on ollut ja Juojärvi on vaiheessa vedenpinnan alentuessa. Vihtaniemi on ollut saari niihin aikoihin ja nyt siitä on tullut 7 km pitkä niemi.
Kävin Kartanossa nukkumassa yön. Tein vapaaehtoistyötä Kartanon leiriläisille. Kiitän näistä ihanista ihmisistä ja välikäsistä lähettäjänä. Nyt vietän viimeistä vuotta. Luin kirjan Viimeinen vuosi: Leena Vilkka. Se on perheen selviämistarina lapsen saatua tiedon aivokasvaimesta, josta ei voi parantua. Voi, pientä!
Samaistun 5-vuotiaaseen Teklaan 70-vuotiaan elämänkokemuksella. Borrelia on minun matkakaverini, joka jonakin päivänä minut nujertaa. Tauti tanssi talvitiellä. Sillä oli kysymyksiä omaishoitajalle. Vastauksiakin, jotka ovat tallessa kirjeenvaihdossa. Kielteisiä vastauksia valituksiin ylhäältä julistettuna. Milloinka on myönteisten vuoro?          

On ihanaa kun aurinkoinen paistaa. Illalla täysikuu valaisi pysäkkiä. Sinne jäi, enkä nähnyt milloinka kurkisteli ikkunasta radiomastojen välistä.


- On niitä parempiakin kirjoituksia hylätty, sain palautteen lähettäessäni kirjoitukseni Tuusniemen Joulu -lehteen. Teksti oli liian paljastavaa historiaa, josta on vaiettu nämä vuodet. En tunne syyllisyyttä tapahtumiin ennen syntymääni. Vielä vähemmän syntymäni jälkeen, joista minulla on omat muistoni. Julkaisemattomuus ei niitä miksikään muuta. Videohakuna löysin amerikkalaisen tallenteen "Kuda ti, Tuda ya". Missä minä, siellä sinä. Eikä minun tarvitse työntää nokkaani kaikkiin kissanristiäisiin. Suomi-neitoa kiusaavat kaiken maailman painajaiset. Matkailu avartaa. 


Omaishoitoaikana ei ollut tasavertaista keskustelukumppania. Viikko viitottuna Katainen etsii sanoja vaikeitten aikojen opetuksesta sopimalla. Siitähän ne kertovat Fellmannin pellot ja punaisten hautausmaat. Vahvemman oikeudella.
- Eihän sinne kukaan rakenna. Minä rakennan tyttöjen ohjeella kivitaloja. Lapsilla on tulevaisuuden näkymät kivitaloista ja mummolasta. Suomi-neidon mandaatilla lennellään maailmalla. Haetaan muka oppia sieltä täältä. Sitä meille yritetään tolkuttaa, että Lissabonin koneeseen on kiire. Silloin on taottava, kun rauta on kuuma kaikkien viekaudella ja vääryydellä valituksi tulleiden kansanedustajien. Omaa etuaan kaikki ajavat. Ajakoot minun puolesta, se ei ole minulta pois. Lapset maksavat velkaa, minä vain osamaksua arvonimestä "Varhennettu Vanhus". Kela selventää kaavakkeitaan ymmärrettävämmäksi. Itse sisältö ei muutu. Kaavake pysty tai vaaka, ihan sama.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Saanko esitellä?

Hulluin kohtaaminen 2007

Tässä minä kuuntelen mennyttä elämää oopperakohtauksina. Oliko vuosiluku 2007 kun tiet risteilivät toinen itää toinen länteen? Video on uusi ja aina paranee. Hulluimmasta tulikin superhullu aika. Minulla ei olisi aikaa tähän: On pakattava laukku, tilattava taksi ehtiäkseni bussiin. Syysaamu kirpeä koittaa yli heräävän kaupungin. Aurinko paistaa eikä tällä korkeudella tulekaan kaamosta. 
- Nyt menoksi, hoputtaa Ester!

torstai 13. lokakuuta 2011

Karaoke, kansanhuvi

Karaoke rohkaisee laulamaan tai saa painumaan maan alle, jos osallistumiselle nauretaan. Sen me osaamme formaattien mukaan. Yhtään hyväntahtoista tuomarointia en tunne. Mielellään olisin Norjassa tiettömän taipaleen takana tai salaisena miljonäärinä Englannissa. Idea on tullut tutuksi asumisessa erotuksella, että on ollut tarkkailun alla. Miljonäärinä omista lähtökohdista olen voinut toteuttaa huikeita juttuja, joista toiset vain uneksivat. Eikä se ole ollut rahasta kiinni. Olen saanut sen, mistä olen luopunut.

Tänään onnistunut kampaamoyrittäjä jakoi shekkejä valitsemilleen kohteille. Kolmen tytön yksinhuoltaja isä sanoi naulankantaa, miltä minusta tuntuu kohdata tärkeitä ihmisiä.
- Hänhän oli ihan tavallinen. Olen luullut, että miljonäärit ovat paskantärkeitä rahoistaan, joista eivät voi luopua. Päinvastoin ovat vain lisäämässä sijoituksilleen lisäarvoa. 
En katso enää lopputuloksen julistamista, kun yksi pudotetaan pelistä pois. Sydän jyskyttäen pitkitetään ääneen ilmaisemista, kenenkä tanssit on tanssittu. Sohimista sanon minä. Oman karaokeillan vietän kotona. Laulajan laulut ovat venäjäksi. Sitä en koskaan olisi uskonut itselleni mahdollisuudeksi. Videon on katsonut yli 9 miljoonaa ihmistä. Tuskin papukaija tai koira osallistuvat karaokeen. Opera 2 on ehdoton suosikki.


Tämä tekstitetty video on suuri rakkauteni osallistua oopperaan. Tämän pidemmälle en ole päässyt lauluharjoituksissa.

Epäonnistunut onnellinen

Kuvahakuna en löytänyt epäonnistunutta epäonnen profiilia. Toivotan teille hymyssäsuin kansallista epäonnistumisen päivää. Kielenhuolto on hunningolla. Niin näyttää olevan kirjoittaminenkin. Niin on sun päiväs kuin on sun voimas.
- Kiellä lehdessä Mustaa Ukkosta puhumasta sinusta pahaa, sanoi kummitätini minulle. Musta Ukkonen ei voinut papattaa minulle päin naamaa. Sukulaiset olivat hyvä kohde, kenenkä kautta valeet saavuttaisivat minut. Taustalla oli hautaustoimisto, jonka palveluja ei kukaan käyttänyt.

Blogger voi huonosti. Verkkokirjoittaminen on tehnyt mahdolliseksi kaikesta kirjoittamisen maan ja taivaan välillä. Kun en ollut vielä verkkokirjoitustaitoinen, sitä käytettiin pilkkakirveenä minua kohtaan. Lapset lällättelevät toisilleen ulkoisista ominaisuuksista. Verkkokirjoitustaito antaa mahdollisuuden kiusaamiseen naamakirjassa ja muilla foorumeilla.
- Etkö sinä ymmärrä digi-teeveen tulosta?
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä?
Olen ymmärtänyt kysyjien ylemmyydentunteen, mutta annan heille anteeksi. 
- Kun lusikalla on saanut, ei kapustalla voi vaatia. Kauan sitten vammaisista tehtiin onnellisia. Heillä on kuitenkin enemmän kuin järjenköyhillä sanojilla. 


Olisiko seuraavan kansallisen päivän aihe. Kaikkien päähänpotkittujen päivä. Sille vastinparina. Kaikkille päähänpotkijoille pakollinen liputuspäivä. Onhan meillä jo 6.12. Suomi-neidon itsenäisyyspäivä. Ruotsiksi päivien nimet ovat oikeaan osuneita.
Yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen on hankittu. Inhimilliset voimavarat ovat kovalla koetuksella meille langenneen rauhannobelin  tunnustuksella. Minusta on tullut rauhan välikappale ei rauhanruhtinas. S-ryhmä sponsoroi meidän ruokaostosten tuotolla rauhannobelistia. Tee minusta rauhasi välikappale! Rukous on tulkittu tähän päivään sopivaksi. Rasismi toteutuu. Ikä ehdoton 61/64 vuotta. Työhistoria yhtä ehdoton koskien yritystoimintaa. Tämä päivä kehoittaa ottamaan riskejä, vaikka siitä seuraisi epäonnea. 
Olen ottanut riskin bisnesenkelinä, kun rakkaus kohtaa rahan. Tämä on meidän päivä maalaisjärjellä mitattuna. Onnistumisen päivää positiivisesti.

Toivotan sinulle lämpimiä sanoja kylmänä iltana,
täysikuuta pimeänä yönä ja tasaista tietä
koko matkan kotiovelle saakka.

Vitas Unlucky
Kutsuvieraana, onnellinen.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Sydämentykytyksiä

Lahden radiomastoja
on valaistu jo vuosia
erilaisten teemojen mukaan.
 Kuva: ESS/arkisto

Lahden radiomastot osallistuvat 
Roosa -nauha kampanjaan.
Se on  Syöpäsäätiön 
vuosittainen kampanja 
suomalaisen 
rintasyöpätutkimuksen  hyväksi.

Sydämentykytyksiä päättää aamun nousutahdit. Musiikkiesitys ennakoi aamun toista uutislähetystä. Illalla huomasin radiomastojen erilaisen valaistuksen. Oikeastaan näin sen Phnetin etusivulta kuvana.
Aloitin ihmisten vastaanoton 1979. Silloin tiesin vain yhden rintasyöpätapauksen. Näin mitä äidin sairastuminen aiheutti perheessä. Se ei ollut maailmanloppu, mutta loppu kuitenkin tavallaan. Muutaman vuoden kuluttua rintasyövästä oli tullut epidemia kuin itsemurha-aallosta. Jos kolme asiakasta peräkkäin on kokenut saman kohtalon, on se minun mielestä jo uhka naiselle. Hoitotulokset ovat parantuneet, mutta nuorten naisten kohdalla syöpä on tullut ärhäkämmäksi.
Jos mastojen valaiseminen auttaa tutkimusta, muistuttakoon radiomastot Roosa -nauhana tuulessa kaupungin yllä. Palaan runokirjaan omakohtaisesta kokemuksesta; kuin nauha tuulessa Raija Laine. Soitti lauantai-iltana ja muisteli meidän ketjukirjeristeilyä omaishoitajina. "Oli se mukavaa aikaa."

Uutiset aiheuttavat sydämentykytystä aiheillaan.
Rahaa ei riitä koulujen homekorjauksiin.
Kelakorvaukset ovat kasvaneet. Matkat pidentyneet lääkäreihin ja muihin palveluihin. Koululaisten aika kuluu pyörien päällä. Bussivuorot vähentyneet maaseudulla. Kuntauudistuksen tulevaisuusnäkymät. Suomi-neito siirtyy isoille pyörille, ei nyt vielä siiville. Päättäjät ajavat pienillä pyörillä ja lentelevät siivillä kuin päättömät kanat. Suomi-neito on jämähtänyt paikalleen. Jos liikettä on havaittavissa, on kaikki paluuta taaksepäin immateriaaliseen aikaan.

Radiomastot on hyvä maamerkki. Sain kauan sitten hinkujaherättäneen puhelinsoiton. Radio oli auki ja puhelimesta tuli tuutin täydeltä palautetta. Pyysin soittajaa avaamaan radion. Lupasin radiomastojen välittävän hänen puhelunsa valtakunnan verkkoon. Hän kuulisi soittonsa radiosta. Se olisi oikein toivekonsertti. Siksi harkitsen tarkkaan, otanko osaa mihinkään mielipiteitä herättävään keskusteluun. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen. Tyydyn viimeiseen sijaan. Puhuminen on hopeaa, mutta vaikeneminen kultaa. Välillemme on tullut pitkä hiljaisuus. 
Vien postiin todistuksen tiedoksiannon vastaanottamisesta hallinto-oikeudelle. Näin meillä  hoidetaan päivänselviä asioita juristien välityksellä. Keisarilla on uudet vaatteet.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Entä nyt Niskavuori

Olen sanaton monesta syystä. Nyt on muuta tekemistä. On peruttava osallistumisia, on varmistettava osallistuminen, aikataulut ja kaikki siihen liittyvä.
Sillä aikaa vastaus tekeytyy kysymykseen:
Entä nyt Niskavuori?

Henkilöhistoriani kertoo kouluelämästä. Alkaa alakoulusta Koivuharjun kamarissa. Jatkuu oppikouluun ulkokuntalaisena punaisen pentuna. Sitten epäpätevänä opettajana purku-uhan alaisissa tönöissä, joihin kukaan pätevä opettaja ei ollut valmis tulemaan. Eihän se ollut lasten vika, jos heille ei ollut paikkaa opetella lukemaan ja kirjoittamaan. 
Vallitsi niskavuorelainen vallankäyttö. Siellä olivat kuitenkin vierekkäin tilallisten ja mökkiläisten lapset. Kodit kyseenalaistivat oliko heidän lapsilleen oikea opettaja. Kaikesta huolimatta se olisi ollut minun kutsumus. Onhan se toteutunut hyvinvointivaltion kaatopaikalla. Kansakoulunopettaja kiertää komukkina maailmalla, kun ei muista, että eläkkeellä pitää itse huolehtia syömisensä eikä unohtaa, että on tehnyt työnsä opettajana eläkeikään asti. Sitten kestitys loppuu kodeissa, joiden lapsia on opettanut. 

Pysähdyn katukiveykselle odottamaan, kun keisari uusissa vaatteissa kulkee ohi. Mittwisseristä besserwisseriin ja takaisin mittwisseriin. Kaikesta tietoisena pidän kiinni lapsuudenkodistani miljoonaperijänä. Kaikkitietävät haluavat päästä eroon miljoonalukaaleistaan. Pääministeri myi talonsa tupatarkastuksen jälkeen. Kulttuuriministerillä oli hinku päästä eroon luksuskodista. Rauhanruhtinas sijoittaa vielä palkintorahoja asuntoon. Siihen pystyvät vain formuloilla, jääkiekolla ja urheilulla äkkirikastuneet. Työllä vain elää. Elämiselle lasketaan hinta köyhyysrajan alapuolelle peruspalveluministerin mittapuun mukaan. Besserwisserinä tiedän omat omistamiseni parhaiten. Sijoittajat lain suojeluksella yrittävät viekkaudella ja vääryydellä jakaa minun perintöosani. Moska on moskaa näkyväksi kirjoitettuna.

sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Mummokommuuni

Viikko on vierähtänyt käynnistä sielläpäin, missä sain juureni. Isäni maa ja äitini kieli kulkevat aina muistoissa mukana. Sisämaan liikennejärjestelyistä johtuen ehdin ajatella lähtöjä tiettömän taipaleen takaa ensiksi oppikouluun. Sitten työn perästä erämaiden kautta ruuhka-Suomeen. Pitkän päivän matka Lahdesta katsomaan lahtelaisia oli palkitseva. En ollut osannut varautua, että tulisin huomatuksi. Mutta kuitenkin, è tardi. Elinkelloni raksuttaa mennyttä aikaa.

Uskomaton uusperhe (7) (Une Famille Formidable) on 48 osainen uusi ranskalainen draamasarja, jossa seurataan Beaumont'n perhettä.
Elämä on viimein asettumassa rauhalliseen uomaan, kun vanhemmat ovat jättäytymässä pois työelämästä pitkän ja kiireisen työuran jälkeen ja teinit ovat kohta valmiita lentämään pesästä. Tasaisuudesta ei ole tietoakaan, kun karu todellisuus paljastuu.

Tulossa: Yle TV1
Uskomaton uusperhe; tunnussävel
Lagrima blue

Toisenlaiset frendit on suomalainen versio yhteisöasumisesta. Olosuhteiden pakosta on ajateltava, kuinka nuori itsenäistyy. On jätettävä ydinperhe ja muutettettava omilleen. Yhteys elossa oleviin sukulaisiin säilyy. Mummokommuunin elvytykselle nousee este esteen perään. Suurimpana syynä on tämä markkinavoimien juupas-eipäs taistelu. On menossa kuntauudistus. Entiset asukkaat muilutetaan muuanne ja sijoittajat tulevat tilalle. Koko maa tärisee kuin horkassa. Paikallisesti se oli uskotun miehen tärinä, mutta se leviää kuin epidemia. Neljäs maailmanlaajuinen pandemia on täällä

Vitas Opera Song 2007
Return Home

Näillä kahdella videolla on merkityksensä. Alku ja Loppu. Jos jostakin en olisi lähtenyt, ei sinne olisi takaisin paluuta. Ennen syntymää on enkeli sulkenut suuni. Syntymän jälkeen on elämä opettanut käsikirjoituksen mukaan. Se on tuonut yllätyksiä. Niitä voin seurata vuosiluvuista. Viimeisimpänä vuosi 2007. Jos maailma olisi yhtenäinen äänestysalue, saisi Obama verkossa ilmaisen ääneni. On tullut kuitenkin ryppy rakkauteen. Verinen valtataistelu jatkuu joka puolella. Nobelin rauhanpalkinnon jakaminen kolmen naisen kesken on paluuta rauhantyöhön. Meille osoitettu rauhanpalkinto edustaa toista ääripäätä. Oliko se lohdutuspalkinto, siitä olen kuullut huhuja. Ainakin minulla on ikäviä kokemuksia optioilla tehdystä työstä. Pysähdyn katukiveykselle, painan pään alas ja odotan, kun keisari uusissa vaatteissa on kulkenut ohi. 

Kurkistan alas ikkunasta. Vaahtera on pudottanut värikkäät lehtensä. Katutasosta en ruskapukua huomannut. Puiston puut ovat kuolleenvihreät. Myrsky on riepotellut oksat  näkyviin. Puisto odottaa italialaista valaistusta sadannen juhlavuotensa kunniaksi. Peltikatto häikäisee, ei ole liputuspäivä. Tiiliseinä on sama tänään valossa kuin varjossa. Radiomastoa valaistaan pimeällä, nyt yksin orpona sojottaa. Toinen masto ei näy ikkunaan. Valkea lokkiparvi suorittaa ylilennon sinisellä taivaalla. Luonto tarjoaa näytelmänsä ilman hornetteja, räminää ja rytinää. Kuudennella kerroksella on oma orkesterinsa ääni- ja kuvatehosteineen. Tuntoaisteista on tallella lämmin läikähdys muistamisesta. Muuten elämä on hajutonta ja mautonta, borrelioosi on tehnyt tehtävänsä.

torstai 6. lokakuuta 2011

Vanhuus ja viisaus

Onko kuoleman jälkeen elämää? Olen tehnyt opintomatkan Kiinalaiseen helvettiin ja saanut vahvistuksen. Ainakin siellä eletään samalla tavalla kuin ennen kuolemaa. He eivät tiedä, että ovat kuolleet.
Kysynkin onko elämää ennen kuolemaa? Elävissä kuvissa, siis elossa voin arvioida, millaista elämää me elämme Suomessa omassa isänmaassa. Unessa kaikki on mahdollista. Kekkoset tulivat juhlaan omilla kulkuneuvoillaan. Urkki edellä työnsi rollaattoria ja Sylvi seurasi perässä samanmerkkisellä kulkuneuvolla. Molemmat punaisissa verryttelypuvuissaan.

Unen symboleja en löydä unennäkijän käsikirjasta.
Kuollut: Vertauskuvallisesti vaisu ja eloton henkilö.
Itsensä näkeminen kuolleena merkitsee, että uusi vaihe on aloitettava heti. Entinen minä on kuollut.
Vanha mies: Unennäkijän sisimmässä oleva viisas vanhus, joka on oppinut kokemuksistaan.
Vanha nainen: Unennäkijän sisimmässä oleva viisas vanhus, parantaja ja lohduttaja.
Vanhemmat: Perittyjä hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Unen vanhemmissa ne esiityvät korostuneina siksi että unennäkijä tunnistaisi ne itsessään.
Marjat: Marjat edustavat työnteon hedelmiä. Älä väheksy pikkuseikkoja, "poimitaanhan marjatkin mättäältä."

- On tämä hienostotalo. Kukaan ei käy enää ulkona. Jos käy, niin työntää rollaattoria edellään. Olen ottanut ostoskärryn helpottamaan kauppassakäyntiä. Työnsin jo apuväilineitä, että päästiin paikasta toiseen  ulkona. Olin jalaton, kun tulin takaisin isän kuoltua. Olen antanut borrelioosille polvet, Lääkäri Ilkka Vartiovaara antoi kasvot. Siihen tautiin ei ole hoitokeinoa. Sen totesin eilen käydessäni poliklinikalla oireenmukaisesti. Kolme viikkoa odotan, löytyykö otetusta koepalasta mitään uutta. Ei löydy, kun ei osata etsiä. On suljettu monta vaihtoehtoa pois, mutta oireilu ei ole loppunut. On siinä elämänikäinen matkakaveri. Odottaa polttohautausta. Sen pituinen se.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Mielikuvamatka

Ennen WTC:n romahtamista pidettiin Manhattania kaiken kiirettömyyden kehtona.
- Minulla ei ole mitään kiirettä, minähän olen jo täällä.
Kuinkas sitten kävi 11.9.2001 Amerikan kävijälle?  Kukaan ei uskonut silmänräpäyksen ajan näkemäänsä. Yksi kone lentää päin eteläistä tornia. Hetken kuluttua on pohjoinen torni kohteena. Matkalla vielä kaksi kaapattua konetta, joista toinen törmää Pentaconiin ja toinen syöksyy maahan pääsemättä suunniteltuun kohteeseen.
- Juokse! Mitään muuta ei ollut tehtävissä. Ja kaikki juoksevat pois saarelta.

Amerikkalaisen elämäntavan ihannointi on vallannut Suomi-neidon asukkaat. Siitä antaa  uutislähetykset kielinäytteitä meille kielitaidottomille. Olemmehan enemmistönä ukkoutuvassa maassa. Tarkoitetaan ikärakenteen keikahtamista päälaelleen, syntyvyyden vähentyessä ja eliniän pidentyessä. Meillä on kiire ja hoppu, ettei ehditä paneutua ajankäyttöön. Luoja antaa ajan, mutta kiireestä ei mainitse sanallakaan. Kaikista muista elämisen esteistä on opettavaisia kertomuksia. "Joutukaa sielut, on aikamme kallis, vuodet jo virtana vierivät pois."

Mikkelinpäivällä on ollut perinteensä. Tänä vuonna en osallistunut Torpparihulinoihin, mummokaverini on vielä toipilas ja opettelee kävelemään. Minulle tuli kaikkien enkelien tapaamispäivä. Seurasin maisemien muuttumista lähdöstä perille. Koivut etelässä ovat jo varistaneet ruskeat lehtensä. Valamon seudulla munkki tulee vastaan maantiellä. Keltainen suuri koivu vihreän kuusen takana on kultasiipinen enkeli. Nehän ovat havaintoelämyksiä. Orava koivunoksahangassa hoiti enkelin tehtävää äidin iloksi kauppareissuni ajan. 

Muuten maisema on tyhjä ihmisistä. Pysähdyspaikoilla kaikki on kiinni. Kupla otsassa yritin päästä sisälle matkakeskuksessa. Kuskien vaihtaessa vuoroa poistuja sanoi auton WC:n olevan korjauksen alla. Se pelasti minut pulasta, vaikka oli yhtä jumissa kuin kerrostalon hissi. Takaisin tulen junalla, jos saan lipun ostetuksi. Matkan tarkoitus toteutui yli odotusten. Lepäsin hetken hienoimmassa hotellihuoneessa, missä koskaan kotimaassa olen yöpynyt. Bonushyvitykset tulivat minulle, rauhan välikappaleena, rauhanruhtinas saa odottaa sponsorirahaa kalliista ruuasta. Sitähän on pakko ostaa pysyäkseen elossa. On ihan tarpeeksi tässä maailmassa nälkäänäkeviä ja nälkäänkuolevia lapsia ja naisia. Avustusrahat päätyvät sodankäyntiin. 

Tämän matkan jälkeen on tärkeätä ryhtyä toteuttamaan elämän tehtäväänsä. Kaikki tapahtuu kerrostalonkellarissa. Vien vain roskia. Joka puolella on roinaa. Roskalaatikoissa on muratteja. Tuosta otan itselleni pienen taimen. Minua syytetään kuitenkin roinan tuottamisesta ja käsketään siivoamaan jäljet. Muistan unen selvästi ja katson symbolit. Muratti: Varo rasittavaa seuralaista. Olen joutunut kieltäytymään monta kertaa avunpyynnöstä. Se ei ole minun juttuni. Muratti jäi ottamatta ja iloinen ääni puhelimessa kertoo asioiden järjestymisestä parhain päin. Aika parantaa ja auttaa unohtamaan vääryydet. Mielikuvamatka opettaa ottamaan etäisyyttä kuntauudistukseen kuntalaiset vaihtamalla. 

Haluaisinko takaisin Manhattanille tutkimaan muistettavien nimiä? Tuusniemen kirkkomaalla monumentissä on sodissa kaatuneiden nimet. Viljo-serkulla on sankarihautansa, Lauri-serkku menetti jalkansa ja kuoli myöhemmin. Onko elävän miehen nimen paikka sotamuistomerkissä? Lionsit ikuistivat hyvän tekonsa nälkään, mestattujen ja muiden merkityksettömien vainajien joukkohaudalle hankkimaansa muistomerkkiin. Kumpiako pitää muistaa, en tiennyt. Siksi hankin sedälleni isovanhempien hautakiveen nimellisen muistolaatan. Muistoa kunnioittaen toteutuu; samalla mitalla, mitä mittayksikköä kukin mitatessaan käyttää. 

 Manna-hatta, "kukkulainen saari", "puhdistumisen paikka" on lähtöisin saaren ensimmäisten asukkaiden algonkinilaisten kielestä. Lahti on Hollolan Lahlesta ja kukkulainen kaupunki. Kun koti on harjulla, on lähtö suuntaan kuin suuntaan alamäkeä. Takaisin tullessa on ylämäkeä. Sitten vielä kiivettävä kaupungin katolle. Näin en osannut ennakoida mielikuvissakaan kulkevani, Kallavesj' repussa ja perintöosa sijoittajien jaettavana. Enkä ole ensimmäinen uhri eikä naapurisopu sitä vaadi. Se säädetään  pääkallon paikalla kuin palaneesta pässinpäästä. On tultu viihde- ja vapaa-aikaan.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Wanhan Isoäidin tarinoita

Toinen aurinkoinen syyspäivä valaistuu vähitellen puiston puoleisen tiiliseinän kulmasta. Nyt koko seinä kylpee auringossa ja häikäisee silmiä. Olisi se hullua istua aurinkolasit silmillä lokakuun 1. päivän aamuna. On lähdön aatto ja siitä sanotaan.
- Aattojuhlista jaloin; mikä enteilee pikkujoulunviettotapaa. Kaikki on valmiina lähtöön. Aikataulu tarkistettu, osallistuminen vahvistettu, yöpyminen varattu. Jos se on 15. yön painajainen, niin aamulla en tiedä, missä herään. Katson jo youtubesta, kuinka kaksi Isoäitiä osallistuu viihteelle.

Without Your Eyes

Jonkun on puhuttava muutoksen puolesta. Vaalit eivät ole se mittari, joka näyttäisi suuntaa Suomi-neidolle. Päättäjät on valittu suurella rahalla, joka on haluttu ohjata itselle vallan ollessa omissa käsissä. Viime vaaleissa puoluetuet menivätkin odottamattomalle taholle ja entinen vallankahva lyö tyhjää. 
Olen itsetietoinen matkani tärkeydestä. Kaikki on katsottava loppuun ja tehtävä tilaa uudelle. Mitäpä uutta voisi olla auringon alla. Se ainakin, en ole ennen lähtenyt 70 -vuotiaana näin pitkälle matkalle. Äkkilähtöjä on kuitenkin ollut riittämiin. 
Yöpaita käsilaukussa istun bussissa. Olikohan ajankohta oikea, jäi tarkistamatta ennen lähtöä. Käyn kuitenkin määränpäässä kääntymässä. Se lähtö joudutti ratkaisua lähteä omille teilleen. Se oli itsenäistymisen alku, sama kuin Suomi-neidon itsenäistyminen. Jotakin on maksettava saavutetusta itsenäisyydestä, jos se on joutunut uhatuksi.
Minulla on yksi ilmainen ääni, enkä tarvitse kohdetta tukea ennen äänestystä. Valittu osaa hoitaa hommansa minun näyttäytymättä joka kissanristiäisissä. Niitä sanotaan vaalitilaisuuksiksi. Kyse ei ole viihteestä, vaan presidentin valinnasta johtamaan Suomi-neidon asioita oikeaan suuntaan tai edes pysymään jollakin tiellä tulevaisuudessa. 

Olin Ellin 90 -vuotispäivillä. Siellä kolmekymmentä vuotta nuoremmat jo eläkeikäiset antoivat ohjeita, kuinka Elli selviäisi arjessa. Kela kutsui toimistoon. Elli oli kiukkuinen takaisin tultuaan. Kelakortti oli vaihdettu uuteen. Itse annan väliaikatietoja, etten tule liitetyksi naapurin kanssa samaan talouteen. Sehän pienentäisi eläkettä. Kaksi samassa taloudessa asuvaa jakaa kustannukset. Kelalla on ote yhdistää hoitajakin  suhteeseen hoidettavan kanssa, vaikka eivät olisikaan parisuhteessa. Sitä hakevat sukupuolineutraalit maistraatin edessä. Vielä en ole hoivatarvekartoituksen piirissä enkä ole varannut vanhainkotipaikkaa lakanoiden välissä. 

Kymmenen vuotta sitten muistinsa menettänyt komukki vahvisti lain uudessa tietoyhteiskunnassa: ikä ehdoton, työhistoria yhtä ehdoton. Minä olin verkkokirjoitustaidoton ja maailma oli siirtynyt www-sivujen taakse. Kaikki osoitteet on hukassa, radiossa, teeveessä kiireesti niitä toistetaan. Jopa automaatti puhelinpalveluna kehoittaa menemään www-sivuille, vaikka yhteyttä ei ole. Potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysin toteutin kirjoittamalla verkossa Verkkokirjoittajan talossa. Tohtori Arajärvi on samassa tilanteessa. Ei kelpaa professoriksi nuorille päättäjille. Kyllä se siitä jonakin päivänä.

Siksi on lähdettävä liikkeelle. Jos ei muuta varten niin itsensä tähden. Se on kannattanut paikkansa varmistamiseksi. Kuulun sukuseuraan, kuulun seurakuntaan, kuulun kahteen minulle tärkeään yhdistykseen. Minulla on muutamia omaishoitajaystäviä. Omaishoidonkieli on saksa. Kiteyttää omaishoidon idean; zu Hause Pflegen - Hilfe für die Helfer. Toteutuu suvussamme 1900 -luvulta lähtien. Setä vangittiin ja se johti kuolemaan 29 v. Se oli turha kuolema. Isoisä oli vierihoitajani v.1941, isän sotaretki luvattiin palkita kuoltua havuseppeleellä haudalle. Vanhempien omaishoito kotona laman aikana 1991-2000. 

Tämä aika sai minut tuntemaan aamulla itseni Saddamiksi. Oli vedettävä hajurako sukuun tulleiden ja vanhojen vanhempien välillä. Odotan käräjäoikeuden käsittelyä päiden pudottamiseksi. Siinä on vaarassa oman löyhässä hirressä roikotetun pään putoaminen. Maailma riemuitsee al-Quaidan johtajien tappamisesta. Siinä menee monta syytöntä mukana. Alusta lähtien olen puoleni valinnut, oikealla.