perjantai 30. marraskuuta 2012

Syke hukassa

Vitas - Lie, Ciocarlie

  Nousutahdit. YLE Radio 1 06.25 - 06.55 Händel: Allegro urkukonsertosta F-duuri ''Käki ja satakieli'' (Nancy Sartain ja Les Concerts du Monde/ Keith Clark). Landi: Augellin (Marco Beasley ja L' Arpeggiata/Christina Pluhar). Schumann: Ennustajalintu (Artur Rubinstein). Respighi: Kyyhkynen orkesterisarj. Linnut (Atlantan SO/Louis Lane). Mozart: Oiseaux, si tous les ans (Julianne Baird ja Colin Tilney). Glinka - Balakirev: Leivo (Jevgeni Kisin). Tshaikovski: Pienten joutsenten tanssi bal. Joutsenlampi (Philadelphian ork./Riccardo Muti).


Aamusoitto. YLE Radio 1 07.15 - 07.45 Rimski-Korsakov: Lintujen tanssi oopp. Lumityttö (Seattlen SO/Gerard Schwarz). Villa-Lobos: Laulu mustasta joutsenesta (Steven Isserlis ja Thomas Adès). Chausson: Le colibri (Gérard Souzay ja Jacqueline Bonneau). Musorgski: Kananpoikien tanssi munankuorissa pianosarj. Näyttelykuvia (Svjatoslav Richter). Griffes: Valkoinen riikinkukko (Buffalon FO/JoAnn Falletta). Bishop: Lo! here the gentle lark näyt. Erehdysten komedia (Joan Sutherland ja Lontoon SO/Richard Bonynge). Sibelius: Souda, souda sinisorsa (Kim Borg ja Erik Werba). J. Strauss: Satakieli-polkka (Cincinnati Pops/Erich Kunzel).

Kaamos alkaa Kilpisjärvellä ja kestää 11. tammikuuta 2013. Olen unohtanut Positiivarit ja joulukalenterin ja yllätys, yllätys. Tänään avataan 1. luukku. Aamun musiikkitarjonta ei laula vielä joululauluja. Sylvian päästin vapaaksi häkistä jouluna 2007. Siihen aikaan olin oppinut jo verkkokirjoitustaidon ja monta asiaa valtiosta, jota kutsutaan Suomi-neidoksi. 

Palaan aamuun, jolloin saattelin huoltoportille lentokentälle lähtevän tytön. Aurinko pilkistää juuri Kaupungintalon tornin takaa. Aidalla laulaa leivonen, se lauloi minulle lähtemättä lentoon. Otin valokuvan lähtijästä, valo riitti vaivoin näyttämään selvästi. Siinähän on oleellinen, tunnelin päässä valoa.

Istuttiin tietokoneiden ääressä, piti tehdä joulukalenteri. Opettaja oli ylimielinen näyttäessään suitsait sukkelaan valmiin joulukalenterin. Istuin kädet sylissä, enhän edes tiennyt, kuinka kone käynnistetään. Tästä piti aloittaa saadakseen itsensä näkyväksi kuin autistinen Juulia, jolla ei ollut sanoja. Oli vain mielettömiä epilepsiakohtauksia, kunnes 13 -vuotiaana hän ilmoitti kirjoittamalla osaavansa lukea.
- Eniten loukkasi, kun äiti piti tyhmänä, kirjoitti Juulia. Samaistun tässä Juuliaan, minuakin pidetään tyhmänä. On sanottu, paina sitä ja sitä näppylää päästäksesi eteenpäin asiakaspalvelussa ja verkkokirjoitustaidoissa. Mitä se minulle opetti? Ei kerrassaan mitään, kunnes itse sain kokeilla kaikessa rauhassa koneen ääressä.

Mitä siitä seurasi? Siksikö et riisu vaatteita saunassa, että nauretaan sun persettä? Villit tytöt rauhoittuivat ajan myötä saunassa ja kysyivät asioista, joista ei vanhemmilta kysytä. Suomi-neito valtiona ei ole paremmassa hoidossa. Johtajuus puuttuu kilautetuista presidenteistä lähtien. Olen oppirahani maksanut heittäytymällä elämään. Kyllä elämä kantaa ja antaa takaisin sen, minkä olen antanut elämälle.

Tanssituomari opettaa syntyperäistä latinoa, kuinka löytyy tanssinsyke. Sen olin havainnut pienestä tunisialaisesta pojasta. Päivällisellä isä piilotti tuttipullon pöydän jalan viereen lattialle. Poika iski silmää molemmilla silmillä. Illalla diskossa poika jammaili parketilla tuttipullonsa kanssa. 


Meihin sota jätti jälkensä ja tuomitsi tanssitautisiksi, jos rytmi jossakin välissä näkyi. Kaikki on ollut kiellettyä, laitonta ja lihottavaa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen onkin toinen juttu. Seuraan kehitystä, onhan kaikki sisäsyntyiset pyrkimykseni toteutuneet. Ovat tänään viimeisellä tuomiolla oman onnensa sepän sponsoroiduilla hankkeilla. 

Presidentistä kaikki alkaa, vaikka nuorten joukko on valmis vaatimaan lisää rahaa kylvettäväksi ja kierrätettäväksi pitkäkyntisten omiin taskuihin. Hautausurakoitsijoista kaikki alkoi ja hautausurakoitsijoihin kaikki päättyy, kertoo lööpit. Joulunsatu jatkuu, kiitos Positiivarille!


Perjantai 30.11.2012

Aamun ajatus

On hyvä antaa, kun pyydetään,
mutta vielä parempi antaa pyytämättä
ymmärryksen kautta.

Aamiaispöydän joulukuu alkaa tänään

Positiivari-joulukalenterin ovat iloksesi loihtineet Anita Polkutie
(kuvat) ja Satu Pusa (runot). Musiikin on valinnut Erkki Krohn.
Ensimmäinen luukku odottaa löytäjäänsä


Syke löytyy täältä.
VITAS 2009/11/08 雲雀 Lie Ciocarlie_Stavropol《Sleepless Night》 



 Vitas - "Bird of Happiness" vierailee minun linnan juhlissa.

 

Lumisade yltyy sakeaksi, Syyssinfonia varaa koko parketin. Niin paljon tyhjää tilaa edes kellarityöhuoneelle en tarvitse. Se täytyy täyttää jouluvalmisteluilla.

 

 
 Mishka ja Masha


Ja minähän yritin kuin eukko vedenhakumatkalla. Putosin 4x ja nousin ylös, jatkoin matkaa.

Mummo piirtää vedenhakumatkansa, on vihdoin kotona. Lapset katsovat tarkkaan, mitä matka muistuttaa.

 Vedenhakumatka sadutettu kuvin ja sanoin.
-"Kato, nyt akka lähti hakemaan vettä, mutta putosi avantoon..." 
 






torstai 29. marraskuuta 2012

Käskien et hallitse eikä käskien kukko kiekaise

Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 415. Virsi alkaa sanoin "Käskien et hallitse, Kristus". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (piano). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 29.11




Aamuhartaus to 29.11.2012
Simo Repo, viestintäpäällikkö, Espoo

Mikä on ihmisen paikka ja tehtävä tässä maassa, Euroopassa ja maailmassa? Onko ihminen vain tuotantopanos tai kuluerä taloudellisten lakien rautaisessa puristuksessa? Onko jokainen yksin oman onnensa seppä - ja heitetäänkö epäonnistuneet armotta unohduksiin elämän ja yhteiskunnan loputtomille sivuraiteille?

Taloudellisten tosiasioiden lisäksi me puhumme myös ihmisarvosta ja ihmisyydestä. Ihmisarvoa ei voi ansaita eikä menettää. Se tulee väistämättä jokaiselle, joka syntyy ihmiseksi tähän maailmaan.

Kristinusko sanoo vielä enemmän. Jokainen ihminen on arvokas, koska hän on Jumalan luoma ja Jumalan lapsi. Jokainen Jumalan luoma ihminen on arvokas, ainutkertainen ja korvaamaton - ehdoitta.

Ihmisarvo on jokaisen ihmisen synnyinlahja - lahja, ei ansio. Se kuuluu ihmiselle, vaikka hän ei sitä itse tiedostaisi tai ymmärtäisi.

Myös se ihminen on arvokas, joka ei tunnista itsensä tai muiden arvoa.

Jumala rakastaa jokaista ihmistä, sitäkin, joka on hänet hylännyt ja lähtenyt tuhlaajapojan teille jumalattoman maailman pimeisiin loukkoihin. Anteeksi saaminen ja paluu on aina mahdollinen. Tuhlaajapojille ja tuhlaajatyttärille on loputtomasti tilaa Jumalan sylissä.

Ihmisarvon tulee olla myös yhteiskunnallisten päätösten mittari ja peruste. Hirveimmät poliittiset päätökset tässä maailmassa on tehty, kun ihmisarvoa ei ole tunnistettu tai se on haluttu kieltää joltain ihmiseltä tai ihmisryhmältä.

Ei ole onnistuneita ihmisiä ja surkeita ihmisiä, on vain ihmisiä. Yksi ei ole arvokkaampi toista. On erilaisia, mutta ei eriarvoisia ihmisiä.

Jokainen ihminen on Jumalan kuva. Katso itseäsi: olet Jumalan kuva. Katso lähelläsi eläviä ihmisiä: He ovat Jumalan kuvia. Katso niitä, joita vihaat tai inhoat: He ovat Jumalan kuvia.

Ihmisarvo ei löydy vihasta tai ylpeydestä. Se löytyy rakkaudesta ja nöyryydestä.

Monimutkaisessakin maailmassa pitää aina palata yksinkertaisiin perusasioihin ja perusarvoihin - pitää aina palata siihen, että Jumala rakastaa meistä jokaista. Ihmisarvo ei nouse siitä, mitä ihminen tekee, ei siitä, mitä hän omistaa, ei siitä, kuinka hän hallitsee tai käyttää muita omien tai yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Ihmisen arvo nousee vain siitä, että Jumala rakastaa häntä. Poikkeuksetta ja ehdoitta.

Omanarvontunto ei ole sama kuin ihmisarvo. Jumala rakastaa sitäkin, joka vihaa itseään. Toisten ihmisten arvostus ei tuo ihmisarvoa. Jokainen ihminen on yhtä arvokas. Hyljeksitty ei ole menettänyt ihmisarvostaan mitään.

Jumala rakastaa sitäkin, joka on tehnyt rikoksen ihmisyyttä vastaan.

Jumala rakastaa sitäkin, joka Jumalaa vihaa.

Yhtä lailla kuin kaikki ovat arvokkaita, kaikki ovat myös syntisiä. Jokainen ihminen tarvitsee Jumalan armoa. Sitä tarvitsee yhtä paljon se, joka tekee hyvää, kuin se, joka tekee toisille pahaa. Taivasten valtakunta saadaan lahjaksi, sitä ei ansaita.

Tänäänkin Jumala rakastaa sinua siitä riippumatta, kuinka hyvä tai huono ajattelet olevasi. Tänäänkin Jumala rakastaa läheisiäsi riippumatta siitä, kuinka sinä ajattelet heidän ansaitsevan Jumalan rakkauden. Tänäänkin Jumala rakastaa niitä, joita sinä rakastat, joita sinä vihaat, joita sinä säälit, sinä halveksit tai unohdat.

Apostoli Paavali sanoo, että Jumalan rauha on kaikkea ymmärrystä ylempi. Siitä saa osakseen häivähdyksen jokainen, joka ymmärtää ottaa vastaan hivenenkin Jumalan rakkautta.

Et ole vain yksi hammas yhteiskunnan koneiston rattaissa. Olet ihminen, rajattoman arvokas Jumalan lapsi juuri sellaisena kuin olet: hyvänä ja pahana, työtä tekevänä tai työelämän ulkopuolella, perheellisenä tai yksinäisenä, vihattuna tai rakastettuna, onnellisena tai elämäsi tarkoitusta etsivänä.

Siunatkoon sinun päiväsi kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Virsi: 415


Kuuntelen viestintäpäällikön viestin jokaisen ihmisen ihmisarvosta.
Tämän aamun aamuhartauden viestin elin todeksi opetellessani käyttämään tietokonetta.

"Projektin rahoittajan kustannuksella istuimme ATK - opetuksessa. Luokkahuone pullisteli osanottajien paljoudesta tietotekniikkataitoisia, joilla oli näennäiset vertaistukiryhmänsä. Itse eläkeikäisenä olin opettelemassa uutta kirjoitustaitoa verkossa. Olin ikäni puolesta mollaamisen kohde nuorehkoille opettajille, joille oli tuttua vanhan maisterin verenpaineen nousu, jonka aiheutti vaatimus oppia tietotekniikkataitoja. Opettajan asennevamma poltti kuin nokkonen ihollani. 

Syötiin välillä ilmaista lohisoppaa. Ehkä se olikin suurin motiivi useimmalle hankkiutua vertaisohjaajakoulutukseen kuin soppatykit vaalitilaisuudessa. Itse halusin katsoa loppuun asti, vaikka olinkin joskus ainoa oppilas kouluttajan lisäksi. Halusin nähdä, kuinka korkealta putoan, kun tietotekniikka pettää. 

Olenkin hautautunut hyvinvointivaltion kaatopaikalla roskapostin alle. Olen antanut luukun täyttyä, vaikka odotan asiallista kuukausitiedotetta. Tarjotaan viagraa, peniksen pidennystä ja sperman makua. Minua oksettaa, tästäkö minut haluttiin osalliseksi. 
Avasin sivua eurooppalainensuomi kulttuurikaupunkiäänestystä varten. Sivulle aukesi kovinta pornoa. Hain Kiven "Seitsemän veljestä" saksaksi, sain seitsemän veljeksen homosivut. Nimimerkkini taustaa selvittäessä olinkin ilotyttösivuilla. Hieronta-aikaa varannut sanoi ottaneensa numeroni netistä. Etsin nimeäni, eksyin intiimihierontaa tarjoaville sivuille. Kaikki sulassa sovussa kuin Berliinin kadulla ammatinharjoittajat tarjoavat palvelujaan.

"Minä olen Herra, sinun Jumalasi." Hänen seuraa etsiessä Äiti Teresan kielellä "My Lord"- googlehakuna olinkin taas vierailla miessivuilla. Kyllä Jumalani on sielläkin, mutta ei joukon jatkona, vaan ristiinnaulittuna eksyksissä olevien sielujen pelastajana. Seksuaalisuus on myötäsyntyinen, sitä ei voi jättää kaappiin lukkojen taakse, kun poistumme kotoa. **Se on pornoa, millä rahastetaan ja mihinkä työhön Eu:n naiskauppa perustuu. On lehdistö, lööpit ja netti, joka tarjoaa eksytystä eksyksissä oleville. Sitä saa, mitä tilaa. Mutta tätä en tilannut. Tunnen olevani tietoyhteiskunnassa kuin orpo piru vieraassa helvetissä. Pakenen taidekappeliin, jossa projektinvetäjä haalareissaan lauloi "Herran siunauksen" kiitokseksi tänään ja "myrkyksi pirulle" huomenna.
" - Maire Tirkkonen Verkkokirjoittajan talon vieraskirjasta 15.4.2007

**Tähän on tultu kertoo keskipäivän uutiset. Älypuhelimesta vielä vähä-älyiset, uteliaat lapset katsovat pornoa sattumalta tai esim. hakusanalla pylly. Sen lapsikin tietää, mihinkä se viittaa. Mutta on liian aikasta katsoa pornona siihen liittyvää touhua. Vanhemmat eivät tiedä eivätkä osaa ostaa estoa lasten pornon katsomiseen.  Kuka on älykäs, kuka vähä-älyinen vähä-äly-puhelimia kehittäessään?  En minäkään tilannut sitä, mitä tietokone minulle antoi. 12-vuotiaana naisten vuorolla saunassa talonmies järjesti yllätyksen. Näky kauhistutti silloin, mutta mitään en nähnyt työssäni sen jälkeen kun housut pois ja hoitoon -kehoitusta ei tullut. Oliko vika minun vai asiakkaan korvien välissä? 
Tässä yksi syy, miksi? lapsuus on menetetty vain kerran. Miina Savolainen  
http://yle.fi/uutiset/lapsuus_on_menetetty_vain_kerran_-_valokuva_antaa_arvoa_ja_armoa/6395784

Seksikkäimmästä pääministeristä ja neljänneksi parhaimmasta rahaministeristä huolimatta huomaan 29.11.2012 maailman tulleen ahdistavammaksi kuin omaishoitajana Tuuspellossa 1991 alkaen. Kaipaan päivääni oikeata tekemistä oikeaan aikaan. Lukujärjestys puuttuu, se näkyy kaaoksena ympärilläni. Lupaan itselleni luottamuksen osoituksena.

Eeva Kilpi:

Nukkumaan käydessä ajattelen.
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä, kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle, puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen, minä luotan sinuun.


"Oli ilo tavata", hän sanoo.
Tarkoittaen:
tekee kipeää erota.

It was delightful to meet,
she says, meaning:
It?s painful to part.


Oikea kokemusten hyödyntäminen on työtä tulevaisuuden hyväksi. 
 -Ernest-Peter Weldin  
Tähän on hyvä päättää tältä aamulta helmikanapariskunnan käyskennellessä  helmikanatarhassa. Helmikanapariskunnasta toinen osapuoli on kukko, helmikukko. En ole ennen kuullut.

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Kielletyt leikit

Kumpupilvistä (Cumulus Humilis) Kuopion taivaalla 1961 on tosi pieni valokuva saatesanoineen auf deutsch. Kauas pilvet karkasivat eikä vastauksia tullut kysymyksiin.
- Minne käy tuulen ilmassa tie?
- Minnekä myrsky merien aallot viimeinkin vie?
- Missä on pilven hautausmaa?
- Sanopa, missä taivahan tähti levätä saa.
Kuvaaja kaukana kotoa näkee kumpupilvet, mutta palattuaan kotiin, hän kuulee järkyttävän tiedon Berliinin muurin kohoamisesta.

Katsoin myöhään "Syrjäytyneiden nuorten iltaa" ja ajatukset palasivat tuhon elokuun päivään yli 50 vuotta sitten nuoren tytön silmin. Tästä zoomauskulmasta katsottuna aika nuorten kohdalla noudattaa samaa rataa muurin itäpuolella. Meillä on avoin yhteiskunta, mutta suljetun yhteiskunnan säännöt.
21.00
21.50
22.05

"Äly ilman tunnetta on myllynkivi ilman jyviä." Positiivinen laina aamiaistarjottimelta kertoo, että köyhyys ei ole rahan puutetta, vaan järjen köyhyyttä. Tunteet ovat kuolleet ja jyvät loppuneet. Tilalle on tullut raha, sitä on liian paljon. Hyvääkö vai pahaako se on tuonut tullessaan? Tämän päivän vakautta etsitään lentelemällä sinne tänne kuin päättömät kanat. On teematilaisuuksia, joiden anti paljosta puheesta huolimatta on vähän villoja.

Torilla tarjotaan ruusukarkkia lupausten kera. 
- Kun pidetään huolta lapsista ja vanhuksista, ei meillä työssäkäyvillä ole mitään hätää. Ääntä hän kalasteli minulta unenpuutteesta uupuneelta naiselta.
Kysynkin poliitikoilta ja myötäilijöiltä vaalista vaaliin.
- Mitä minun vielä pitäisi tehdä?
- Olen käynyt kouluni sodan jälkeen, hoitanut lapset yksinhuoltajana ja huolehtinut vanhoista vanhemmistani zu Hause Pflegen - periaatteella kunnioittaen heitä neljännen ukkaasin mukaan.
Nuoren ehdokkaan pieniä varpaita alkoi palelemaan. Hän pujahti asuntoauton lämpimään. 
Vallanvaihtopäivästä 6.2.2000 lähtien on selvinnyt minulle varattu rooli; Maksajan rooli.

Carola - Kielletyt leikit (1966)

Facebook lukee minulle otsikoita, kun en ole lehdentilaaja ja Hesari muistuttaa.
 "Olet lukenut 5/5 maksutonta artikkelia.
Jatka lukemista tai hanki rajaton lukuoikeus alk. 9.90 €/kk.
 Hesarin tilaajalle alk. 3 €/kk. Ensimmäinen kuukausi 1 €. 
Helsingin Sanomat

Otsikko väitöstutkimuksesta villitsee kommentoijat uusiin tutkimuksiin. Nyt ymmärrän nuoren facekaverin facebook-kirjoituksia. Olen niitä kauhistellut "suksi vittuun" sanavalinnoista, kuinka neito voi kirjoittaa tuntemuksiaan näillä sanoilla. Kaikki kaunis on kadonnut Hyvinkään yön jälkeen vähältä piti tilanteesta. On oltu viime vuosina liian usein lopullisten tapahtumien äärellä. Suljettu yhteiskunta on tuottanut monta hautausmaata, pilven hautausmaa viimeisenä. Onko se taivaan tähden levähdyspaikka? Ainakin aurinko on aikataulussa, keinovalolla saadaan kanatkin munimaan ja näkemään harhoja ikkunattomassa työhuonekopissa.

Meidän lapset on tulevaisuus
laulaa Esa Aatos

Palaan päiväjärjestykseen hyvin nukutun yön jälkeen. Seuraan tienviittaa: "Kulje vain eteenpäin. Tie kyllä tietää, mihin olet menossa." Valtaa käyttävillä on ohjeet hukassa tiestä, määrärahoista ja meidän yhteisten asioiden hoidosta. Tähän maailmantilanteeseen Kataisellekin kelpaisi neuvot, mutta ei uskalla vielä uskoa, että jonakin päivänä talouden madonluvut käyvät toteen. Marian paikalta luen Martan evankeliumia. Minussa on ollut molempien rooli. Olen saanut hyvän osan eikä sitä oteta minulta pois.

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 28.11 28.11.2012
Keskiviikkoaamujen hartauksissa kuullaan uskosta joka muuttaa maailmaa. Pastori Päivi Linnoinen, Nurmijärvi. Virsi 442. Virsi alkaa sanoin "Herran ristin kantajiksi". Human Organ (vokaaliyhtye), Säde Rissanen (joht.) Hartausohjelmat: Aamuhartaus 28.11.

Aamuhartaus ke 28.11.2012
Päivi Linnoinen, pastori, Nurmijärvi

Lähimmäiselle avautuminen

”Niin paljon kuin olet yhteydessä Jumalaan, niin paljon voit rakastaa lähimmäistäsi”, sanoi Taizén ekumeenisen yhteisön johtava veli Alois hiljaisella äänellään. Hän sanoi sen niin vakuuttavasti, että kuulin ajatuksen kuin ensi kertaa.

”Niin paljon kuin olet yhteydessä Jumalaan, niin paljon voit rakastaa lähimmäistäsi. Jos rakkautesi lähimmäiseen näivettyy, on syytä katsoa, miten paljon olet viipynyt Jumalansa lähellä.”

Tuossa ajatuksessa ei ollut mitään vaatimusta eikä pakkoa. Se kertoi minulle uskon ja rakkauden ikuisesta liitosta niin kirkkaasti, että häikäistyin. Minulle tuli ikävä Jumalaa. Kaipasin hiljaisuutta ja rukousta, avaraa tilaa olla Luojan lähellä. Kaipasin ja kaipaan säännöllistä jumalanpalveluselämää voidakseni olla kristitty.

Olen päättänyt tietoisesti luopua lapsuuteni ankarasta Jumalasta, joka heitti kuuman kiven jokaisen tuhman lapsen niskaan. Luen nykyään uudella tavalla viime sunnuntain, tuomiosunnuntain evankeliumista kohtaa ”kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”. (Matt. 25:40)

Painopiste on siinä, minkä olemme tehneet yhdelle ihmiselle. Yhdelle ihmiselle tehty teko on, on teko Kristukselle. Yhdelle ihmiselle tehty teko muuttaa maailmaa. Se on yhden askelen kristillisyyttä. Sitä, että meillä kullakin on omat lahjamme ja taipumuksemme. Yksi neuloo sukkia, toinen kuuntelee puhelimessa huolia, kolmas kirjoittaa lehtikirjoituksia, neljäs viettää yönsä nälkälakkolaisten teltassa, viides rukoilee iltarukouksessa kaikkien läheisten puolesta.

Minua viehättää suomalaisen hengellisyyden äidin, syksyllä hautaan siunatun kirjailijateologin Anna-Maija Raittilan kristillisyydessä lähimmäiselle avautumisen ajatus. Hänen mukaansa ihminen voi avautua lähimmäiselle rukouksen kautta; sellaisen rukouksen kautta, joka on kaipausta, hiljaisuutta, Raamatun sanan kuulemista, rukouslaulua ja Jumalan katselua. Tällaisessa rukouksessa Jumala on keskuksessa ja me olemme läsnä hänen valossaan. Tällainen rukous avaa meitä niin, että avaudumme – lähimmäiselle ja maailmalle.

Lähimmäiselle avautuminen on minulle sitä, että uskallan katsoa myös oman elämäni haavoja. En vain katsoa, vaan tulla vähitellen tutummaksi omien kipujeni kanssa. Silloin toinen ihminen ei ole minulle kohde, vaan samaan joukkoon kuuluva.

Minua ihastuttaa, miten Anna-Maija Raittila katselee uskon ja tekojen suhdetta Raamatun Martta ja Maria-kertomuksessa. Puuhakas Martta ja mietiskelevä Maria eivät ole Raittilalle toistensa vastakohtia. Raittila puolustaa Marttaa, joka tarvitsee lepohetkiä. Martta meinaa nääntyä työnsä alle, joten Jeesuksella on erityisviesti Martalle. Juuri Martta saa kuulla ensimmäisenä Jeesuksen sanat ylösnousemuksen salaisuudesta.

Kun Martan ja Marian veli Lasarus on kuollut, Jeesus sanoo häntä vastaan kiirehtineelle Martalle: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää vaikka kuoleekin … Uskotko tämän?” (Joh. 11:25-26)

Nämä sanat kaikuvat lähes jokaisessa hautaan siunaamisessa. Niitten varassa katsotaan tämän elämän yli, ei sen ohi. Kuoleman Voittaja Jeesus avaa uuden perspektiivin elämääni. Tästä näkökulmasta, jumalallisesta perspektiivistä käsin, moni asia asettuu kohdalleen.

Arjen valintojen keskellä ystäväni opetti kysymään: ”Ollaanko nyt kuoleman vaarassa?” Jos ollaan, haluan toimia niin kuin Martta ja lähteä heti liikkeelle.

Hyvä Jumala, anna minulle rohkeutta vastata ”Minä tulen heti”, kun on sen aika. Anna rohkeutta erottaa isot ja pienet asiat toisistaan. Amen.

Virsi: 442

tiistai 27. marraskuuta 2012

Kesällä kerran, sitten toisen

Rantabileet

Valmistelut hyppyä varten 
 
 Honeymoon on ohi. On siirrytty viilaamaan pilkkuja lakikirjan irtolehdillä. Köyhyys on! Omaishoidon kautta bisnesenkeliksi on todistus siitä, että köyhyys ei ole rahan puutetta, vaan järjenköyhyyttä. Pistetään automaatti päälle asiakaspalvalussa. 

Valitettavasti kaikki palvelupisteet ovat varattuja. Palvelemme hetkisen kuluttua. Rallatuksen jälkeen (puhetta sama alusta) ja palvelemme netissä www. otavamedia.fi. Rallatuksen jälkeen (puhe alusta, lisättynä www-tiedoilla) etuasiakkaana on sinulla mahdollisuus asioida automaatilla, paina 1, paina #, siirretään asiakaspalveluun. Odotan kauemmin kuin ajanvaraukseen sairastuneena. Jätän luurin pöydälle, etsin lehtilaskun, jossa on tilaus- ja asiakasnumero. Automaatti toistaa litanian alusta ja kohdassa painan 1, näpyttelen tilausnumeron, ei tunnista tilausta, siirtyy asiakaspalveluun.
Aikaa en ottanut ylös, pistin luurin alas. Otavamedian asiakaspalvelussa ei ollut ihmistä paikalla, oli vain jumittunut automaatti. 
Auttaisiko kuluttajaneuvoja automaattiasiassa? Onko sielläkin automaatti ottamassa minut vastaan?

Yhteiskunta on automatisoitunut eläkepäätöksistä lähtien, sitten kun on aikaa ja sinun vuorosi. Onko minulla aikaa olla tyhjän päällä ilman eläkepäätöstä eläkkeen suuruudesta tai pienuudesta. Työhuone irtisanottu, eläke- ja muut maksut juoksevat 1.2.2005 jälkeen. Paljon ennakkojärjestelyjä perintörannalla, että hyppäisin vapaasta tahdosta. Likainen sukka on ollut lattialla 12 vuotta. Hyppyä en ole suunnitellut. Siitä ei tulisi mahalasku, hyppykorkeutta kuudennesta kerroksesta olisi riittävästi. Ja siksi sain siivet. Hyppykohta alhaalla on tarkasti merkitty punaisella hiirimatolla valkoinen risti.

Kaikki järjestyy omassa elämässä, yhteiskunta tekee itsemurhaa. Olen löytänyt uuden tunneperheen. Jos siitä kertoisin, olisi se kuin 7 lehden juoruperhe. Sille tasolle en alennu, onhan perhe yksityisasia Suomen vapaimmalle naiselle.

Virtuaali-villasukka; kudotaan yhdessä maailmanpisin villasukka. Lisää raitasi mukaan - teet samalla hyvää. 6.2.2000 vanhenevat naiset neuloivat pitkää, punaista kaulaliina. Presidentin tekijät nostivat omaa häntäänsä juhlimalla. Minulle se ei tuonut mitään hyvää, kuolihan isäni seuraavana aamuna. Kuljin eteenpäin. Tie kyllä tiesi, minne olen ollut menossa. Yhteiskunnan navigaattori puolueilla on sekaisin. Kukaan ei tunne kulkemansa tien päämäärää. 

Vitas - Belarus 2003
Punaisella torilla

Stalinin kanavan rakentaminen oli neuvostovastaisten vankien uudelleen koulutusta kunnon kansalaisiksi. Tunnustamatta tarkoitusta Suomen hallitus on ryhtynyt kouluttamaan uudelleen meitä automaatin käyttäjinä osallistumaan tyhjän saa pyytämättä -koulutukseen. Vangit uudelleen koulutuksessa vankilassa tämän päivän yhteiskuntaan. Heille näytetään, mikä heitä odottaa vapaudessa. 
Vanhukset sodan särkeminä eivät osanneet kuvitella, kuinka heidä uhrauksensa huomioidaan hyvinvointivaltiossa. Vangit vankilassa, vanhukset laitoksissa ja maan hallitus virkamiehineen uudelleen koulutukseen Eu -kriisiin osallisina. Turha on mainita työpaikkansa menettäneiden, veronmaksajien ja eläkeläisten etuuksien puolustamista tekosyyksi jatkaa rahamaailman pelastamista. 
Jokaisella itsenäisyytensä säilyttäneellä maalla ja kansalla on oikeus juhlia suurta voitonpäiväänsä. 

Uudelle vuosituhannelle, 2000, siirtyminen antaa vanhat mahdollisuudet ja tuo uudet uhat.
Kertomukset kirjaksi -verkkokurssi
Potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysi

maanantai 26. marraskuuta 2012

Samaistuminen

Harjaneilikoita 1938

Ydinperhe
Pöytä on katettu

Paritanssi

Sanat eivät riitä kertomaan, tuskin niitä tarvitaan
1/8 vanhemmudesta suuressa sisarusparvessa.
Kivitalot
Osat vaihtuvat

"Pitää toimia eikä saa pelätä"

Komeron ovessa pituuskasvumerkinnät eivät ole lisääntynet pitkään aikaan. Käynnit ovat harventuneet ymmärrettävistä syistä. Centtimetrit ovat vaihtuneet vuosiksi täysi-ikäisinä. Hynsky on harmaantunut. Peilaan kuvaani asteikon yläpäässä omaan elämään. Minun 5 -kymppisistä alkoi vanhempieni kuolinkymmenet. Vähältä piti etteikö syntymäpäivänäni liputettu  ½-tangossa. Kuulin siitä etukäteen ja vältin tilanteen lähtemällä kauas pois. 

Monta kertaa olen ollut aloittamassa elämäntarinan kirjoittamista kursseilla milloin minkäkin tahon inspiroimana. Viimeiselle kurssille piti valmistautua ennakkotehtävällä. Se on siinä, sain alun syntymäpäivän pakomatkalla uudelleen syntymäkokemuksesta. Se oli todellinen, tapahtuihan se suuressa synnytysaltaassa avustajan uidessa samassa altaassa. 
Elämä pelissä sähköpostiin tulleina ohjeina päättyy tänään. Kaikki liittyy kaikkeen alun ja lopun välillä.

Minulla on tyhjä pää ja harvassa korvia. Siksi kiirehdin kirjoittamaan Dokumenttiprojekti: 'Venäjän vapain mies' suomennetut sanat areenaassa. Kotityöt ovat tekemättä, mutta toisinajattelijan sanoma minua viehättää. Onhan kunnat ulkoistaneet perinnän INTRUM JUSTITIAN perittäväksi. Se oli poliittinen päätös myydä velalliset ulkolaisen perinnän kohteeksi. Se tapahtui punapääoman konkurssin aikoihin valkopään toimiessa meklarina.

Samalla kunta keksi erilaisia maksuja perittäväksi yksinkertaisten, ymmärtämättömien enemmistöpäätöksillä. Suomi on sairastunut poliittisesti vai lie tullut vanhuudenhöperöksi. Nyt testataan yhteiskunnan avoimuus suljetun yhteiskunnan säännöillä. Se on naapurin perintö keisarin ajasta. Samoin on kaksikielisyys naapurin perintöä kuninkaan halitsija-ajalta. Nato odottaa kieli pitkällä, milloinka Suomi on valmis amerikkalaiseen sotilasliittoon.

Ilmassa on odotusta, onhan joulu lähellä. Tunnen suurta vapauden tunnetta tulevasta. Pelko pois, Rosmarie. Suomi on ahdingossa samoin kuin Venäjä. Se on totta. Lainaan vapaimman miehen sanoja:
"Mutta julkisivun takana on jotain muuta. Metropolin aikana oli harmaa neuvostokirjallisuus ja sen keskelle ilmestyi Metropol. Lännessä kukaan ei uskonut, että sellaista voi tapahtua, mutta niin vain tapahtui. Me näemme, että ihmiset saavat energiaa ja tahdonvoimaa. "Minä tahdon" -energiaa. Tämä on uusi Venäjä. Jotain pitää kuitenkin tehdä. 
"Pitää toimia eikä saa pelätä!" Tämä on minun mottoni."

Taivaalle lähetetään valaisevia pienoissoihtuja, sen minäkin haluaisin nähdä kaamoksen lipoessa Kevon luonnonpuistoa. 


 Vitas - Star

Amerikkalaistuneelle suomalaiselle tekstitettynä englanniksi. Minuun se kolahti ihan alkuperäisenä esityksenä. On siirrytty nuorten vuosituhannelle unohtaen puoluepoliittinen vallankäyttö. Politiikkahan on yhteisten asioiden hoitoa, vapaata omaneduntavoittelusta.

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Tuomiosunnuntai 2012

Utsjoella aurinko nousi klo 11.34 ja laskee klo 12.23 noustakseen seuraavan kerran tammikuun 16. päivä 2013. Opettelen jo kirjoittamaan vuosiluvun oikein. Kirkkovuosi päättyy tänään  ja 1. adventti aloittaa uuden kirkkovuoden. Jokohan pysyisin kirkkovuodessa mukana ja vapautuisin julman jumalan markkinoiden nousua ja laskua seuraavasta "ajast' aikaan" ennen romahdusta.

Etsin googlehakuna liturgisia värejä. Täytyy tyytyä tilkkuvärinäytteisiin. Samalla tietoni täydentyvät tuomiosunnuntain merkityksestä. Lapsuuden saarnat koskivat viimeistä tuomiota, joka herätti pelonsekaisia tunteita. Mikä on kirkon tehtävä vauvasta vaariin, kysyn vaan? Sen tiedän, mikä on minun tehtäväni kirkonpiirissä luopumatta lapsenuskosta. Ainoaksi jäi kirkollisveron maksajan rooli seurakunnassa, joka vaihtuu osoitteen muuttuessa. Tarkistin kantani, seurakuntani pysyy, vaikka muuttaisin huitsinnevadaan.

Tuomiosunnuntai

 

Tuomiosunnuntai on kirkkovuoden viimeinen pyhä. Se on tilinteon päivä ja vielä vuoden pimeimpään aikaan marraskuussa. Tuomiosunnuntaita sanotaan myös Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi, englanniksi Christ the King. Tuomiosunnuntain raamatuntekstit puhuvat siitä, miten Kristus on läsnä lähimmäisen valepuvussa. Vakavasta aiheesta huolimatta tuomiosunnuntai on itse asiassa voiton juhla. Liturginen väri on vihreä, joka kertoo ilosta ja toivosta. Tuomiosunnuntain jälkeen alkaa uusi kirkkovuosi, adventti eli joulun odotus. (Turun oppilaitospapit)

Merkintä muistutukseksi: valoa vaikk' en näekään, sen tiedän loistavan.

lauantai 24. marraskuuta 2012

Ajanmerkit

Lokki tulee taas joka kotiin (23.11.2012 20:59)
Pastori Mikko Sidoroff, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Ortodoksinen kamarikuoro esittää kappaleen "Herran rukous". Hartausohjelmat: Aamuhartaus 24.11















Ennen kuin kukko kolmesti laulaa, jätekeräyspiste on suljettu Vihtaniementie 1:ssä. Kunnan muut jätekeräyspisteet on hajautettu mikä minnekin kymmenien kilometrien päähän. JäteKukko on haudattu minun osalta hallinto-oikeuden valituspinojen alle. Siihen on tarvittu monta naista kukon kaulaa katkaisemaan ja yksi pitämään kiinni. Pukkejahan minun pitäisi kopioda joulublogiin, mutta kohta on pitkäperjantai.
Talvivaara tulvii, mutta haitanneeko tuo ketään. Hukutaanhan me kuitenkin itse valettuun kipsiliemeen.
Tauti tanssi talvitiellä minulle 1991 ja nyt jollekin toiselle.

perjantai 23. marraskuuta 2012

Säästösyistä järjenvalo sammutettu

Kolme tuntia talvisotaa oli pauketta, tulta ja savua. Mikä minut sai vielä katsomaan sotaa yöllä sydän sykkyrällä? Sehän on tallentunut eläväksi kuvaksi filminauhalle. Kuva ei valehtele sotaa edeltävästä kesästä.

Elokuva siirtää sodan tähän päivään nuorten näyttelijöiden roolisuoritukseksi. Paljonko siinä on sota-aikaa ja paljonko tätä päivää. Sodan menetykset suuremmat kuin elokuvaaan uhrattu raha. Sehän on jonkun työtä ja työstä on saatava palkkansa. Säästösyistä Mannerheimistä tuli musta marsalkka.
Kaikki kunnia versoo aloittamisen uskalluksesta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012112216362835_uu.shtml 
Toimitusjohtaja Häkämies ohjeistaa jo urakalla hallitusta.

Aamun ajatus
Kun muutamme asennettamme, emme näe elämää eri tavalla. Elämä muuttuu aivan toiseksi.
-Katherine Mansfield

Kolme tuntia talvisotaa yöllä ei muuta kokemustani elämän punaisesta heinäkuusta. Olimme kaikki sodan aikana syntyneet samoista lähtökohdista. Kotona sodasta elävänä palannut isä, kastematkalla kirkkomaahan haudattavaksi tulleet kummisedät. Elämääni on vaikuttanut eniten aloittamisen uskallus 12 -vuotiaasta 5 -kymppiseksi. 
Vuodesta 1991 tähän päivään jatkunut sota alkoi kuntien alamäestä. Kuka realisoi sotimalla säilytetyn Suomi-neidon itsenäisyyden, hyvinvointivaltion kertyneen pääoman? Mihinkä elämäntyönsä tehneet vanhat ihmiset loppusijoitetaan? Kuka jakaa heidän säästämänsä perinnön estämällä sukupolvenvaihdoksen? Henkilökohtaisen selviämisen edellytyksiä siirretään pinosta toiseen. Kukaan ei päätä enää mistään. Poliisi lohduttaa varkauden kohteeksi joutunutta.
- Sinulta saa ottaa, kun et osaa pitää huolta rahoistasi. Rahat olivat pankissa ja pankkikirja puvuntaskussa.
Piispakokelaasta kenttäpiispaksi, ministeristä toimitusjohtajaksi, tohtorista eroottiseen hautausmaahan elävältä.  Anna mun kaikki kestää.

Talvisodan loputtua avaan CD -soittimen. Haluaisin soittaa täysillä jatkoluentaa, pianoa ja Karjalan kunnaita, mutta tyydyn hiljaiseen iltasatuun. Nukahdan kuulematta mitään. Herään kuitenkin huoneen täyttävään ilmoitukseen "Jo Karjalan kunnailla lehtii puu" ja poika nimeltä Ruu jatkaa matkaa. 

Yösoittojen taustalla on pelko naapurien häiriintymisestä, valituksista ja häätöuhkauksesta. Naapurit saavat porata seiniä vaikka keskellä yötä, paukuttaa ovia aamuneljältä enkä tee siitä valitusta. Hississä vanha isäntä heitti kaikki talossa tapahtuneet ja tulevat varkaudet vuokralla asuvien vieraiden tekemiksi. Vastasin hänen huutoonsa.
- Minä asun vuokralla. Jos joku minun yöelämästä valittaa, valehtelee. Mies poistuu seuraavassa kerroksessa ja kävelee portaat omaan kerrokseensa.

Aamuhartaus tuo häpeäntunteen pintaan, ei käsityöstä vaan ulkokuntalaisen tytön sukkanauhaliiveistä ja jumppatunnista. Solveigin häpäisy toistui Skansenilla. En ollut tarkastanut sukkanauhoja ennen tansseihin lähtöä. The Book'in valokuvassa on naisella jo stay upit ja korkokengät. Siinä naisen koko kuva kokolihoiksi pistettynä. 

Aamuhartaus 23.11. Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen, Kuopio. Virsi 151:1-3,11. Virsi alkaa sanoin "Nyt yhdessä jo lähtekää". Radion kamarikuoro, Nuoranne Timo (joht.), Viitanen Harri (urut).  Hartausohjelmat: Aamuhartaus 23.11


Aamuhartaus pe 23.11.2012
Lahja Pyykönen, viestintäpäällikkö, Kuopio

Se oli viikon pahin päivä. Jos olisin uskaltanut, olisin ollut poissa koulusta joka keskiviikko. Silloin oli kaksi tuntia käsitöitä.
Käsityönopettaja, pienen kauppalakoulun suuri vallankäyttäjä. kutsuu luokan eteen, levittää kaikkien nähtäville ruttuisen, kovasta yrityksestä jo nuhjaantuneen pitsinvirkkaukseni, jossa ei toden totta mikään ole kohdallaan.
Hän nöyryyttää kaikkien edessä, karjuu taitamattomalle.
Se oli pienen koululaisen tuomionpäivä. Toinen meistä oli liian suuri, toinen liian avuton ja pieni.

"Sitten Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville:
Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa ja te tulitte minun luokseni."

Herra Tuomari, olen kyllä nähnyt monta kokoonsa nähden liian isoa ihmistä. Suurten sanojen saarnaajia, jotka ovat olleet hyvin pieniä. Sanan säilällä kurittajia, joiden takana on pelko ja epävarmuus. Reippaita kultalusikka suussa syntyneitä, jotka yöllä itkevät tyynynsä märäksi.
Vallan kahvassa pöhöttyneitä, joilla viisaus ja nöyryys ovat vielä monen oppitunnin päässä. Omaan suuruuteensa sairastuneita, jotka tanssivat uhriensa haudalla.
Kun ihmisen ja Jumalan paikat menevät sekaisin, ei siitä hyvä seuraa. Ei ole ihmisestä itsensä jumalaksi.

Jos kadotan Jumalan, kadotan oikean mittakaavani. Pieni tulee suureksi ja suuri pieneksi.
Kun silmät vihdoin avautuvat, kun Kunnian herra tempaa kaihit silmistäni, näkeminen koskee.
Mutta vahvistuu myös ymmärrys siitä, miten Jumalan tuomio ohjaa ja kasvattaa, vierittää ihmistä enemmän ja enemmän oikeankokoiselle paikalleen.

Mutta Herra Tuomari, olen tavannut myös sinun luomiasi rakkaita lapsia, jotka ovat niin pieniä, ettei heitä enää. erota. Sitä hetkeä, jolloin ikänsä harmaa hohtaa oranssinpunaisessa, onkin pyydettävä heti anteeksi, ja elettävä vajaakäynnillä, alle omien mahdollisuuksien.
Heitä, jotka häpeävät ja peittävät sitä, millaiseksi Jumala on heidät rakkaudessaan luonut. Heitä, jotka ovat niin yksin itsensä kanssa.
Mitkä elämänkolhut lienevät painaneetkin pienuudenharhaan, järkkyneellekin Tuomari näyttää totuuden.
Taivaan ja maan vuoropuhelussa hän on kuin taitava lääkäri, joka tulenalyövän ukkosenpauhun sijaan tietää, mitä keskeneräinen tarvitsee eheytyäkseen, ihmisten tuomitsema päästäkseen vapauteen.
Miten kutistettu löytää oikean kokonsa, ulosmitattu minuutensa, hyväksikäytetty anteeksiannon, kiusattu ihmisarvon ja oikeusturvan.
Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Tähän minä luotan, Herra Tuomari.

Lentokoneessa viereen istuu pienesti kehitysvammainen ja myös paljon kuuloaan menettänyt pikkuinen. Koneen melun takia hän riisuu kuulolaitteet korvistaan.
En ymmärrä viittomakieltä, mutta hänen isänsä suomentaa. –Minun nimeni on Helmi, hän haluaa kertoa.
Kun kerron nimeni niin, että Helmi osaa lukea sen huulilta, tyttönen ensin silittää kädenselkääni, sitten poskeani. Nyt on hyvä. Helmi ottaa nukkensa ja kohta vaipuu uneen..
Sinä Jumalan silmäterä, oikean kokoinen. Isämme siunaama.

Me rukoilemme:

Herra, sinuun minä turvaan. Osoita laupeutesi jo aamuvarhaisesta. Aamen.

Virsi: 151:1-3,11

torstai 22. marraskuuta 2012

Vääryys on ottanut vallan

Radiomastot kasvoivat kiinni Lahteen - katso huikaisevat kuvat! (21.11.2012 18:55)

Aamun ajatus  - kuutta vaille yksitoista ja kaksi yli kolmetoista -  välillä on kolme tuntia Utsjoella
Vähintä mitä voit tehdä elämällesi on miettiä mitä toivot siltä.
Ja enintä mitä voit tehdä, on asua sen toivon sisällä.
Älä ihaile sitä kaukaa, vaan elä siinä, sen katon alla.
-Barbara Kingsolver 

Yöllä kurkkasin vielä radiomastoja ikkunasta, mutta myös PHNetin etusivulta linkin kautta 40 kuvaa, jotka kertovat radiomastojen elämänkaaren. Oma nappiosuma on täysikuu radiomaston yläpuolella. Kuu vaihtaa kiertorataa enkä ole sitä laskenut, kulkekoon omia reittejään. 
Missä olin silloin, kun Kennedy ammuttiin 49 vuotta sitten? 
- Munkkivuoressa Porintie 2 E hemiplegiarouvan keittiössä. Silloin kaikki oli kaukana kaikesta, nyt en kauhistele kaukaa, vaan elän tässä saman katon alla. Vähintä on ollut toivo hyvästä elämästä ja enintä on ollut asua sen toivon sisällä. 

Itseihailuun ei ole aihetta enkä sillä ole ratsastanut. Aikalaiset kertovat sen suoraan, kuinka he minut muistavat ennen kouluikää ja niistä viidestä kansakouluvuodesta, jonka lasken kunnan saldoksi 12 -vuotiaaksi. Oma tieni on ollut kestävän kehityksen tiellä, kunta katselee ympärilleen kenenkä kanssa jakaisi huoltosuhteen. Kunnassa on jäljellä vanhat ja sairaimmat ihmiset. Kuka siellä vielä odottaa viiden vuoden siirtymäajan etuutta on ollut onnekas jäädessään paikalleen. Heidän rahastusosuutensa on tullut veronmaksajien rahoista. Se on ollut Suomi-neidon tie. 
- Kyllä ne ovat viisaita, sanoisi isäni 106. syntymäpäivänään.
- Tyhmiä ne ovat olleet ja vielä läpinäkyvämmin tyhmemmiksi tulleet. Velaton kunta valitsi tuhon tien eikä sillä ole enää oikeutta elää  itsenäisenä kuin muutama vuosi. Omille menetyksille liputan 11.9. WTC- tornien sortumisen vuosipäivänä. Sukuviirin kaivan naftaliinista ja liputan 9.11. isän syntymäpäivänä. 

Maan hallitukset toinen toisensa perään on siirtänyt Suomi-neidon ulkolaisen perinnän kohteeksi. INTRUM JUSTITIA hoitaa kaikki perinnät ulosoton kautta. Se on haudannut oikeusasteet valituspinojen alle. Heitä on ollut liian vähän käsittelemään asioita, kun meitä on liian paljon joka lähtöön. Tykinruuaksi meidät olisi nopeasti syötetty loppuun. Minun ei enää tarvitse pitää itsepuolustuspuheita. Minulla on puolestapuhujat. Kapinapappi Sadinmaa tänä aamuna viimeksi. Henkilökohtainen muistuttaja siirtyi uuden ylennyksen myötä piispojen penkkiriviin.

Pastori Kai Sadinmaa, Helsinki. Erkki Rankaviita (laulu) ja Ahti Harjunpää (haitari) esittävät kappaleen "Jo vääryys vallan saapi". Hartausohjelmat: Aamuhartaus 22.11




Aamuhartaus to 08.11.2012
Kai Sadinmaa, pastori, Helsinki

Herra, sinä olet taivutellut minua,
ja minä olen suostunut!
Sinä olet tarttunut minuun
ja ottanut minut valtaasi.

Aina kun avaan suuni,
minun täytyy huutaa,
minun täytyy kuuluttaa väkivaltaa ja sortoa!
Herran sana tuo minulle
pilkkaa ja herjaa joka päivä.
Mutta kun sanoin:
Enää en halua ajatella häntä
enkä puhua hänen nimissään,
tuntui kuin sisimmässäni olisi palanut
liekehtivä tuli
ja luuni olisivat hehkuneet.
Viimeiseen saakka minä yritin tätä kestää, mutta enää en jaksa.

Suomen Maa on kirottu, se riutuu.
Ihmiset rientävät pahasta pahaan,
vääryydessä he näyttävät voimansa.
Herra sanoo:
- Maan valtiaat
ovat eksyneet minusta kauas.
Jopa omassa kirkossani
joudun katselemaan heidän pahuuttaan.

Tuska polttaa sisintäni,
rintani pakahtuu!
Sydämeni jyskyttää,
en voi vaieta.

Kuulen torven äänen, kuulen sotahuudon!
Tuhoa tuhon päälle,
koko maa tuhoutuu!
Kuinka kauan minun pitää nähdä sotalippuja, kuulla sotatorven ääntä?

Suomen hallitsijat ovat hulluja, sanoo Herra. He eivät ymmärrä minua. Kaikki ovat kuin lapsia, eivät käsitä mitään.
Pahaa he kyllä osaavat tehdä, mutta hyvään he eivät kykene.

Ilmoittakaa tämä Suomen päämiehille, rahamiehille.
kuuluttakaa näin jokaisessa Suomen kaupungissa ja kylässä, teillä ja aitovierillä:
Kuunnelkaa, mitä nyt sanon!
Teillä on silmät, mutta te ette näe,
teillä on korvat, mutta te ette kuule!
Ettekö pelkää minua, sanoo Herra,
ettekö vapise minun edessäni?

Suomi on täynnä julkeita riistäjiä!
He väijyvät kuin linnustajat,
he virittävät ansoja
ja vangitsevat niihin ihmisiä.
Niin kuin linnustajan häkki on täynnä lintuja, niin heidän talonsa ovat täynnä petoksella hankittua tavaraa.
He ovat tulleet mahtaviksi ja rikkaiksi, lihaviksi ja kiiltäviksi.
Heidän pahoilla puheillaan ei ole määrää.
Eivät he aja orvon etua,
eivät tahdo hänen voittavan asiaansa,
eivät puolusta köyhän oikeutta.

Hirveitä, kauhistuttavia asioita
tapahtuu Suomen maassa!
Rahamiehet ryöstävät ja tuhoavat maan, poliitikot julistavat silkkaa valhetta, ja tähän kansa on tyytyväinen!
Mutta mitä te sitten teette, kun tästä tulee loppu?

Niin poliitikot kuin järjestöpomot.
hankkivat väärää voittoa.
Huolettomasti he parantelevat
kansakunnan vammoja.
He sanovat: "Vastakkainasettelujen aika on ohi. Nyt on rauha, kaikki on hyvin!"
vaikka rauhaa ei ole.
Heille käy onnettomasti, koska he ovat tehneet kauhistuttavia tekoja mutta eivät suostu edes häpeämään - häpeän tunne heiltä puuttuu tyystin.

Näin sanoo Herra:

- Pysähtykää ja katsokaa, minne olette menossa.
Muistakaa Jokela ja Kauhajoki, joka aamu ja ilta, aamulla kun heräätte, illalla kun käytte levolle! Muistakaa ne hallituksessa, eduskunnassa, työmarkkina- ja eläkejärjestöissä, kodeissa, ja työpaikoilla.

Kääntykää vihdoin oikealle tielle ja tehkää hyvää, kohdelkaa aina oikeudenmukaisesti toisianne. Lopettakaa köyhien ja heikkojen halveksiminen, vammaisten, vanhusten ja lasten heitteillejättö. Älkää sylkekö kerjäläisen päälle, älkää sortako maahanmuuttajia.

Älkää uskoko valheellisiin hokemiin: on pakko, kun markkinat niin vaativat. On pakko leikata sosiaaliturvaa, romuttaa julkinen terveydenhuolto ja yksityistää. On pakko lakkauttaa kouluja, suurentaa luokkia, vähentää resursseja vanhusten hoidosta, romuttaa turvaverkot, koska markkinat niin vaativat.

Tällaisia ovat teidän tekonne: te varastatte, murhaatte, palvotte Mammonaa ja sitten te tulette kirkkoon, joka on minun nimelleni omistettu, ja sanotte minun edessäni: 'Me olemme turvassa!' Kuitenkaan ette luovu kauhistuttavista teoistanne. Rosvojen luolanako te pidätte kirkkoa, joka on minulle omistettu?

Miksi tämän kansan johtajat ovat jatkuvasti eksyksissä, miksi Arkadianmäki pysyy luopumuksessaan?
Miksi se riippuu lujasti kiinni valheessa eikä suostu palaamaan takaisin minun luokseni?
Kukaan ei kadu pahuuttaan,
ei ajattele: "Mitä minä olenkaan tehnyt!"
Suomen kansan ruhtinaat, suurimmasta pienimpään, ajattelevat vain omaa etuaan ja laukkaavat eteenpäin, omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu.

Kaikki pettävät toisiaan, kukaan ei puhu totta, heidän kielensä on tottunut valheeseen.
Vääryyttä he tekevät,
eivät kykene kääntymään.
Sortoa sorron jälkeen, petosta petoksen päälle!

Sen vuoksi Herra Sebaot sanoo näin:
- Minä sulatan heidät kuin metallin. Enkö minä rankaisisi tällaisista teoista, enkö kostaisi? Minä olen Herra, minun tekoni maan päällä ovat uskollisuuden, oikeuden ja vanhurskauden tekoja. Niitä minä tahdon myös teiltä.

Herra Jeesus Kristus, armahda meitä syntisiä.

Aamen.

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Elämäni kintereillä

MINÄ OLEN MUISTANUT (Edu Kettunen)

"Minä olen valvonut tuhat yötä

tehnyt työtä tyhjää niin kuin kuolemaa


Kaipuuta polttavaa olen tuntenut näillä teillä


elämäni kintereillä ajanut eteenpäin."


- How do you do? 
- How do you do!

Minäkin olen ollut täällä. Puiden väliin vedetty vene tuo mieleen eletyn elämän niin pitkältä ajalta kuin voin muistaa. Tämä ranta oli sileä, päättyihän viljelty pelto rantaviivaan. Veteen voi kahlata pohjaa pitkin, heittäytyä veden varaan kolhimatta itseään rantakiviin. Vihtaniemen asukkaat hankkivat yksityistien. Vihtalahden isäntä suurena maanomistajana tien alussa asettui poikkiteloin tielinjasta. Kun tieuran paikasta oli sovittu pääpiirteissä, tietyömaa alkoi maakunnista tulleiden miesten voimin. Olkoon vaikka topparoikka maalla, kun siihen asti uittomiehet olivat yösijaa vailla jouduttaessaan tukkilauttoja nipuiksi sotakorvauksena vesiteitä rajan taakse.

Salon halki tie nousi mäkeä ylös ja laski alas suunnaten niemen länsirannalla olevien talvisavujen maille. Niemen kärki on kunnan omistuksessa. Rantala, 1900-luvulta lähtien suvun hallussa ollut pienviljelystila, oli tien päätepiste. Kunta ei tarvinnut tietä kaukaa viisaana puolelleen. Tie ohjattiin sileään rantaan ja varattiin puiden varastoimispaikka kunnan saarista kerättäviä puita varten. Saarten puut oli kuljetettu vesiteitä ennen tien valmistumista. 

Kunnan ruokahalu kasvaa syödessä. Kunta tarvitsee tien mökkiläisilleen niemen kärkeen. Tähän tiehankkeeseen ehdin mukaan minäkin. Kunta ottaa juosten kustuja juoperoita pitkin rasitetien meidän maan halki. Maksaa muutaman lantin kaadetusta puista. Ei auttanut valitukset tietoimituksesta eduskunnan oikeusasiamiestä myöten. Hänen palautteestaan en löytänyt päätä enkä häntää sen enempää kuin tämän päivän tieministeriön hankkeista. 

Kunnan virkamiehet pyytävät Brysselistä rahaa rakentaakseen meidän rantaan viihde- ja vapaa-ajan keskuksen. Kunnan pienellä rahalla (500) aloitettaisi veneluiskan rakentamisella. Pyysin nuoria lähtemään tiekokoukseen puolustamaan perintöosaansa. Minut oli teilattu läpihuutojuttuna yksinkertaisten, ymmärtämättömien enemmistöpäätöksellä. Se muistutti joukkoraiskausta kuuden ukon voimin. Jokainen vuorollaan käytti puheenvuoronsa ylhäältä. Kuka heille antoi sen oikeuden, kysyin silloin?

Ei tullut veneluiskaa, rantahan on meidän. Mihinkä hukkuivat Brysselin rahat, kun kukaan ei suostuntut antamaan rantaansa F1 -venekisojen järjestämistä varten?
Kunta naapurina, tiekunta isäntänä, kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana jatkavat tiekarttaa Länsirannalla. Yläkerran ukot ampuvat kovilla yhteiskuntaa, kuntaa ja yhtä pientä ihmistä. Kehityskaaren lopussa olen tullut pieneksi.


Olen valvonut 54 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuoden yötä. Maailmankirjat ovat sekaisin omissa ministeriöissä, Israelin ohjusiskuissa Gazaan, oman elämän kintereillä ajan eteen päin. 

Esko Ilonen - Kohtaus Metsässä - Yrjö Jylhä - demo Esko...

www.mikseri.net/.../kohtaus-metsassa-yrjo-jylha...10 Nov 2012
Runo teksti Yrjö Jylhä (v.1940) - säv. sov. ja demo esitys Esko Ilonen Jylhän talvisodan tekstit ovat ...