maanantai 13. elokuuta 2012

Päättäjäiset aamupäivällä

Vitas, 6th June 2012

Lontoon olympialaiset jäävät muistojen joukkoon. Mitaleita jaettiin roppakaupalla Kiinan saadessa eniten. Iloitsin juoksijoiden saavutuksista. Juokseminen on heidän elämäntapansa. Juoksemalla on otettava ruokansa kiinni. Lopettajaisten aamuruuhka Lontoossa on totisinta totta. Minua ahdisti, vaikka olin varautunut katsomaan lopettajaiset alusta loppuun. Maratonin palkintojen jaon näin, voittaja tuli Ugandasta. 
Sain levottomat jalat, pakotti menemään vaakatasoon. Kuulin kyllä, mutta mitään ei jäänyt mieleen. Englantilainen musiikki ei löydä raidetta, joka tunnistaisi musiikin. Siksi tämä uusinta tuttua solistia kuunnellen. Lopettajaisissa oli kaikkea liikaa, meni yli ymmärryksen.

Yliopistokeskuksen tiedotuslehti joka kotiin tuli tarpeeseen. Henkilökunta on ollut kuvaustauolla. Sama julkaisu viime syksyltä oli ruudutettu passikuville. Ruutuja olisi ollut riittävästi Norjan massamurhan uhreille. Olen hylännyt ajatuksen, surutyö nuorisoa kohdanneesta tulituksesta on päättynyt. Täytän etusivun 23 talousviisaan kuvilla. He lukevat Talouden madonlukuja Dokumenttiprojektissa. Avartaa ymmärrystäni avoimessa yhteiskunnassa, jossa on suljetun yhteiskunnan säännöt. Koulutusta lisätään, mutta huomataan lopputöissä varastettuja tutkimustuloksia omasta päästä keksittynä. Öhmannista ahmiaisella se alkoi tohtorinaTamperetalon talonmiehen virassa. (Kunnissa kaikki terveyspalvelut ovat taloustohtoreiden hallinnassa talonmiesten myötävaikutuksilla piikittäessä hemohessiä suoneen ennen tärkeitä kilpailuja.)

Vitas antaa äänensä kohota korkeuksiin, hän on idolini ihmisenä. On tuonut esille isoisänsä, isänsä ja muistelee kuollutta äitiään. Oma elämämme on tehty ehdolliseksi kuin Pavlovin koirien refleksit. Huostaanotot ja masennus lisääntyy. Elämä on medikalisoitava ruuasta lähtien. Aamupostin muistutus: Metsäyhtymän tiliote muistuttaa perinnöstä, jota en voi käyttää. 
RobinHood viettää synttäreitä, talo täynnä synttäritarjouksia , 6-sivuinen, monivärinen lehti täynnä mahtavia synttäripamauksia.
Hesburger, ota makuelämykset talteen, 16 kuponkia kerrosateriasta kanahampurilaiseen.
K Citymarket, hesarinkokoinen, 8-sivuinen mainoslehtinen täynnä arjen säästöjä eikä minulla ole K-plussa-korttia.
Mainoskirje Mariskool-kylkiäisineen, lukemisen hurmaa maksettuna 3 kk ja kaupan päälle 4 kk 0 €.

Lehdenjakaja hipsutti ovelleni heti lopettajaisjuhlan jälkeen. Pudotti kupongin ESS:n loppuvuoden lehdet alennushintaan.
Ainoa talteenotettava on Yliopistokeskuksen tiedotuslehti voimauttavien ihmisten kuville. Akateeminen maailma ei auennut minulle. Ei edes verkkokirjoitustaitoa olisi minulle pottuilematta suotu. Silloin kun olen heikoin, olen väkevin yhteiskunnan ulkopuolelle sysätty yli-ikäisenä luuserina.  Pastori Kai Sadinmaa sen vahvistaa puolestani aamuhartaudessa. Kirkko sen julkaisee, jos julkaisee netissä. 

Aamuhartaus to 13.09.2012
Kai Sadinmaa, pastori, Helsinki

Hyvä radionkuuntelija. Nyt voit rentoutua, hengittää vapautuneesti, syvään ja rauhallisesti, laskea alas jännittyneet hartiasi ja huokaista helpotuksesta, nimittäin Valtakunnassa on kaikki hyvin, kaikki on niin kuin olla pitääkin.

Asiat eivät ole olleet koskaan näin hienosti ja mikä vielä upeampaa, ajat vain paranevat, joka päivä. Nähtäväksi jää mihin me vielä päädymmekään, kuinka mahtavaksi kaikki lopulta muodostuukaan.

Nimittäin ketään ei tässä meidän Isänmaassamme enää irtisanota, ei kustannustehokkuuden parantamiseksi, ei yritysten voittojen maksimoimiseksi, ei minkään vuoksi.

Yhtään tuottavaa tehdasta ei enää ajeta alas eikä valtio myy yksityisille pilkkahintaan ainoatakaan lypsävää lehmää. Yksikään ulkomainen kaivosyhtiö ei enää raiskaa ja tuhoa kallista maatamme. Eikä ainuttakaan ydinvoimalaa enää rakenneta ja entisetkin suljetaan. Ja vuosikymmenien vankeudessa olleet suuret joet vapautetaan kahleistaan.

Tänään loppuu hyvinvointivaltion romuttaminen. Kenenkään ei tarvitse enää seistä leipäjonossa, tuloerot eivät kasva, ei kuilu rikkaiden ja köyhien välillä. Yhtään optiota ei huippujohtajille enää jaeta ja jokainen työtön saa työtä.

Euroakaan ei meidän kansalaisten tarvitse enää lahjoittaa kansainvälisille suurpankeille sillä markkinavoimien vatsa on jo täynnä ja pankkiirien ahneus tyydytetty. Kaikki veroparatiisit on lakkautettu.

Tänään ei hallitusta ja eduskuntaa enää viedä kuin pässiä sarvista vaan ne ovat tehneet parannuksen, asettuneet rohkeaan vastarintaan, pienen ihmisen puolesta. Tänä päivänä koko Suomen eliitti, yhteiskunnallinen kerma, niin taloudellinen kuin poliittinen, vasemmalta oikealle, ei enää kumarra Mammonaa vaan antaa puolet omaisuudesta köyhille ja nälkäisille ja toisen puolen sijoittaa rauhan rakentamiseen ja rakkauden edistämiseen.

Tänään ei Suomessa ole yhtään asunnotonta eikä leikkausjonoon kuolevaa. Eikä yksikään arvokkuutensa ja elämän mielekkyyden menettänyt yksinäinen vanhus tee itsemurhaa tai kukaan muukaan epätoivoinen. Tänään ei kukaan mieleltään järkkynyt harhaile tuskissaan pitkin katuja, ilman hoitopaikkaa, ilman huolenpitoa.

Tänään ei näytetä televisiossa yhtä ainutta lasten pudotuspeliohjelmaa, ei lasten kokkisotaa, ei lasten kauneuskilpailuja vaan tänään lapset saavat olla lapsia, juosta riemusta kiljuen pitkin katuja ja puistoja ja pihoja ja metsiä, vapaana kaikesta kilpailusta ja vanhempien loputtomasta kunnianhimosta. Tänään on lasten päivä, ikuinen intiaanikesä. Tänään ei yksikään lapsi jää suojatiellä auton alle, ei yksikään lapsi lähde nälkäisenä kouluun. Tänään ei kukaan vanhempi pahoinpitele lastaan eikä yhdenkään lapsen silmään tule kyynel vaan jokainen lapsi iloitsee sydämen kyllyydestä, hyppii ja pomppii sykkien riemusta. Tänään lasten ei tarvitse olla yksin kotona vaan vanhemmat, isä ja äiti, ovat heidän kanssaan, täynnä rakkautta, hellyyttä ja lempeyttä ja mukana ovat kaikki naapurin lapset ja heidän vanhempansa, yhdessä juhlien elämän ihanuutta. Tänään ei kiusata ketään, ei koulussa, ei työpaikoilla. Tänään ei ketään jätetä yksin.

Tänään ei ole sotia, ei ekologisia katastrofeja, ei kasvihuoneilmiötä, ei ydinsodan uhkaa, ei terrori-iskuja. Kaoottinen todellisuus on saatu kuriin. Allamme ammottava kuilu on saatu peitettyä. Epävarmuus, kuolema ja rajallisuus on lakkautettu.

Tänään ei tuijoteta pornoa eikä olla seksuaalisesti umpilukossa, estyneitä ja turhautuneita vaan rakastellaan rakkaan kanssa railakkaasti, vapaasti, iloisesti, ilman syyllisyyttä, ilman suoritusta, pelkoa tai estoja, toista kuunnellen ja kunnioittaen, suurella hellyydellä ja myötätunnolla.

Tänään me kirkon herrat ja rouvat emme pelkää enää mitään, emme vallanpitäjiä, emme raharuhtinaita, emme uraputken katkeamista, emme kuolemaa. Me sanomme suorat sanat kaikesta, viis veisaten omasta eläkevirasta tai rovastin tittelistä. Me hämmennämme ja haastamme, kyseenalaistamme ja vaadimme. Me ryntäämme ulos kammioistamme, kesken kokousten ja palavereiden, tietokoneet seinään heittäen, kirkon visiot, strategiat ja mietinnöt repien ja polttaen ja juosten teille ja aitovierille, turuille ja toreille, onnettomien ja ulossuljettujen luokse, julistaen vapauttavaa evankeliumia kaikille köyhille ja ankaraa tuomiota sortaville valloille ja voimille.

Maailmassa ei ole enää vihollisia vaan kaikki ovat sisaria ja veljiä keskenään. Susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja pikku vauva leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.


22.12.2014 lisätty ja kaikki ratkaistu eikä mitään ole tullut tilalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti