keskiviikko 8. elokuuta 2012

Leipää pelloilta maan

 Katekismussarjan sisältö jää kuuntelemisen varaan. Hartausohjelmia netissä ei julkaista ja Tuliukot eivät tarvitse palata aiheeseen pakkopullana. He mieluummin puolustavat itseään paavin pannubullalla Montinin ryöpyttäessä peilin kautta meitä veneenkeikuttajiksi.

Monta päivää olen kirjoittanut muistiin Talouden madonlukuja. Katseluaika areenassa loppuu. Mistä sitten seuraisin neljää ratsastajaa maailmalla enkä tietäisi mitä tuhoa ne neljä kylvävät.
"Tuustuus"-koulutapaamiseen en osallistu, selvisihän minulle sen luonne. Koollekutsujana ovat ne ahneet, jotka sinne jääneiden sairaiden kustannuksella kehuvat saavutuksillaan. Entä nyt niskavuorelaiset, rannat on myyty sijoittajille kierrätyskohteiksi?

Jos tapaamisen luonne olisi kuin hautausmaaseuran kokoontuminen Israelissa tai Ruotsiin lähetettyjen sotalasten linja-automatka Suomeen tarkoituksena yhdessä muistella mistä on selvitty, tulisin muistelemaan samaistumisen kohteiden kanssa. Hän olisi Ritva, joka vietti laitoksessa koko ikänsä. Samoihin aikoihin omaishoitajuuden alussa kunta otti hänet asumaan vanhusten palvelutaloon kirkonkylään. 
Meillä on samat vaiheet. Minuakin oltiin työllistämässä toimintakeskuksen pesulaan työhön. Toinen omaishoitaja joutui taimitarhalle kesäkuukausiksi, kun oli työtön ja tuli hoitamaan pyörätuolissa istuvaa äitiään.
Jos nämä muistelut olisivat aiheena kuin juutalaisilla keskitysleiriltä selvinneet kokoontuivat muistelemaan niitä aikoja, olisi minullakin selviämistarina "tuustuus"- kunnastani. Sen anti on minulle 5 lukuvuotta kansakoulua kahteentoista ikävuoteen mennessä. Kunta ei antanut omaishoitoaikana joulusta 1990 vallanvaihtumiseen 6.2.2000 kuin välillisesti tukea. Minulle maksettiin ja isältä perittiin takaisin. Se on kierrätystä eikä se kierrätys ole mihinkään loppunut. Rikastuneet virkamiehet ovat jättäneet asemapaikkansa, minkä joku järjenköyhä vielä jaksaa hehkuttaa hyvistä, pahoista ja rumista.

Isovanhempien hautakiveen kiinnitetty Taavetti -laatta on heille muistutuksena vaietusta häpeästä. Minulle se muistuttaa Suomi-neidon itsenäisyydestä, ettei se ole ollut yhtenäisen kansan yhteinen ponnistus. Silloin alkanut valtataistelu jatkuu rikkaiden ja köyhien välillä. Kaikki rosvot eivät tulleet ammutuksi kapina-aikana. Isoisä esitti kysymyksen lehtiä lukeneelle isännälle ommellessaan vaatteita räätälinä rusthollin kylmässä tuvassa. Siihen ukkoisäntä urahtaa.
- Olisi pitänyt tappaa ukko eikä poika. Paljonko poistaa syyllisyytä muistomerkin hankkiminen joukkohautaan hautaduille by Lions, by kunta, by seurakunta.
Jos koulutapaaminen olisi piispa Tutun pyytämä totuuskomissio anteeksipyyntöä varten, elämä voisi jatkua "tuustuus"-kunnassa sulassa sovussa.

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 8.8 08.08.2012
Katekismussarjassa Isä meidän -rukouksesta (kohdasta 4) puhuu pastori ja kanttori Samuli Korkalainen, Helsinki. Virsi 59: 2-5. Virsi alkaa sanoin "Leipää pelloilta maan". Es. Oulaisten nuorisokuoro, joht. Tapani Tirilä, urut Veli Ainali.
Kuuntele aikaa 32 päivää

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti