Soweto Blues
Yrittäjästä ei kuitenkaan tule presidenttiä. Yrittäjänä olen ollut kuin Miriam Makeba ei toivottu tulemaan kotiseudulleen. Vielä tänä päivänä olen maanpaossa. Kenelläkään ei ole mielenkiintoa tutustua tähän tilanteeseen tämän päivän Suomessa. Mandela suostui tulemaan ulos vankilasta sinä päivänä kun rotusorto loppui. Afrikan kaduilla tanssivat jonot vyöryivät eteenpäin. Desmondo Tutu yhtyi jammailemaan. Olin hengessä mukana tanssimassa.
Hengessä mukana, mutta kirjoittaminen estetty. Jos estäjät vielä näkisivät kirjoituksiani julkisesti, he uhkasivat tehdä niistä poliisijutun. En ymmärrä tätä aikaa enkä tämän päivän presidentintekijöitä. Heidän puolustukseksi on sanottu, he ovat hyviä rahankerääjiä. Samalla he ovat varmistaneet oman paikkansa sisäpiirissä asiantuntijoina presidentin vaikutuspiirissä. Haluan muutosta uuden presidentin aikana. Lakien hyväksynnässä varmistua ettei laki ole ristiriidassa käytännön kanssa.
Olen Lenin'in testamentin lukenut ja elänyt, samoin Primo Levin keskitysleiriltä selvinnyt. Nuoret haluavat toimia keskitysleireillä oppaina, nähdä inhon kävijöiden kasvoilla. Inhorealistiset väristykset raapivat syvältä vaalikeskustelussa, kun puhutaan eri lähtökohdista. Toiset kokemuksesta, toiset toisten kokemuksista. Koskaan eriarvoisuus ei poistu keskeltämme, on meillä sellaiset johtajat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti