Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas on tänään kiinnostuksen kohteena, kun "sinusta ei mitään tullut". Luen verkkolehdet, Värtsin muutamien kirjoittajien uudet kirjoitukset ja kuvat. Kotisivuni lukulehti kertoo -YKKÖSASIAT - tohmajärveläisten puolesta.
Pääkirje
7.7.2013
EI PENTUA KUITENKAAN PESUVEDEN MUKANA
Aamuhartausseurakuntalaisena istun sängyn laidalla samaistuen äitini viimeisiin päiviin halvaantuneena. Pysähdyn kuuntelemaan aamuhartauden ennen kahdeksaa. Kaikki uutiset ja aamusoitot siihen asti olen kyllä kuullut, mutta kaikki on lipunut tajunnan yli. Hiippakuntasihteerin levähdyspaikka palauttaa minut tähän aamuun. Tänään ei tarvitse minun tehdä mitään ylimääräista. Huomenna lähden matkalle lääkärin luokse, joka iloisesti toivotti sähköpostilla. Tervetuloa!Kaikki on valmiina:
- SWOT -analyysin 4 kuvaa
- "SUURIA SANOjA pieninä askelia" -julkaisu
- YEAT:n näytön sanallinen loppuraportti.
Olen pitänyt kiinni oikeudestani hankkia kirjoitustaidon sodan jälkeen kansakoulussa ja 2000 -luvulla verkkokirjoitustaidon projektikoulutuksissa. Lasken kaiken valkolakin ansioksi, että olen jaksanut yrittää. Suomi-neitoa ollaan liruttelemassa pentuna pesuveden mukana yksinkertaisten ymmärtämättömien enemmistön päätöksillä rakkauden paskalampeen.
Kunnissa tapahtui kamalia asioita epäpätevien, asennevammaisten virkamiesten ahneutta. Omaishoitajana olin suurin arvostelun kohde syntyperän mukaan. Sen asian olen käsitellyt loppuun ja antanut palautteen valkoisille veteraaneille. En pyytänyt luvattua havuseppelettä isän kuoltua haudalle. Sen sijaan hankin nimellisen muistolaatan sedälleni isovanhempien hautakiveen, kun hän ei saanut nimellistä hautapaikkaa. Siunaamattomia mestattuja on siunattu uudelleen. Yhdistääkö se kahtiajakautuneen kunnan yhdeksi vahvaksi, velattomaksi kunnaksi? Luoja yksin tietää, mutta ei kerro ääneen kuin aamuhartaudessa puutarhoista, lepopaikoista ja maailman rauhasta.
Kunta naapurina, tiekunta isäntänä, kunnan uusrikkaat mökkiläiset sijoittajana nauttivat tilanteesta lähettäessään olemattomasta lomakiinteistöstä maksuja. Omistussuhteet ja osoite on tiedossa, mutta laskut osoitetaan minulle henkilökohtaisesti. Meillä on Metsäyhtymä ja olen yksi osakas. Suvun vanhimmat haastavat minut heidän huussiensa tyhjennystalkoisiin. Jokaisessa suvussa on hullunsa ja huoransa, kun sukupuuta vähän ravistaa. Näihin vaiettuihin tapahtumiin ei minulla ole osaa eikä arpaa. Kaikesta on kauan, avataan arkistot ja puhutaan asioista oikeilla nimillä. 
Rukoushetkessä viikon alkaessa.
Hiippakuntasihteeri Kati Pirttimaa, Espoo: "Huolimatta siitä, että työ
on raskasta ja vaivalloista, tai ehkä juuri sen takia, on olemassa
levähdyspaikka." Kelttimusiikkia soittaa Celia Briar (kelttiharppu). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 29.7
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti