Päivän kasvo

1954: BBC lähetti ensimmäistä kertaa uutiskatsauksen televisiossa.

Joululomalla 1953 kirjoitin jäljentämällä vihkollisen tekstiä öljytuikun valossa, mustekynässä irtoterä ja muste pullossa.  Kunnan antina 5 lukuvuotta ei ollut antanut kelvollista opetusta edes kirjoittaa musteella Koivuharjun kamarissa. Siellä syttyi kuitenkin opinhalu. 

Mihinkä se on johtanut, on nähtävissä koko Suomi-Neidon ahdingossa. Ympäri käydään yhteen tullaan. Puhutaan koulukiusaamisesta, milloin se alkoi. Jatkuu vielä julmempana kiusaamisena tänä päivänä, suorastaan halventamisena ja mitätöimisenä elinikäisestä oppimisesta. Yleverollepano tapahtui 1.1.2013 ja näillä mennään taakse päin nokka tuhisten.

 

Vitas on 1, kun on vara valita sateenkaaren väreissä poliittisesti. Meillä on yhden puolueen järjestelmässä aina samat kasvot. Olen kyllästynyt taustavaikuttajiin; kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Toimittajat ovat saman lain alla, jos et toimita niin kuin oletetaan, sinut erotetaan ennen ensimmäistä työpäivää. 

Kiinaksi Kiinan kiertueella omalla tunnussävelellä.

Savumerkeillä luultavasti jos vielä kauan kestää. 

 Unohda koko juttu, mutta älä päivän kasvoa. 

Kirjoittaminen rauhoittaa. Työn alla on Ulkolinja: Stora Enson tuplakirjanpito.
Katson lähetetyn ulkolinjan areenassa ja kirjoitan suomeksi käsin. Tämä on ainoa tapa odottaa lääkäriaikaa hyppimättä seinille. Päijät-Häme on luvannut purkaa potilasjonot välttääkseen uhkasakot.

Kuuleeko kukaan?

Vitas - Let The River Flow 

Vuodesta 1991 olen ollut myrskynsilmässä. Tietämättäni minusta tuli profeetta omalle maalle. Vanhempieni elämä oli kääntynyt remonttipuolelle eivätkä he pystyneet enää itse huolehtimaan arjen asioista kotona. 

Omat tarvetavarat mahtuivat kahteen kassiin. Kaikki olin järjestänyt entisessä elämässä keskeyttämällä työn ja tulevassa  tehtävässä syntymäkunnassani. Niinhän sitä luulisi. Alkoi henkien taistelu, kuinka viranhaltijat käyttivät virka-asemaansa ja kunnan rahoja palkkansa lisäksi saavutetuksi eduksi, josta pidettiin kiinni petollisina kukkaronvartijoina. 

Vielä tänä aamuna, pe 5.7.2013, palataan tuohon aikaan laman vuosikymmeninä. Meillä kuunneltiin aamuhartaudet radiosta eikä muu pulputus ole jäänyt mieleen. Päivän täytti arkiaskareet eikä mihinkään muuhun ollut aikaa. Naapurit kävivät selviytymistaistelua ylivelkaisina ja työttöminä. Yrittivät tehdä meistä syyllisiä lamaan.

Minulle tuo aika oli bisnesenkelin aikaa. Sijoittajat ryhtyivät realisomaan omistuksiani ja sain siitä rahaa jatkaa omaishoitajana. Kunnassa podettiin järjenköyhyyttä ja ajettiin pienillä pyörillä. Jos joku pisti kalikoita rattaisiin meidän elämää jarruttaakseen, naulasi omaa arkkuaan. En tuntenut syyllisyyttä silloin enkä tunne nytkään menneisiin tapahtumiin sieltä setä-Taavetin vangitsemisesta ja kuolemasta lähtien. 

Oli liian kaukaa haetut aiheet, joihin vanhempani ja minut, heidän hoitajansa, katsottiin olevan syyllisiä.  Omaishoidon oppirahat olen maksanut eikä maksattajien elämä siitä ole kohentunut.

Yleverolla tuotettu ohjelma kulkee menneessä. Päivän puheenaiheista olen saanut tarpeekseni. Joka tuutista toitotetaan maailman levottomuudesta kyllästymiseen asti.

Siksi vierailenkin netissä ja youtubessa en inhotakseni vaan ilahtuakseni. Nyt erikoisesti tarvitsen mieltäylentäviä ajatuksia, onhan vielä monta päivää, kun pääsen lääkäriin. Minun puolesta kunnat voivat kuolla ja sotepalvelut lopppua, kun kukaan ei tiedä, miten tästä selvitään. Joku muistinsa menettänyt vielä tiekunnan hoitokunnan puheenjohtajana pitää valtaa käsissään, kun ei ole ketään halukasta valittavaksi tilalle.

Valitsemani videot rauhoittavat, kun esittäjä on omassa roolissaan. Meidän keisarit kulkevat uusissa vaatteissa, jos eivät ole jo kuolleet. On vielä yksi selvittämätön asia, joka laukaisee pattitilanteen. Annetaanko jokien virrata vapaasti vai padotaanko vedet tuottamaan energiaa tekojärviä säätelemällä. Saako Juojärvi olla meidän kaikkien käytössä? Jos ei, on minulla rannalleni muuta käyttöä.

 

Valamon ja Lintulan naapuriin sijoittajien mökkiplänttien iloksi näen moskeijan kohoavan Googlen runousopin  ohjeen mukaan. Rakkaus Juojärveen muuttui Rakkauden paskalammeksi, kun kunta rakensi jätevesipuhdistamon Pahkasalon saareen. Saarella oli jo maineensa kunnalliskotina, kunnan tilana ja mielisairaiden sijoituspaikkana. Se on julmaa historiaa, kun kodittomilla ei ollut muuta paikkaa kuin kunnalliskoti. Venemestari kävi siellä kylvyssä, kun töhmettyi kunnanmökissä eikä isä tiennyt, minnekä mieronkiertäjän veisi talvella myöhään yöllä.

- Sinun takiasi tuli tämä rahanmeno, sanoi venemestari isälle annetusta avusta kun palasi aikojen perästä kauttakulkien mökilleen.

Kiittämättömyys on maailman palkka eikä tämän päivän päättäjiä voi kiittää asioiden hoidosta enempää kuin venemestari isää annetusta avusta.

Oma motiivini ei ole ollut raha eikä palkitseminen. Rahaa on ollut riittäväsi ja siksi siitä ei tarvitse puhua. Menisikö rahanpaljous järjenköyhille jakeluun, muutenkin kuin kilibailuissa kavereille? Kanervan piina jatkuu eikä varmasti helpota naisystävän paljastukset  nälkäkurkena ja kolmannesta osapuolesta kihlatussa liitossa.