torstai 11. heinäkuuta 2013

Miniä hyväkäs

Oekeitten immesten jälkeen Tuusniemelle rantautuneet ovat poikkeuksetta olleet varustettuja heikolla itsetunnolla. Sen testasin  tuntemieni ihmisten kautta. Jos olisin itse ollut epävarma eletystä 50 vuodesta, olisin asettunut kynnysmatoksi, johon toinen heikolla itsetunnolla varustettu pyyhkisi jalkansa.

Ministeri Räsäsestä puhutiin Tuusniemen miniänä, onhan hänen pappipuolisonsa Tuusniemeltä lähtöisin. Nyt en ihan tarkkaan muista siellä olevien sukulaissuhteita, mutta miniän maineella ratsastettiin. Minulle oli yhdentekevää, mitä miniällä oli minulle annettavaa omaishoitotilanteessa.

Tultuani Lahteen isän kuoleman jälkeen, minua lähestyttiin Sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjonnalla. Mihinkä minua oltiin sopeuttamassa? Otin selvää menemällä omaishoitajayhdistyksen kokoukseen Inva-keskukseen, olihan paikat, kutsujat ja yhdistyskin minulle outoja. Esittelin itseni ja taustani vanhempieni omaishoitajana. Olin tervetullut lisä muuttovoittona yhdistystoimintaan ja johtokuntaan. 

Minulle oli varattu maksajan rooli alusta lähtien. En olisi omaishoitaja kauempaa kuin kaksi vuotta yhdistyksen omaishoitajina työtänsä jatkavien joukossa. Vietettiin omaishoitajien päivää kirkon tiloissa. Kaikki oli valmista tarjoilujen, arpajaisten ja puhujien suhteen. Puheenjohtajaa ei pyydetty puhumaan, olihan hän poliittinen kiipijä Sopeutumisvalmennuskeskuksen johtajana. Uskonsisar käytti suhteita ja Päivi Räsänen puhui omaishoitotilanteesta kansanedustajana. 
- Miniä hyväkäs, mieleen tuli naapurin Mikon sanonta ensi kerran nähdessään meidän miniän. Se oli hyväntahtoinen tervehdys naapurilta. 
Ehdin juuri ja juuri kuulemaan tuon puheen. Lauantai-iltana nastahammas melkein irtosi, sunnuntaiaamuna istuin päivystyksessä. Tuo puhe ja päivystyskäynti yhdessä koitui ennakkovaroitukseksi, etten olisi oikeassa yhdistyksessä. 

Räsänen aloitti puheensa kaukaa eu -laisten vanhusten hoidosta. Meillä on varaa pudottaa hoidontasoa köyhien maiden tasolle. Siinä ei opetettu neljättä käskyä vanhempien kunnioittamisesta eikä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoidosta. Omaishoidosta oli tullut puoluepolitiikkaa. Esittelin itseni Räsäselle tuusniemeläisenä, hän tiesi tuon miniän asemansa.
Aktiivisuuteni kävi johtajille liian vaikeaksi, heidänhän piti tulla valituksi kirkkoneuvostoon, valtuustoon. Ajallaan EU -mepiksi ja kansanedustajaksi. Minulla ei ollut näitä pyrkimyksiä, mutta projektityöntekijän valinta yhdistykselle tulisi olemaan hänen avustajansa eduskunnassa. Synttäreillä omaishoitajat istuivat omassa pöydässään  ja nuori projektityöntekijä vanhojen poliitikkokäpyjen pöydässä. Synttärirahat kierrätettiin potilasyhdistysten kautta poliitikon vaalirahoiksi. Kaikkea oli ehtinyt tapahtua poliittisessa kentässä. Hierojien edunvalvojana kunnostautunut kansanedustaja lähti kättelykierrokselle, mutta jätti sen pöydän väliin, jossa minä istuin. 
Seinilläkin on korvat ja ne kuulivat puheenjohtajan arvion toiminnastani. 
- Sehän on Mairen omaa hömppää. Vedin suunnitelmani pois esityslistalta ja pyysin siirtoa olla Liiton jäsen. Sielläkään ei minua enää haluttu ja minut singottiin lopullisesti omien sivuilta rekisteröitymisineen maata kiertävälle radalle. 

Kirkkokin antoi uusia osoitteita omaishoitajuuden tiimoilta. Minulle riittää. Suljin virallisen organisaation oven lopullisesti. Aukesi epävirallisen organisaation ovet. Siellä on ratkottu omaishoidon ennalta-arvaamattomia ongelmia. 
Poliittinen miniä ei ole ollut meidän miniä eikä omaishoitoa työkseen ratkovat poliitikot ole edenneet sieltä 1991 vuodesta lähtien mihinkään. 
Räsäsen puheiden jälkeen piikki myös kirkkoon liittymisissä (11.7.2013 11:49)

Minulla on neljäs ukkaasi ohjeena vanhempien kunnioittamisesta. Kaikki päättäjät ovat 4. käskyn selitysosan varassa. Sitä on ministerin puheiden aiheuttama kirkosta eroaminen. Äänestetään jaloilla. Pahan tekoon on kielletty menemästä mukaan. En ole muuttanut maailmaa, vaan tapa nähdä maailma itsessäni on vahvistunut. 
En ole tullut enkä mennyt. Olen aina ollut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti