lauantai 27. heinäkuuta 2013

Putkinotkoista Ryysyrantoihin

  Куда ты, туда я. Витас. - YouTube 


Blogger ja Youtube eivät tee tänään yhteistyötä. Se ei ole mitään uutta, onhan kilibailut käynnissä koko maailmassa eikä vain Kuolemalahdesta Valkealahdeksi muuttuneessa mökissä. Omistaja tahtoo muistuttaa mökkipaikkansa historiasta mustalaisten mökistä nimensä saaneesta lahdesta, Kuolemalaks. Tienviitta ilmestyi tienristeykseen. Minulle nousee syvältä muistista huokaus.
- Kaho, mikä kaho. Heidän juurensa ovat Eteissaaren kunnanmökissä Marj Vuoreisesta ja Otto-kahosta lähtien. 
Miksi minut on valittu mittatikuksi syntymäkuntani ihmisten vertailussa. Siksikö, että vastoin kaikkia kieltoja lähdin oppikouluun 1953 vieraalle paikkakunnalle enkä hävinnyt maailman tuuliin.

Koko heinäkuun olen odottanut viimeistä päivää. Olisi ollut aikaa tehdä kuolinsiivous loppuun, mutta kipukohtausten pakottamana olen ottanut iisisti. Sairauskertomukseni potilastietojen metsästyksestä olen saanut väärää tietoa. Henkilökorttia vilauttamalla sähköiselle silmälle ei asia etene. Infossa ei mitään löydy. Terveyskeskuksen ja keskussairaalan välillä on käytössä eri tietokoneohjelmat. Potilastiedot ovat jääneet arkistoon syntymäkuntaani. On turvauduttava muistinvaraan, kuinka minusta tuli vaikea omainen omaishoitajana ja vielä vaikeampi potilas punkin pureman jälkeen. Siitä ei silloin puhuttu tulehdustilana. Olin vain kulunut vanha akka 5 -kymppisenä.

Holoppalan mummo istui musta huivi leuan alle solmittuna ison lapsilauman ympäröimänä kesällä ja jouluna kuoli 50 -vuotiaana. Äitini sai elää 79 -vuotiaaksi ja isäni 93 vuotta täytettyään odotti vallanvaihtumista tasavallassa 6.2.2000. 
Eläköön uusi presidentti! Seuraavana aamuna isäni kuoli ja lähti paimentamaan Tuonelan karjaa.

Kaikki nämä asiat järjestyvät mielessäni, kun muistelen sairauskertomustani punkin puremasta lähtien. Omaishoitajuus liittyy tähän aikaan ja kunnassa alkoi puhdistus varastotalolta johdettuna. Voi, sitä halveksuntaa ja ylimielisyyttä joka puolella. Ei vain taloyhtiössä, Taloyhtiön hallitus kompastuu näihin virheisiin (27.7.2013 6:08), omassa osakkeessa, vaan myös Vihtaniemellä lapsuuskodin rannoilla. Muistatko kun lääkäri teki kotikäyntejä? Tekee taas! (26.7.2013 21:35)

Aloitan sairauskertomukseni kirjoittamisen käsin ranskalaisilla viivoilla. Näin se olisi pitänyt tehdä 72 -vuotiaana, jos en olisi verkkokirjoitustaitoinen. Siinä on vain mutkia matkassa. On ohjelmoitava käytettynä hankittu PC ja siihen kytketty tulostin toimintavalmiuteen. Virta pois koneesta kaapelimodemin kytkemistä varten. Ei sätki kynsille sähköiskuja, luinhan jonkun kuolleen saatuaan virityksistä sähköiskun. 
Vuodet 1991 - 2000 ovat muistissa. Liikkumista helpotti pyörätuolin ja potkurin työntäminen. Isän hoitamisessa ei ollut minulle mitään uutta. Pihapiirissä muistoa kunnioittavat pelkäsivät isän kuolemaa. Turhaan, kun hän sitten kuoli, kenellekään ei lähtenyt sisäpiiritietona tulevat peijaiset. Hautaustoimisto oli eniten ulalla.
- Odotetaan. Jospa hän ei ole kuollut, kun tänne ei ole mitään ilmoitettu.

Hautajaiset pikapikaa ja sitten muutto Lahteen. Sairauskertomuksestani on jo potilastietoja kaupunginsairaalan arkistossa. Noudan koko nivaskan ja kirjoitan koneelle oleellisen. Niistä luen yhteiskunnan tilan, missä mentiin silloin ja jatketaan tänä päivänä. 
Kohtaus syksyllä 2009 pakotti kysymään borreliakokeita. Terveyskeskus oli hajautettu ympäri kaupunkia. Medone järjesti lääkäripalvelut. Nuoret naiset lääkäreinä halusivat minut  tekonivelleikkaukseen. Kun en suostunut vasstaanotolla, lääkäri huutaa puhelimen välityksellä.
- Kun et suostu tekonivelleikkaukseen, mene psykiatriseen sairaanhoitoon. Ilmoitti kirjeellä varatusta ajasta. Peruin sen, eihän rakenteiden toimivuus parane potilaiden aivopesulla. Radiopsykiatrini diagnoosi riittää minulle: Mikä meidät tekee hulluksi? Siitä tulee draamaa.

Sairauskertomukseni on valmis. PHKS:ssa on tutkittu ja aloitettu hoito, joka annetaan kotisairaalassa. Vähäisistä palutteista ei ota selvää erkkikään, onko minulla ollut vai eikö minulla ole ollut borrelioosi. Oireet hävisivät kolmeksi vuodeksi. Lääkärifirma on vaihtunut toiseen. Yksi hoitaa verenpainetta, toinen etsii jotakin uutta sairautta.
- Ei voi olla borreliaa, kun ei ole uutta punkin puremaa. Käyn borreliakokeessa sähköpostilähetteellä. Vasta-aineet samat kuin kaksi vuotta sitten. Ei aihetta lisätutkimuksiin.

Keväästä lähtien olen ollut sairas. Lääkärissä käynnit eivät tuota tulosta. On etsittävä apua samasta vaivasta kärsivien, hoitoa saaneiden suositusten perusteella. Saan ajan ja ohjeet kuinka varustaudun vastaanotolle.
Sairauskertomus on vielä saatava ulos koneelta. Tulostin on herännyt henkiin, mutta joku vinoon vetäminen sitäkin vaivaa. Korjaan kirjoitusvirheet ja yritän uudelleen. Mustekasettien vaihdon jälkeen saan siedettävät tulokset ulos. 

Potilastiedot keskussairaalasta luvataan lähettää suoraan lääkärille. Löydän allekirjoittamani paperin tietojen luovutuksesta. Lähiomaisten kautta saan ne itselleni vielä eläessä. Molemmat tyttäret olen ilmoittanut lähiomaisikseni. Hoidan kuitenkin itse omat asiani ja vapautan heidät elämään omaa kesäänsä. MInulla ei ole mitään hätää.

Tunneperheeni koirat  ovat saaneet hyvää kohtelua ja saavat edelleen. Eivät itse kirjoita naamakirjassa kuulumisia. Sanataiteen osa-alueena tauditkin on helpommin kestettävissä. Silta ja Riverside Medical Clinic edustavat tätä aikaa, kun Suomi on sulki ja sydän on särki. Saattohoito viedään loppuun talouden madonlukujen ennustamassa aikataulussa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti