"Sen minkä aamu toi, sen ilta aina vei kuin kynttilä on elämämme tää" toteutuu kirjaimellisesti syyskuun 6. päivänä. Viestintäpäällikkö Simo Repo puhuu viranomaisten roolista puuttua perheen ongelmien sijaiskärsijöihin, lapsiin. Isä ja naisystävä surmaavat 8v tytön. Poika ampuu isänsä. 45 minuuttia haastattelee isoisää, joka sytyttää muistokynttilät surmatulle tytölleen, tyttären lapsille ja vävylleen. Puhutaan perhesurmasta.
Syyskausi on pyörähtänyt käyntiin kaikien viestintäkanavien kautta. Huomaan sarjojen tulleen hurjemmiksi. En muistanut katsomani sarjan kovaäänistä replikointia, mukilointia, rikollista elämää. Sekin sarja poistuu katsottavien listalta inhorealisisena.
Parempaa ei ole tulossa kotimaisissa vertailuissa "vitutuksen" määrässä. Kirkkotaiteesta joutuu vankilaan naapurissa. TV -uutisten näyte Puhdistus -elokuvasta jatkuu unessa. "Joudun kolmen miehen piirittämäksi, istun pöydän reunalle. He lähestyvät uhkaavasti, tunnen kosketuksen iholla." Siihen herään, nousen istumaan, katson unikirjasta unen symbolisanat. Raiskaus: Selkeä kirjaimellinen varoitus. Koeta muutenkin välttää henkilöitä, jotka yrittävät pakotta sinut tekemään jotain vasten tahtoa.
Syntisenlaulunmaassa tapahtuu kaikenlaista näkyvästi ja näkymättömästi. Odotan hallinto-oikeuden päätöstä valitukseen, joka koskee jätemaksua perinnöstäni. Unen perusteella tiedän jo vastauksen. Minun on maksettava sijoittajille. Samoin kuin maksan tiemaksua olemattomasta lomakiinteistöstä. Tähän tulokseen on syntymäkuntani tullut sijoittajien eduksi. Kunnan anti minulle 5 -kymppiseksi oli 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Hoidin vanhempiani kotona 10 vuotta ns:na omaishoitajana. Perinnönjako on tehty, mutta sijoittajat iskivät perintööni. Joku sen sallii ja hallinto-oikeus viime kädessä päättää ja vahvistaa.
Odotan tämän päivän iltaa, mitä se on minulta vielä vailla. Siihen asti. Nähdään.
Iltahartaus 6.9
Kenttäpiispa Pekka Särkiö, Lahti, puhuu tämän viikon Vanhan Testamentin tekstistä. Virsi 432: 1-2. Virsi alkaa sanoin "Herra Jeesus, kunniasta astuit uhrikuolemaan". Baritoni Esa Ruuttunen, urut Markku Hietaharju.Pekka Särkiö, kirkkoherra, Lahti
Oletko joskus tullut yksin vieraaseen kaupunkiin. Katsot ihmisiä ja katuja, koet olevasi vieras. Yksinäisyys ja turvattomuus valtaavat mielen. Vielä vahvempi on tuntu, jos tulet vieraaseen maahan, ilman kielitaitoa, ilman ketään ystävää. Näin tuntevia ihmisiä on tälläkin hetkellä miljoonia. Yksinäisyyden lisäksi he saavat tuntea, olevansa ei-toivottuja.
Nälänhätä, sodat, veden puute, ylikansoitus ja työttömyys ajavat ihmisiä pois tutuilta asuinsijoiltaan. Heidän on pakko valita vieras ympäristö ja tuntematon tulevaisuus, sillä paikoilleen jääminen tietäisi lopulta kurjuutta ja kuolemaa. Näille ihmisille yksikin ystävällinen lähimmäinen merkitsee toivoa ja parempaa elämää.
Maahanmuuttajan kohtalo ei ole tuntematon Raamatussakaan. Tämän päivän Vanhan testamentin teksti on Ruutin kirjasta. Ruut oli syntyisin Israelin naapurimaasta Moabista, mutta eri vaiheiden jälkeen hän muutti Israeliin.
Kaunis sukukertomus alkaa israelilaisen perheen muutosta nälänhätää pakoon Moabiin. Perheen pojat avioituivat sikäläisten naisten kanssa. Jonkun ajan kuluttua kuitenkin sekä israelilaisen perheen isä että pojat kuolivat. Jäljelle jäivät vain perheen naiset: israelilainen leskivaimo Noomi ja hänen kaksi moabilaista miniäänsä. Naiset joutuivat ratkaisemaan tulevaisuutensa. Noomi kehotti miniöitään palaamaan omien vanhempiensa luo.
Toinen miniöistä, Ruut, ei kuitenkaan halunnut lähteä eikä jättää anoppiaan. Ruut vannoi uskollisuuden valansa Noomille: ”Älä pakota minua eroamaan sinusta ja lähtemään luotasi. Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon.” Ruutin sanoista kuvastu rakkaus, joka on kovin kaukana anopin ja miniän suhteeseen usein liitetystä etäisyydestä.
Kertomuksen jatko osoittaa, että Ruutin uskollisuuden ja rakkauden lisäksi tarvitaan vielä anopin neuvokkuutta. Muuten Ruut ei voisi saada kunnollista asemaa ja kotia israelilaisessa yhteisössä. Leskivaimo Ruut on lunastettava suvun piiriin ja samalla turvattava hänen miesvainajansa maaomaisuuden säilyminen.
Noomin neuvojen jälkeen lunastajaksi ilmaantui sukulaismies Boas. Hän maksoi lunastushinnan maasta ja otti samalla Ruutin vaimokseen. Ruutille syntyi poika, josta naiset onnittelivat Noomia: ”Kiitetty olkoon Herra, joka antoi sinulle sukulunastajan. Tulkoon poika kuuluisaksi Israelissa, antakoon hän sinulle uutta voimaa ja olkoon hän vanhuutesi turvana, sillä hänet on synnyttänyt miniäsi Ruut, joka rakastaa sinua ja on sinulle enemmän arvoinen kuin seitsemän poikaa”.
Kertomus kahdesta naisesta Ruutista ja hänen anopistaan Noomista kuvaa ihmisten välisen tuen merkitystä. Kahden irrallisen ihmisen sitoutuminen toisiinsa tuo molemmille lopulta turvan. Ruut saa paikan uuden miehensä kodissa ja Noomi puolestaan vanhuuden turvan Ruutin pojan kautta.
Kertomuksessa on kuitenkin vielä syvempi tasonsa. Se avautuu sukukertomuksen jatkosta. Ruutista tuli nimittäin kuningas Daavidin kantaäiti. Daavidin sukuun syntyi myöhemmin Jeesus. Hänestä tuli kaikkien kansojen lunastaja. Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan kaikkia Jumalan perheväkeen. Hän osti synnin vuoksi ulkopuoliset ja kodittomat Jumalan lapsen asemaan. Lunastushintana oli Jeesuksen oma elämä, jonka hän maksoi kuollessaan ristillä.
Noomin ystävättärien kiitos syntyneestä pojasta on kuin profeetallinen näky sukukertomuksen jatkosta. Se laajenee koskemaan kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina. ”Kiitetty olkoon Herra, joka antoi sinulle sukulunastajan. Tulkoon poika kuuluisaksi Israelissa, antakoon hän sinulle uutta voimaa ja olkoon hän vanhuutesi turvana.”
Jeesus on jokaisen turvana, joka jättää elämänsä hänen varaansa ja arallakin uskolla turvautuu häneen. Jeesuksen lunastustyön kautta sinulle ja minulle on avautunut paikka Jumalan perheessä. Ulkopuolisista on tullut läheisiä ja rakastettuja perheen jäseniä. ”Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät.” (Ef 2:19)
Rukoilemme: ”Rakas Taivaallinen Isä. Ole kaikkien kodittomien ja yksinäisten kanssa, jotka etsivät paikkaansa. Avaa sydämemme heidän tarpeilleen. Kutsu kaikkia kansoja pelastukseen. Tätä rukoilemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen lunastustyön tähden”. Aamen 16.6.2014 lupaan palata tähän tekstiin ja tekstin kirjoittajan pahoittelukirjeeseen myöhemmin kuolinsiivouksen edistyessä siihen asti.
Totuus on tarua ihmeellisempää! yle RADIO 1 vetää pois lupauksensa olla hyvää seuraa, siksikö kun kirkkoherrasta tuli kenttäpiispa. Meille jäi vain yle RADIO 1, joka yöllä yksinänsä soi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti