torstai 14. kesäkuuta 2012

Foxgloves

Ajatus aamuun

Sanomisen ja tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut.

Teen inventaariota sanomisista, tekemisistä ja kenkäpareista. Kiitän kukkasista, hyvistä sanoista. Vielä enemmän ohdakkeista kiitän, jotka mua haavoitti. Erikoisesti siitä timanteilla koristellusta kengästä, jolla minua heitettiin perään. 
Aamusoiton levyvalinnat tuovat kesän kaupunkiin. Kaikkea en ehdi tallentamaan, kuka valitsi levyt, kuka kuulutti ja suomensi levyjen nimet.

Foxgloves (Sarah Connoly, Malcolm Martineau) tuo lapsuudessa näkemäni kukan mieleen. Kuvahakuna monta muuta kukkaa, joita haluaisin hankkia. Tilaa kukille ei löydy, vaikka heittäisin kaikki kengät pois. Outo valoilmiö valaisee ikkunattoman käytävän yläkaapit. En ole ennen huomannut luonnon valon löytäneen pimeään käytävään. Se oli yliluonnollinen kirkkaus.
Yläkaapissa on hyvässä järjestyksessä omaishoitoajan paperit. Kiitollisena muistan kirjanpitäjää, joka lähetti vuosikalenterin luontokuvineen ja teksteineen. Piti minun kirjanpidon ajantasalla, olinhan työikäinen omaishoitaja. Kalenterit säilyttävät järjestyksessä kunnan kanssa käydyn kirjeenvaihdon.
Suppilokukasta on kyse, juuri kukintaa aloittelevasta. Ei ole lannoitettu liikaa, että kukka tukehtuu kukkien paljoutta.

Hartaana sävelenä laulaa Sauli Tiilikainen "Jään tähän ristisi luo". Niin minäkin, korjaan yöllä neulomaani työtä jalkapalloa seuratessa. Voiko kädet jatkaa neulomista, vaikka ajatus ei ole enää hereillä? Voi, enkä aamulla muista, milloin lopetin. Kevään aikana sanomisen ja tekemisen välillä olen neulonut pidempää kaulaliinaa kuin Halosen tukiryhmä hormoonien vähentyessä valintaa odottaessa. Minäkin odotan ja odottavan aika on pitkä, monta metriä kaulaliinaa käsityönä. Tiden flyr, lanka loppui, suomennos sekin ruotsintunnilta. Rehtori istuu seuraamassa opetusta syvä ryppy silmien välissä. Jouduin korjaamaan silloin käännöksen, ettei ajankulumisella ollut mitään tekoa langanloppumisen kanssa. Ne ovat niitä hauskoja oivalluksia korvasta taluttamisen välillä.

Aamuhartaus 14.6. Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 600:1-2. Virsi alkaa sanoin "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan". Tapiolan kuoro, joht. Kari Ala-Pöllänen, urut Kaisa-Leena Harjunmaa. 
http://areena.yle.fi/radio/1586059

Viestintäpäällikkö Simo Repoa minä odotan. Eilisen eduskunnassa käydyn kiivaan keskustelun aiheuttaman epätietoisuuden auttamisesta palautan raiteilleen. Onko kriisimaiden auttamisessa puhtaat jauhot pussissa. Meneekö apu oikeaan osoitteeseen? Hartaushetkistä saan oikeata tietoa auttamisesta. Politiikka on valtataistelua, kuka tekee hölmöimmät palkitut päätökset. Kuka maksaa seuraukset? Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt tänään 14.6.2012.

Parem saada kinga kuin olla tuhvlin all! Kysyin luvan saada sytyttää isälle 90. kynttilän  kakkuun. Sain sytyttää, palokunta oli paikalla. Sitä toivon tänä päivänä, onhan meidän kahdeksan elämänkynttilästä kyse. Kuolema sammutti yhden elämän ja näinä päivinä on pesänjakamisen aika. Otin kengän talteen ja odotin. Minulle riittää 30 vuotta Hyvinkäällä, päättyy 2012 Hyvinkään yön tapahtumiin uudet tekijät, uudet uhrit. Elämä alkaa aina alusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti