tiistai 6. maaliskuuta 2012

Sodan kokeneiden muistolle

 
Friendship
Kenelle kuntoutusta, kenelle kuoltua havuseppele haudalle?

Aurinko on noussut koko maassa, kertoo radioääni kahdeksalta. Hyvää vauhtia ollaan menossa kevättä kohti unohtaen, että kevät alkaa joulusta. Syksyn alkamisajankohtaa en halua nyt muistella.
Elämän erikoiset ajat pulpahtavat pintaan ikään kuin niitä ei olisi ollutkaan. Hyvä muisti, mutta lyhyt tekee myyräntyötä koko Suomi-neidolle. Kuka kerran keksi ja onnistui oman edun tavoittelussa, hänet nostetaan jalustalle. Nalle W on yksi näistä ruudinkeksijöistä. Hän on niitä tämän ajan keisareita uusissa vaatteissa. Sanoopa hän mitä henki hänen käskee sanoa, rupusakki ihastelee huuli pyöreänä.
- Kylläpä keisarilla on uudet, hienot vaatteet. Teekkarit huumorillaan ihastuttavat röntgenkatseellaan kurkistellessaan vaatteiden alle. Se on yhtä uskottavaa kuin alasti kekkaloivan keisarin ihastelu. Jokainen näkee, mitä haluaa nähdä. Lehdistön lööpit pistävät paremmaksi otsikoillaan ja köyhä kansa haukkoo henkeään. Kuinka joku uskaltaa tehdä, mitä itse ei koskaan tekisi. 

Pieni tyttö leikki lattiaalla nukkeleikkejään. Katsoi välillä missikisoja. Palasi leikkeihinsä uusi ilme kasvoilla. Se muistutti irvistystä, joten äiti kysyi mistä moinen. Hän peilasi missien hymyjä täydellä menestyksellä. Silloin Lady Gaga ei vielä irvistellyt, vaan tyttö otti mallia kotimaan misseistä ja heidän tekohymyistään.

Lapset näkevät alastomat keisarit ja tekohymyt. Opissa ovat kuin variksenpojat tuulessa. Saduttamista koko elämä kiusaamisen varjolla. Yhdistystoiminta puhuttelee tänä päivänä. 
Mikko oli itsellinen poikamies. Sisaren miehen suku yritti pitää Mikon kaidalla tiellä.
- Joko sinä taas aloitat. Kyllä minä tiedän omat asiani. Mikko löytyi vieraasta kämpästä kuoliaaksi paleltuneena. Sisar pääsi tutkimaan Mikon papereita. Siististä pinosta löytyi taksikuitteja sadantuhannen mummonmarkan verran. Vt kanttorilla oli sivubinneksenä taksinajo. Sisar esitti toiveen ettei taksikanttori soita Mikon hautajaisissa. Hämmästys oli suuri, kun kanttori laski ystävänä kukkalaitteen Mikon arkulle. Ystävyys oli molemminpuoleista palveluntarjoajan ja -tilaajan välillä. Olenko minä veljeni vartija? Sitä sopii kysyä, tarvitseeko veli vartijaa? Kela nimesi minut veljelleni kirjuriksi antamaan tietoja yhteisistä asioista, jotka olen ottanut hoitaakseni.

Sama koskee veteraaneja. Valkoisilla on omat edunvalvojansa omaksi edukseen. Ei sieltä ymmärrystä riittänyt järjestöön kuulumattomille veteraaneille. Sen päivän muistan srk-talon lipun liehuessa veteraanijuhlan kunniaksi. Isä katsoi kaihoten sinne päin, kun koskaan ei kutsuttu juhliin. Hautausmaakierroksen jälkeen sydänkohtaus käänsi kulkusuunnan naapurikunnan päivystykseen. 
Kaikki asianosaiset vaikenivat isälle kuuluvista etuuksista. Hulluuden huippuna lupaus kuoltua havuseppele haudalle. Hullut ei huomaa, jos viisaat eivät virka mittää erottamisen uhallakin. Venäläisen ja suomalaisen isoisän muistamisessa on suuri ero. Siihen syyllistyvät muistinsa menettäneet piäsnuatikat antaen kiitosta kirjoittajalle sukulaisnimen esilleottamisesta. Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmaksi. Nyt sekin asia on kukkapenkissä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti