tiistai 13. maaliskuuta 2012

13.3.12 tänään nippelinappeli uutisilla

Talvisodan henkeä huudetaan apuun tämän päivän kaaoksessa. Stubb on harjoitellut äänenkäyttöä melkein kuiskaukseksi kertoessaan uutisissa kasvuyrityksiin panostamisella EU:n pelastamisesta. Hän kävi kuiskimassa Amerikassa. Samaa toistaa kassavahti luvatessaan verohelpotuksia kasvuyrityksiin panostaville.

Olen lähdössä talvisodan päättymisen juhlakonserttiin tänään 13.3.2012 klo 13.13. Sininen hetki vietetään Orimattilan kirkossa. Kuinka sinne menen? Tutkin netistä karttoja, aikatauluja ja paikallisliikennettä. Bussikatoksen aikataulu on sotkettu kautaaltaan, etten siitä mitään nähnyt. Helsingissä ja Utsjoella on aurinko noussut samaan aikaan. Se on uusi tieto minulle. Muutama päivä sitten Oulu ja Utsjoki näkivät auringonnousun samaan aikaan. Annan tälle havainnolle yhtä paljon arvoa kuin tiedolle talvisodan päättymisestä 72 vuotta sitten. Pitää olla ja tulla isovanhemmaksi, että juhlamieliala voi jatkua koko päivän.

Valtakunnan pappa vastasi terveisiin Sinisestä hetkestä sinisiltä aalloilta. Ikkunasta näkyvä päivän sini heijastuu siniseltä, pilvettömältä taivaalta.  Olen hiljentynyt mieleltäni kuin tykkien vaiettua sodan päättyessä. Se hiljaisuus kuuluu korvissa epätodellisena.

Sininen ja valkoinen 1988

Blau und weiss 2010, zu Hause Pflegen

Talvisodan jälkeen alkoi uusi sota. Sain punaisen heinäkuun päivän syntymäpäiväkseni. Sitä punaisuutta olen saanut kuulla koko elämäni. Eikö minulle kuulu sininen ja valkoinen Suomen lipun väreissä. Sukupolvenvaihdos on siitä järisyttävä esimerkki. Lapsuuskodin uimarannassa on käynnissä Tiekartta, jota Länsirannan isäntä on ylläpitänyt siitä lähtien, kun kunta myi rantansa uusrikkaille sijoittajille. Pidän kiinni perinnöstäni ja varaan muukalaisille hautausmaan. Se ulottuu muutaman metrin ruopattuna järven puolelle. Bin Laden haudattiin mereen, ettei hautapaikasta tule pyhiinvaelluskohdetta. 

Näissä mietteissä odotan hallinto-oikeuden päätöstä: kenellä on sille annetaan, kenellä ei ole, siltä otetaan pois ja annetaan sille jolla on. Joka ei vanhaa tunne, ei uuttakaan ymmärrä. 
Vihtaniemellä elettiin 1900 -luvulta lähtien tiettömän taipaleen takana omalla työllä ja kädentaidoilla. Sekö on kasvua, kun pellot pannaan pakettiin ja vahditaan perunapellon kokoa. Kaupunki kylmine katuineen ei rehellisesti elätä ketään. Ruokajonot kasvavat ja siitä valtiovalta pitää huolen. Tukee kasvuyrityksiä, onhan toisen kuolema toisen elämä. 

Sininen ja valkoinen 1997

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti