Tyynen valtameren saarilta tavoittaa paratiisin, jos ihmiset eivät tyhmyyttään ole sitä tuhonneet. Heimojen välistä paremmuutta on mitattu louhimalla kivipatsaita. Niiden pystyynnostamiseen tarvittiin puita ja näin metsät kaadettiin viimeiseen puuhun asti. Puun kaataminen ei kuitenkaan ollut se viimeinen isku. Rotta söi viimeisen siemenen, ettei puita enää ollut tulossa.
Katsoin luonto-ohjelman eristyksessä eläneistä saaren alkuperäisistä asukeista. Papualaisten vierailu Ranskassa oli samanlainen kokemus, mitä meillä on toisin kuin heillä. He ihmettelivät ihmisten kiirettä, ilmeettömiä kasvoja, kasvavia hautausmaita ja viljelymaasta nousevaa rautaa.
Olen alkuperäinen Vihtaniemen asukas. Muut eivät uskaltautuneet tulla tapaamaan kuin Erakon Eemeli. Istui tuvan pitkällä penkillä aina aikaisin pääsiäisloman sunnuntaiaamuna. Olinhan tullut kotiin muutamaksi päiväksi. Kyseli kuulumisia koulurintamalta, olihan hänen poikansa Armas lähdössä oppikouluun. Hänestä tuli suuri herra ja johtaja. Ei tuntenut 50 vuoden jälkeen äitinsä hautajaispäivänä kirkonkylässä. Kirjoitteli paikallisiin lehtiin nuoruusajoistaan.
Sain häneltä kirjeen oman julkaistun lehtikirjoituksen herätyksestä. Hän muisteli menneitä ja sen päivän tapahtumia. Toivoi henk. kohtaista tapaamista, mutta se ei järjestynyt. Vaihtoi nimensä Tapioksi, molempi parempi. Armas kovin tunneperäinen kuopukselle nimenä. Vanhemmat sisaret muistin niiltä ajoilta, kun kävivät meillä leikkimässä ennen kouluikää. Erakon emäntä oli joskus kotimiehenä, kun äidin oli lähdettävä kirkonkylään asioimaan. Isä tietenkin antoi kyydin hevosella talvella ja veneellä kesällä. Kyse ei ollut öljypaastosta, vaan pakonsanelemasta tavasta soutaa 7 km piharannasta Meijerinrantaan. Kaikki oltiin tallessa, syötettynä ja jäljet siivottuna, kun vanhemmat palasivat kotiin.
Armas viettää tänään nimipäivää. Joku aika sitten kuulin, että Tapio on kuollut. Hänellä oli pettymyksensä, mutta vielä toive käydä kerran kesässä Erakonniemeen hankkimassaan tynnyrisaunassa. Siitä hän mainitsi, että peltoja ei hyväksytty pakettipelloiksi. Heidän lehmänsä olivat luonnonniittyjen varassa. Toinen epäkohta oli lahon asuinrakennuksen muuttuminen lomakiinteistöksi äiti-Ailin muutettua kirkonkylään. Minä sain valitusten kautta omalta kohdalta vanhan rakennuspaikan verottajalle vanhaksi rakennuspaikaksi. Sitä ei ole muuhun tarkoitukseen muutettu. Armas ei hoitanut äitinsä puolesta näitä asioita, vaikka ne kuuluivat hänen yliopisto-opiskelun sosiaalijohtajan pätevyyteen. Eikä Aili osannut vanhuuttaan valittaa päätöksistä. Turhan saa pyytämättä, pitäähän kunnalla olla kupattavansa, alkuperäiset asukkaat ja heidän jälkeläisensä mökkiensä omistajina.
Sukupolvenvaihtuessa poika kyseli isältään.
- Milloin pitää nostaa hintaa tehdystä työstä?
- Kun avaat kukkaron työn tehtyäsi ja kukkaro on tyhjä, silloin on nostettava hintaa.
Tuusniemi velattomana kuntana ei odottanut kunnan kukkaron tyhjenemistä. Ottaa vielä tänä päivänä sieltä, mistä on otettavaa. Ei käytä etuosto-oikeutta maakaupoissa, vaan 30 hopearahaa käytetään välikäsien kautta muukalaisten hautausmaavaraukseen. Se on Tiekartta Länsirannalla.
Siinäpä se, miltä kantilta opittua tietoa vie käytäntöön. Maalaisjärkikin sanoo; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen näkökanta on otettava huomioon. Tässä on omaishoidon kipupisteet kotona hoitamisessa. Halonen vietti näyttävät läksiäiset elinkautisen loputtua. Minulle ei tullut mitään helpotusta olosuhteissa. Velattomana olen velkasaneerauksessa. Sijoittajat kuppaavat minua olemattomilla maksuilla. Siihen ministerit antavat laillisen oikeuden jokainen vuorollaan.
- Kyllä ne ovat viisaita, kuulen järjen ja elämänkokemuksen äänen.
- Tyhmiä ne ovat, eihän koira koiranhännälle pole. Rahankäyttöön on tullut järjenköyhyys.
Palaan sikajuhliin heimon keskuuteen. Teurastuspäivänä meillä toteutui sama. Naapurit saivat lihaa antaakseen vuorostaan takaisin kun heillä oli sianteurastuspäivä. "Lihan päähän lihaa" jäi elämään luontaistaloudessa eletystä ajasta. Nyt ollaan ottamassa vain rahaa pankkien pelastamiseksi. Se on kulttuurinkuolema.
Katsoin luonto-ohjelman eristyksessä eläneistä saaren alkuperäisistä asukeista. Papualaisten vierailu Ranskassa oli samanlainen kokemus, mitä meillä on toisin kuin heillä. He ihmettelivät ihmisten kiirettä, ilmeettömiä kasvoja, kasvavia hautausmaita ja viljelymaasta nousevaa rautaa.
Olen alkuperäinen Vihtaniemen asukas. Muut eivät uskaltautuneet tulla tapaamaan kuin Erakon Eemeli. Istui tuvan pitkällä penkillä aina aikaisin pääsiäisloman sunnuntaiaamuna. Olinhan tullut kotiin muutamaksi päiväksi. Kyseli kuulumisia koulurintamalta, olihan hänen poikansa Armas lähdössä oppikouluun. Hänestä tuli suuri herra ja johtaja. Ei tuntenut 50 vuoden jälkeen äitinsä hautajaispäivänä kirkonkylässä. Kirjoitteli paikallisiin lehtiin nuoruusajoistaan.
Sain häneltä kirjeen oman julkaistun lehtikirjoituksen herätyksestä. Hän muisteli menneitä ja sen päivän tapahtumia. Toivoi henk. kohtaista tapaamista, mutta se ei järjestynyt. Vaihtoi nimensä Tapioksi, molempi parempi. Armas kovin tunneperäinen kuopukselle nimenä. Vanhemmat sisaret muistin niiltä ajoilta, kun kävivät meillä leikkimässä ennen kouluikää. Erakon emäntä oli joskus kotimiehenä, kun äidin oli lähdettävä kirkonkylään asioimaan. Isä tietenkin antoi kyydin hevosella talvella ja veneellä kesällä. Kyse ei ollut öljypaastosta, vaan pakonsanelemasta tavasta soutaa 7 km piharannasta Meijerinrantaan. Kaikki oltiin tallessa, syötettynä ja jäljet siivottuna, kun vanhemmat palasivat kotiin.
Armas viettää tänään nimipäivää. Joku aika sitten kuulin, että Tapio on kuollut. Hänellä oli pettymyksensä, mutta vielä toive käydä kerran kesässä Erakonniemeen hankkimassaan tynnyrisaunassa. Siitä hän mainitsi, että peltoja ei hyväksytty pakettipelloiksi. Heidän lehmänsä olivat luonnonniittyjen varassa. Toinen epäkohta oli lahon asuinrakennuksen muuttuminen lomakiinteistöksi äiti-Ailin muutettua kirkonkylään. Minä sain valitusten kautta omalta kohdalta vanhan rakennuspaikan verottajalle vanhaksi rakennuspaikaksi. Sitä ei ole muuhun tarkoitukseen muutettu. Armas ei hoitanut äitinsä puolesta näitä asioita, vaikka ne kuuluivat hänen yliopisto-opiskelun sosiaalijohtajan pätevyyteen. Eikä Aili osannut vanhuuttaan valittaa päätöksistä. Turhan saa pyytämättä, pitäähän kunnalla olla kupattavansa, alkuperäiset asukkaat ja heidän jälkeläisensä mökkiensä omistajina.
Sukupolvenvaihtuessa poika kyseli isältään.
- Milloin pitää nostaa hintaa tehdystä työstä?
- Kun avaat kukkaron työn tehtyäsi ja kukkaro on tyhjä, silloin on nostettava hintaa.
Tuusniemi velattomana kuntana ei odottanut kunnan kukkaron tyhjenemistä. Ottaa vielä tänä päivänä sieltä, mistä on otettavaa. Ei käytä etuosto-oikeutta maakaupoissa, vaan 30 hopearahaa käytetään välikäsien kautta muukalaisten hautausmaavaraukseen. Se on Tiekartta Länsirannalla.
Siinäpä se, miltä kantilta opittua tietoa vie käytäntöön. Maalaisjärkikin sanoo; fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen näkökanta on otettava huomioon. Tässä on omaishoidon kipupisteet kotona hoitamisessa. Halonen vietti näyttävät läksiäiset elinkautisen loputtua. Minulle ei tullut mitään helpotusta olosuhteissa. Velattomana olen velkasaneerauksessa. Sijoittajat kuppaavat minua olemattomilla maksuilla. Siihen ministerit antavat laillisen oikeuden jokainen vuorollaan.
- Kyllä ne ovat viisaita, kuulen järjen ja elämänkokemuksen äänen.
- Tyhmiä ne ovat, eihän koira koiranhännälle pole. Rahankäyttöön on tullut järjenköyhyys.
Palaan sikajuhliin heimon keskuuteen. Teurastuspäivänä meillä toteutui sama. Naapurit saivat lihaa antaakseen vuorostaan takaisin kun heillä oli sianteurastuspäivä. "Lihan päähän lihaa" jäi elämään luontaistaloudessa eletystä ajasta. Nyt ollaan ottamassa vain rahaa pankkien pelastamiseksi. Se on kulttuurinkuolema.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti