Lukulehti

Aamun ajatus

Tuntemattoman hyvän ihmisen työ on kuin vesisuoni,
joka virtaa salassa maan alla ja vaivihkaa saa maan vihannoimaan.

Lukulehden lyhyellä blogilistalla soi Syyssinfonia. Omien sivuilta poispyyhkäistynä olin ulalla kuin pesästä pudonnut pyy. Minut oli hylätty, vaiennettu, kielletty puhumasta ja vieläpä kielletty kirjoittamasta opittuani verkkokirjoitustaidon. Siinä meidän sanan ja ajatuksen vapaus 2000-luvulla.

§§§§§§§§§

lauantai 23. lokakuuta 2010

Käännös konekielellä

Elämä on yhden kortin varassa. Tai se voi olla seinälle piirrerry vaahteranlehti, jos on laskenut päivänsä sen varaan. 

Kun lehdet putoo, niin kannet jää. Ja kannessa säilyy muisto tää.
Takana on pitkä päivä ja vielä pidempi matka ajettavaksi edestakaisin saman päivän aikana. Perillä täysi talvi ja takaisin tullessa vihreät niityt. 

Oh! Haluaisin niin paljon kuin muistat

Happy Days, jossa olimme ystäviä.

Tässä ajassa elämä oli kaunis,

ja aurinko enemmän polttava kuin tänään.

Kuolleet lehdet kerätään lapiolla.

Katsos, en unohda...

Kuolleet lehdet kerätään lapiolla,

Muistoja, ja pahoittelee myös

Ja tuuli Pohjois vie niitä.

Kylmissä yön muistivirhe.

Katsos, en ole unohtanut

Kappaleen, joka lauloi mulle.

§§§§§§§§§§

Syyssinfonia elää tätä päivää. Takana ovat lähipäivämatkat Otavaan ja viikonloput Kuortinkartanoon. Tilalle on tullut Riverside Medical Clinic, jossa sanataiteen osa-alueet "taide ja taudit" tulevat käsitellyksi. Olemme fb-kavereita ja tapaamme face bookissa päivittämällä tilanteita jokaisen omasta arjesta ja juhlasta käsin. 
Summeri soi. Kysyn varmuuden vuoksi, kuka siellä. Soittaja on tulossa tuomaan esitteitään. Varmistan, että pudotetaan postiluukusta, ja päästän sisälle. Henkilökohtaista opetusta nyt vähiten kaipaan. 

Kehon nopein tahdonalainen lihaskimppu, kieli, Stubbin suussa, läpättää kuin lampaan saparo. Pojat ovat viettäneet pohjoisessa laatuaikaa kutsuvieraidensa kanssa ihan kotoisesti villasukat jalassa. Turvallisuutemme on hyvissä käsissä, samoin EU:n tulevaisuus. Kassavahdille on langennut työvuoro osallistua Kyproksen pankkien pelastamiseen.

Sodan jälkeen alkoi vyöryä tapahtumat, jotka johtivat kuntauudistukseen. Kun koulua ei ehditty rakentamaan sodasta palanneiden isien lapsille, oli lasten lähdettävä kouluun kauaksi kotoa. Sitten loppui lapset ja kyläkouluja lakkautettiin. Kirkonkylään saatiin peruskoulun yhteyteen lukio. Kunnalliskoti siirrettiin saaresta mantereelle. Saareen rakennettiin jätevesipuhdistamo.

Vanhempien vanhuus ja sairaus eivät tulleet yllätyksenä. Sitten alkaa tapahtua. Kunta purkaa laitospaikkoja eikä tilalle kehitetty avopalveluita. Omaishoito teki tuloaan ja voin sanoa itse olleeni edelläkävijä. Ensiksi 2 kk kesällä omakustanteisesti. Tili  miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. Mikään ei ottanut onnistuakseen. Loman lopussa isällä todettiin syöpä, äiti oli halvaantunut kevättalvella.  Nämä ajankohdat vuodessa puhuttelevat ja käyvät yli ymmärryksen. Palasin työhöni ajatuksin. Ikinä en tule takaisin. Menkööt laitokseen. Kuinkas sitten kävikään!

Kunta myi rantansa sijoittajille eikä tehnyt eroa, mikä on omaa rantaa ja mikä alkuperäisten rantaa. Sieltä lähteneille koulutetuille paluumuuttajille ilmoitettiin. On pidettävä avoimet työpaikat varattuna kunnan johtajatason virkamiesten rouville, että saadaan johtajia johtamaan kuihtuvia kuntia. Tähän päivään siirrettynä on kuntakriisi, sotekriisi, EU-kriisi, pankkikriisi ja luettelematon määrä muita kriisejä, joista Stubbin kieli läpäättä toistaen Kataisen lyhyttä ja ytimekästä epäilyihin annettua vastausta.
- Täyttä puppua.
- On hoidettu.
Nämä kaksi vastausta jää ilmaan kunnes toisin todistetaan. Asioiden hoidolla on kaksi puolta, hoitaa hyvin tai hoitaa hyvin huonosti. Kuitenkin samasta hoidosta on kyse, voiko käyttää oman käden oikeutta, kuoria kermat päältä ja todeta. 
- Sitte lapsille kun loppuu. 

Munkkiklubilla eletään piinaviikkoa, Tuusniemen Joulu omaa aikaansa, Syyssinfonia kielivähemmistönä itsenäisessä Suomessa. Ehtiikö edes 100-vuotiaaksi onhan 61/64 - vuotias jo ehdottoman yli-ikäinen "varhennettu vanhus", jolle ei ole kertynyt työhistoriaa muistinsa menettäneiden komukkien mielestä.