lauantai 30. maaliskuuta 2013

Lankalauantai

Sodan jälkeen elämä asettui uomiinsa. Koulussa opetettiin uskontoa Raamatun kertomusten mukaan. Veli-Matti osasi kaikki kertomukset ulkoa. Hänen silmänsä loistivat, kun sai toistaa mummonsa opetukset. Pienet kahinat selvitettiin yhdessä, eikä erikoisesti tarvinnut aloittaa projektia koulurauhan säilyttämiseksi.

Toinen lukuvuosi oli takana. Kylä kiehui huhupuheiden varassa. Pikku-Heikki kiipesi yläkertaan ja silmät pyöreänä kysyi.
- Onko kuluhuan ölöhö sinun sukulainen? Hän tarkoitti määrättyä keskenkasvuista poikaa, joka levitti juttua saadessaan kantaa kenkäpussia opintokerhon jälkeen kotimatkalla. Kylän ukot arvelivat, että hän oli sulhaseni ja siihen kysymykseen Heikki halusi vastauksen. Kuultuaan asian oikean laidan, Heikki nukkui sängyssäni päiväunet.

Koulu loppui aikanaan. Miesopettaja halusi viedä loppuun työtoveruuden yhdessä vietetystä vuodesta. Pahaa aavistamatta menin yläkoululle. Siellä kaksi juopunutta, nuorta miestä kävi käsiksi suuntana läheinen lampi. 
Palasin kotiin mustelmia joka puolella. Äiti kysyi, mistä mustelmat olivat tulleet. Minulle oli paha paikka kertoa äidille tuosta tapahtumasta johtajaopettajan aiheuttamiksi.

Kouluaikaan oli tuo samainen lukiolainen tullut tutuksi. Hän oli se räähkä, joka tyttötalon ikkunan alla kävi iltaisin häiriköimässä. Oli hämmästys, kun kuulin kuka oli koulun johtajaopettaja. En ollut unohtanut hänen mainettaan kouluajalta. Hänellä oli omat syynsä pistää kärsimänsä vääryys kiertämään minuun syyttömään. Tästä alkaa maailman pahuus, joka yritetään torjua lankalauantaina polttamalla noitarovioita. 

Minuahan tässä ollaan polttamassa tekojeni tähden. Suurimmaksi syyksi on tullut neljännen käskyn noudattaminen ryhtyessäni vanhempieni omaishoitajaksi. Siinä ei ollut noituutta eikä taikuutta, mutta kirkkokin hylkäsi minut. Tälle kaikelle selviytymiselle on siunauksensa. 
Sijoittajien ahneutta sain 20 000 mummonmarkan velan maksetuksi. Tämä sama jatkui, kun sijoittajat yhteistuumin ryhtyivät myymään minun velatonta työhuonetta välimiesoikeudella uhaten. Sain rahaa uusiin tarkoituksiin. Pelastin osakkaille heidän osuutensa lapsuuskodista. Vielä merkityksellisempi oli säästää veljen asumisoikeus kotonaan vanhempien kuoleman jälkeen.

Mikä pahan tappaisi, kuulee usein sanottavan. Minulle pääsiäisen tapahtumat kuuluvat siihen lapsenuskoon, josta en voi luopua enempää kuin syntyperästäni. Suomi-neito on ilman omaa syytä vedetty markkinavoimien riepoteltavaksi. Pankkimaailman pelastamispuheet eivät lakanneet edes kristikunnan suurimman tapahtuman ajaksi. Kirjoitin vuosia sitten ukkien elämänpiiriin kuluvalle ukille pääsiäiskirjeen. Vertasin isäni epäuskoa Tuomaan epäilyyn. Ukki vastasi olevansa saman epäuskon vallassa, mikä häntä ympäröi. Kuitenkin hänen tervehdyksensä kuuluu tähän päivään.
- Kristus nousi kuolleista.
- Totisesti nousi.

 Jumalanpalvelukset maaliskuussa

Kuva: Arja Lento Radio 1:n jumalanpalvelukset maaliskuussa 2013.
Jumalanpalvelus Sunnuntaisin luterilainen jumalanpalvelus klo 10.00. Joka toinen sunnuntai klo 11.00 ortodoksinen liturgia. Joka toinen sunnuntai klo 18.00 vapaiden kirkkojen ja katolisen kirkon jumalanpalveluksia.
1.4. lisään jumalanpalvelustiedot pajunkissakuvin, onhan luonnon herääminen muistutus elämän jatkumisesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti