sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Jouluaatto Venäjällä meillä loppiainen

Juliaanisen kalenterin mukaan vietän jouluaattoa euroviisumummojen kanssa. Jo aikaisesta aamusta on suuren juhlan tuntua henkilökohtaisista syistä. Uutisen luen etusivulta  Savon Sanomat: Venäjän euroviisumummot tulevat kesällä ... Iisalmen Evakkokeskuksen avajaisiin. Iisalmessa kävin tutustumassa omaishoitajien projektityöhön "Keidas vai kangastus". Se oli meidänkin omaishoitoprojektirahoituksen ensiesittely. 
Muistan matkan muista syistä. Jotakin erikoista sattui majapaikassa, jolle en keksinyt luonnollista selitystä. Kiirehdin Tuusniemelle seuraavana aamuna, olihan kummitätini saanut sairauskohtauksen. Hän oli juuri kuollut ja viety sairaalasta jo ruumishuoneelle. Jäi hyvästelemättä ja olin murheellinen. Sukulaisten luona kahvilla kerroin, miksi olin tullut.

- Mistään et jäänyt vaille, he lohduttivat. Mutta ei uponnut minuun, olihan kummitätini ollut ainoa muistava yhteys lapsuuteeni. 

 

Taas kaikki kauniit muistot

SINUN JOULUSI kiireitten kertaaminen on takana, ehkä minun onkin siirryttävä Venäjällä käytettävään kalenteriin. Oikeastaan saan viettää aattoa omalla tavalla. Riverside Medical Clinic ei ole suljettu tänään. On vain omituinen tilanne, hysteerinen nainen syyttää lääkäriä raiskauksesta vastaanotolla. Näin päättyi minun työsuhde palvelukeskuksessa johtajan epäasiallisen käyttäytymisen takia. Hän syytti minua omista harhoistaan. Esittelijänä hänen kantansa voitti ja olin helpottunut poislähdöstä seuraavaan pirunpesään.

Uskon tämän joulun jäävän käänteentekevänä historiaan. Kauneimmat joululaulut päättävät jouluajan ja Uuden Vuoden konsertti Wienissä jatkaa. Maarit Tastula avaa vuoden 2013 seitsemännen taivaan meille.  

  

Seitsemäs taivas   

Huippuyliopistossa tuulee: itsemurhia ja murhattuja proffia. Kaikista ei tule huippuja mutta miten ylläpitää taistelutahtoa tavallisten rivimiesten joukossa? Vieraana MIT-yliopiston taloustieteen professori Bengt Holmström. 

 

Päättynyt vuosi meni kolkutellessa taivaan portilla vanhempien itselleen hankkiman osakkeen kuolinpesän kuolinpesäosuuden palauttamisessa takaisin sinne, mistä perijä oli sen perinyt yhden sisaren kuoltua. Oma tohtorikoulutus piti vaihtaa 1978 työhön ja perheen elättämiseen. Naapuri evp jatkoi tohtorinväitöstilaisuuteen asti ja joutui eroottiseen hautausmaahan. Ajatuksen voima tehosi woodoomenona. Hautasin elävältä ja kohta hän kuoli. Onneksi minulla oli keskusteluyhteys rovastiin, jolle kirjoitin tapahtuneesta. Hän vapautti minut viisailla sanoillaan ymmärtämisestä. 
- Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki. Nythän se asia on kukkapenkissä.

Kaikkien ovien sulkeuduttua uskalsin panelistiksi verkkoympäristössä tapahtuvaan kyselyyn. En ollut vielä varannut vanhainkotipaikka lakanoiden välissä enkä suostunut psykiatriseen hoitoon lääkärinlähetteellä. Tässä keikun odottaen tulevaa luottavaisesti. Yhteiskunnan mielestä olen tehnyt sitä pahaa, mitä en olisi tahtonut ja saanut siitä lainvoimaisia ja laittomia päätöksiä. Palkitseminen ei ole kuitenkaan ollut motiivini, siksi teen vain sitä hyvää, mitä tahdon Verkkokirjoittajan talossa kolmen summerin takana.

Olin jo valmis luovuttamaan, mutta on mentävä siihen asti, kunnes kuolema meidät erottaa. Siitä ilmoittaminen on ulkoistettu kolmannelle taholla. Jos jonakin päivänä tulee ilmoitus palvelun muuttumisesta maksulliseksi, ehkä annan tehtävän Kesätytölle, joka pyysi hädissään ollessaan pieni vielä.
- Kun menet sinne Munkkilubille, älä kerro, että olet minun mummo.
Hyvinkään yön jälkeen tunsin suurta tuskaa tytön puolesta enkä enää tiedä, kuka on pitämässä bailuja mummon kuoleman jälkeen. 
Suomi-neidon 100 -vuotinen uni päättyy 2018. Tätä menoa suomalaiset hävitetään sukupuuttoon kaatopaikkakansaksi tai kielivähemmistöksi naapurin kainaloon. 


Ihmettelen suuresti, että Äiti Teresa lähti kuolevien hoitajaksi 1989. Samana vuonna vietin kesän vanhempieni luona. Palasin Lahteen jupisten, etten hoitaisia vanhempiani enää koskaan. 
Hiljaisuuden retriitti järjesti ajatukseni ja vuoden kuluttua jouluna olin vanhempieni luona. Olin profeetta omalla maalla, mutta kaukana pyhimyksestä. Noudatin vain ukkaasia: kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siitä seuraavan lupauksen toteutuminen on sijoittajien käsissä.
Mielenkiintoista, mitä kirkkovuodessa voi tapahtua ja kuinka niitä tapahtumia selitetään.
24 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
1989: Äiti Teresa saapui Kalkuttaan aloittaakseen työnsä Intian köyhien ja sairaiden parissa.

PS. Tarkistin PHNetin antaman linkin Lähde: Wikipedia. Jokin siinä ei täsmännyt vuosiluvun osalta.
Lucinda Vardey toimittamansa kirjan Äiti Teresan tie (1997) johdannossa toteaa:

»Kun vaivaudumme katsomaan julkisen kuvan taakse, havaitsemme, että hänen uskonsa ja selkeä päämääränsä antavat meille voimallisen oppitunnin siitä, miten meidän tulisi rakastaa, palvella ja kunnioittaa lähimmäisiämme, erityisesti niitä, jotka ovat köyhiä ja vailla ihmisarvoa. Hän tekee, niin kuin hän opettaa. Hän kulkee yksinkertaista tietä, jota jokainen voi seurata.»

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti