perjantai 4. tammikuuta 2013

Atomivarjosta säteilyvammaan

Sellainen oli joulu 2012. Tunnistamattomasta syystä on ollut epätodellinen olo kirkkovuoden alusta lähtien. Hädintuskin sain joulukortit postiin ajallaan. Kaksi suurta kirjettä on punnittu ja varustettu postimerkeillä, mutta ovat vielä lähettämättä. Matkat eivät ole lyhentyneet, kulkuneuvot ovat vaihtuneet mopoautosta autoon Talvitytön täyttäessä 18 vuotta. Aattoaamuna olin ajoissa kadulla odottamassa noutajaa. Piti ehtiä takaisin hakemaan lentokentältä toista tulijaa. Vielä kolmas työvuoron loputtua Hyvinkäältä sai kyydin kotiin yhteiselle jouluaterialle. Pihapiirissä asuvat mummo ja vaari tulevat omin avuin lahjapusseineen.

VIP-vieraille joululomapaketti maalla on muodostunut jo perinteeksi. Olen viimeinen vieras, tulen kotiin lauantai-iltana. Kirkkovuosi yhtyy uuteen vuoteen. Tiistai 1.1.2013, Uudenvuodenpäivä kirkkovuodessa antaa tekstin, joka on minulle tuttu sotajoulusta lähtien.


Jeesuksen nimessä
Tammikuun ensimmäinen päivä sai kirkollisen sisältönsä jo ennen kuin sitä vietettiin kalenterivuoden vaihtumisen päivänä. Päivä on ns. joulun oktaavi (kahdeksas päivä, viikon kuluttua vietettävä jälkijuhla). Kuvaus Jeesuksen lapsuudesta on ehtinyt ympärileikkaukseen ja nimenantoon asti, ja siihen liittyen tekstit puhuvat Jeesuksen nimen merkityksestä. Muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei meille ole annettu. Jeesus-nimi merkitsee 'Herra on apu, Herra pelastaa'. Siihen nimeen on turvallista luottaa alkavana vuotena.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1.1.2013 ...

On puhuttanut kansalaisia omista lähtökohdista, mihin yhteiskunnassa on ajauduttu. Näin ei voi jatkua, on tehtävä korjausliike hyvinvointivaltion säilyttämiseksi.

Voin puhua vain omasta puolestani 71 vuoden kokemuksella 
  • koulunkäynnistä verkkokirjoitustaitoiseksi, 
  • kaatopaikalla opettamassa lapsia lukemaan epäpätevänä, 
  • perheen äitinä kuliissien ylläpitäjänä, 
  • tuomittuna avioeroon (x) rastina ruudussa avioliitossa elävästä miehestä, 
  • työelämästä yrittäjänä, kun kaupunki myi eläkeläisille työtäni 10% alennuksella, 
  • lähes 20% korolla hankitun työhuoneen luopumisesta välimiesoikeudella uhaten, 
  • profeettana omalla maalla sosiaalijohtajan määräyksestä minulle maksettu omaishoidontuki peritään isältä takaisin sosiaalijohtajalle palvelumaksuna minun tekemästä työstä, 
  • perintöosani sotatilasta Tiekarttana Länsirannalla, 
  • jätemaksu omistamisesta, joka ei tuota jätettä.
Olen vastannut siihen, mitä minulle on vastattavaksi annettu. JäteKukko korvasi Karjalan joulukäen. Olen oppinut valittamaan hallinto-oikeuteen, joka on tukehtunut valituksiin. Toisiko vuosi 2013 päätöksen valitukseen?
Kaikki on muuttunut, entiseen ei ole paluuta. Nyt on aika ottaa esille kirjoitetut ja kirjoittamattomat kirjeet. Uuden Vuoden puhe on vastauskirje Presidentiltä kirjeeseen, jota en ehtinyt kuin ajattelemaan. Jumalan siunausta! Sopii toivottaa arvoyhteiskunnassa kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta.

Hiroshimaan elokuussa 1945 pudotettu atomipommi osoitti, millaisen tuhoaseen ihminen oli nyt valjastanut käyttöönsä. Mitä hengissä selvinneet muistavat iskusta ja kuinka amerikkalaistutkijat analysoivat tuhovaikutuksia?   

 

- Sellainen oli sotajoulu, sanoi isäni viimeisistä kotona vietetyistä jouluista ja muista juhlapyhistä. Vaipui puhumattomaksi enkä saanut häneen yhteyttä. Samalta on tuntunut minusta tämä joulunaika. Tänä aamuna tunnen palanneeni elämään Isien sodan kautta kuin Tuomari Nurmio. 

Tuomari Nurmio: Paavi Roskapankissa - Live 28.5.2011 - YouTube

- "toivon ettei Jeesus enää koskaan, eksy tähän pahaan maailmaan,
  hänet puettaisi viittaan ja orjantappuraan 
  ja naulattaisi ristiin uudestaan." 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti