perjantai 26. huhtikuuta 2013

Henkisen omaisuuden päivä

YEAT Yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen  hävisi koneelta. Eikä vain omalta vanhalta vaan myös kopioitavat versiot kirjakaupan koneelta. Näyttökansio on olemassa, mutta kuvia olen lähettänyt yhteistyökumppaneille kiitokseksi siitä, mitä sain aikaan. Onneksi graafikko arkistoi omiin tiedostoihin kaikki tarpeellisen. Olen ottanut opikseni, että kone ei ole turvallinen tallelokero. Samoissa ongelmissa on Suomi-neidon tietokoneyhteydet organisaatioiden välillä. Onpa Venäjän päämies meillä salaisen poliisin rekisterissä.
Jotakin suurta muutosta on tulossa. Itse olen vain häviävän pieni, jota kärpäsen päästöksi Itämeressä sanotaan. Ikkunoissa ja papereissa pisterivit paljastavat, että kärpäset kävivät täällä. Ne saattavat levittää jotakin saastaa sairastuttaen tai lisäten immuniteettia. Tietokone on haavoittuvainen hyökkäyksen kohteena.

My Way

 Eduardo Costa - Aonde anda voice

Kahden maan kansalainen sanat Kaija Pispa ja säv. Jaakko Löytty

1.
Edessä reitti tuntematon aukea, Herra luvanut on aina kantaa lastaan. Hän vyötti minut työhönsä, Hän kuljettaa. Mutta miksi tuuli yhä puskee vastaan?

Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa ; Olen kahden maan kansalainen

2.
Takana aavikon ja vuorten janoisten, vaivalloisten tulvavetten tuolla puolen yöhöni heitän voimattoman rukouksen; Sinä tiedät kaiken; eläin taikka kuolen
Vaikka vaellus on vaivaista....

3.
Sinapinsiemenestä tekee puutarhan uskollinen työmies sinun avullasi. Raota portti Valtakuntaan Jumalan, älä pyytävältä peitä kasvojasi!
Vaikka vaellus on vaivaista.....

4.
Elämänjäljet pientareelle piirtyvät; Herra antoi, Herra otti, kiitos Herran!
Lopulla matkaa ikäväsi ymmärrät:
Ihmisen on määrä kotiin päästä kerran.
Vaikka vaellus on vaivaista,
minä vielä jaksan toivoa;
olen kahden maan kansalainen 

Aamuhartaus 26.4. Hiippakuntasihteeri Kati Jansa, Kuopio. Tellu ja Suden aika esittää Siionin virren 173, "Soi virteni kiitosta Herran". Hartausohjelmat: Aamuhartaus 26.4

Aamuhartaus pe 24.08.2012
Kati Jansa, hiippakuntasihteeri, Kuopio

Kaikki on pelkkää bonusta

"Kaikki on pelkkää bonusta" –nimisessä novellissa ihmiskunta menee Jumalan luo ja kysyy vastausta olemassaolonsa kysymykseen.

Pär Lagerkvist kirjoittaa, kuinka ihmiset tapaavat rähjäisen Jumalan, joka tallilyhdyn valossa sahaa puita. Näkymä on jotain muuta, kuin mitä ihmiset odottivat. He kysyvät Jumalalta:

”Mitä sinä oikeastaan ajattelit, kun loit tämän elämän? Mitä tällä kaikella oikein tarkoitetaan?”

Jumala lopettaa sahauksen, miettii ja vastaa: ”En ollut koskaan ajatellut elämästä sen kummempaa. Olin vain ajatellut, että teidän ei tarvitsisi tyytyä tyhjyyteen."

Lagerkvistia ennen samassa hengessä kirjoitti Martti Luther: ” Se, että monet ihmiset elävät tavallista elämää, on osoitus Jumalan hyvyydestä. Se on itse asiassa sellainen ihme, jota voisi verrata maailman syntymiseen tyhjästä. Sama koskee kirkkoa: että kirkko ylipäänsä on, on loputon kiitollisuuden aihe. Joka hetki on ainutlaatuinen Jumalan lahja. Järki näkee maailman kauheana paikkana, mutta usko voi veisata ”Koko maa on täynnä Herran hyvyyttä”.

*

Meillä on varmahkot käsityksemme siitä, miten elämän kuuluisi edetä. On paljon toiveita, mutta myös paljon pelkoja. Tavallinen elämä ei usein tunnu riittävän.

Johanneksen evankeliumin 9. luvussa Jeesus kohtaa sokean miehen. Opetuslapset kysyvät ensimmäisinä ”Jeesus, kenen synnistä johtuu tuon miehen sokeus?” Siihen Jeesus vastaa: ei kysymys ole kenenkään yksittäisestä synnistä ja sen seurauksesta, vaan ”niin on tapahtunut, että Jumalan teot tulisivat hänessä julki.”

Hämmentävä vastaus - mutta se oli vasta johdantoa siihen, mitä Jeesus seuraavaksi teki.

Hän sylkäisi maahan, teki mullan ja syljen sekoituksesta tahnaa ja levitti sitä miehen silmiin. Jumalan lähettämä antoi näkökyvyn syntymästään saakka sokealle.

Seuraa tapahtumasarja, jossa parannettu mies tunnustaa Jeesuksen, ja ärsyttää valtaapitävät fariseukset. Jeesus puhuu fariseuksille toisenlaisesta sokeudesta, haluttomuudesta ymmärtää.

Se voi olla maailman yksipuolista tarkastelua pelkän järjen varassa.

Se voi olla itsepintaista kiinnipitämistä omista ajatuksista, vaikka järki jo tietäisi ja faktat todistaisivat, että olen väärässä.

*

Jeesus on maailman valo, ja siitä merkiksi antaa sokealle näkökyvyn. Jeesus on maailman valo, ja hänen rinnallaan muut valonlähteet himmenevät.

Hän on siellä, missä on tavallista, elämänmakuista, kaunista ja rumaa elämää.

Hän parantaa meidät täydemmiksi, ehjemmiksi, niin että siedämme niin ruman kuin kauniin, pahan kuin hyvän, emmekä torju rujoa todellisuutta.

Jumalan syntyminen ihmiseksi on ylistystä inhimilliselle rajallisuudelle ja ajallisuudelle. Tämän elämän keskellä Jumala on itse läsnä. Täällä näkyvät Jumalan työt.

Se, että vastoin todennäköisyyksiä ja järkeä näemme Jumalan jälkiä tässä maailmassa, on jo hänen salattua työtään meissä.

Jeesus sanoo: »Minä olen tullut tähän maailmaan pannakseni toimeen tuomion: sokeat saavat näkönsä ja näkevistä tulee sokeita.»

*

Niinkuin Jeesus on maailman valo, niin opetuslapsetkin lähetetään valoksi maailmaan.

Niinkuin Jeesus on sekä maailman valo että kärsivä palvelija, niin lähetetään meidätkin jakamaan koko elämä: ilot ja kärsimykset.

Jumalan teot tulevat julki inhimillisen elämän keskellä. Joka ikinen hetki on Jumalan lahjaa.

Tämä tavallinen elämä on pelkkää bonusta – hyvää hyvän päälle.
(kauppojen bonukset olen moneen kertaan maksanut tuotteitten hinnassa rauhan välikappaleenakin.)
Kiitos siitä, Jumala

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti