sunnuntai 2. joulukuuta 2012

Hyvää uutta kirkkovuotta

Onko nyt mieltä missään? Odotan vuorokauden vaihtumista keskiyöllä ja avaan adventtikalenterin toisen luukun. Palaan "entisten lasten" maailmaan, lapsuuteen kuvin ja lauluin. 007 ei auennut minulle, suljen ruudun. Nukahdan toivoen herääväni musiikkiin. Radio aloittaa kirkkovuoden  kovin arkisesti. Toki palvelusta on minulla omakohtaiset kokemukset, mutta olen tehnyt sovinnon palvelijoiden kanssa. Kolmannella yrittämällä saan lehtitilauksen päättymään maksetun jakson loppuun. Pyytämäni ilmoituksen saan sähköpostiin.

Itsepalvelu sanan varsinaisessa merkityksessä tarkoittaa; Kun sovitaan yhteisestä kahvihetkestä kaupungilla, sinä odotat jo siellä. Ensisilmäyksellä ei näy tyhjää pöytää. Minunko se pitäisi siivota. Sinä teet sen puolestani pyyhit roiskeet servettiin ja siirrymme kahvijonoon. Palvelen itseäni valitsemalla haluamani syötävät ja juotavat, maksan kassalla. Pöydän pyyhkiminen ei kuulu minulle. Pikapaikat muistuttavatkin enemmän sikaloita kuin kahviloita.

Miksi minua palvellaan niin huonosti? Eve Mantu meni ostamaan pesukonetta, mutta huomasi joutuneensa outoon näytelmään. Nuori miesmyyjä piti Eveä pilkkanaan ja liikkeen muut myyjät olivat yleisönä. Mistä piilokameramainen tunnelma johtui? Miksi jotkut asiakaspalvelutyötä tekevät ryhtyvät tylyiksi tai laiskoiksi? Eve Mantu: Miksi minua palvellaan niin huonosti?
















Ei kommentteja:

Lähetä kommentti