JEESUS VOIDELLAAN BETANIASSA
Kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus
tuli Betaniaan, missä hänen kuolleista
herättämänsä Lasarus asui. Jeesukselle
tarjottiin siellä ateria. Martta palveli
vieraita, ja Lasarus oli yksi Jeesuksen
pöytäkumppaneista.
Martta otti täyden pullon aitoa, hyvin
kallista nardusöljyä, voiteli Jeesuksen
jalat ja kuivasi ne hiuksillaan. Koko
huone tuli täyteen voiteen tuoksua.
Juudas Iskariot, joka oli Jeesuksen
opetuslapsi, ja josta sitten tuli hänen
kavaltajansa, sanoi silloin: "Miksei tuota
voidetta myyty kolmestasadasta
denaarista? Rahat olisi voitu antaa
köyhille." Tätä hän ei kuitenkaan
sanonut siksi, että olisi välittänyt
köyhistä, vaan siksi, että oli varas.
Yhteinen kukkaro oli hänen hallussaan,
ja hän piti siihen pantuja rahoja
ominaan. Jeesus sanoi Juudakselle:
"Anna hänen olla, hän tekee tämän
hautaamistani varten. Köyhät teillä on
luonanne aina, mutta minua teillä ei.
aina ole."
Joh: 12:1-8
Puut kasvamassa korkoa tallelokerossa |
JUUDAKSEN LOPPU
Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki
että Jeesus oli tuomittu kuolemaan, hän
katui tekoaan. Hän vei saamansa
kolmekymmentä hopearahaa takaisin
ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi:
"Tein väärin kunn kavalsin viattoman
veren." Mutta he vastasivat: "Mitä se
meitä liikuttaa? Omapahan on asiasi."
Silloin Juudas paiskasi rahat temppeliin,
meni pois ja hirttäytyi.
Ylipapit ottivat rahat ja sanoivat: "Nämä
ovat verirahoja, näitä ei ole lupa panna
temppelirahastoon." Neuvoteltuaan he
päättivät ostaa niillä savenvalajan pellon
muukalaisten hautapaikaksi. Vielä
tänäkin päivänä sitä peltoa kutsutaan
Veripelloksi. Näin kävi toteen tämä
profeetta Jeremian sana:
- He ottivat ne kolmekymmentä
hopearahaa, / hinnan jonka arvoiseksi
he tämän miehen / israelilaisten
puolesta olivat arvioineet. / Ja he ostivat
niillä savenvalajan pellon, / niin kuin
Herra oli minua käskenyt.
Matt. 27:3-10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti