Nyt on ulvomisen paikka. Katson kahden äidin taistelua pitkäaikaissairaiden lasten päivittäisestä selviämisestä. Samoja kokemuksia on vanhojen, sairaiden vanhempien hoitamisesta kotona 1991 vuoden alusta vuoden 2000 vallanvaihtoon. Valtakunnassa kaikki hyvin, Länsirannalla ei mitään uutta. Omaishoito on saanut asetuksensa ja lakinsa, jotka eivät sido ketään noudattamaan lain tarkoittamaa pitkäaikaissairaan, vammaisen lapsen tai vanhojen vanhempien omaishoitoa. Puoluepolitiikalla sitä yritetään selvittää, unohtaen omat elämänvaiheet vauvasta vaariin tai muoriin.
Kunnallishallinnon historia
Suomessa kunnat muodostettiin autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan aikana vuoden 1865 kunta-asetuksen perusteella evankelis-luterilaisista seurakunnista ja kappeliseurakunnista, jolloin kuntajaon pohjaksi tuli pääasiassa maalaiskunnista muodostuva seurakuntajako. Joissain tapauksissa seurakunnalle alisteisista kappelikunnista tuli omia, itsenäisiä kuntiaan. Rukoushuonepiirin, kappeliseurakunnan tai seurakunnan muodostuminen riippui aikanaan alueen asukkaiden tahdosta ja kyvystä rakentaa itselleen rukoushuone, kappeli tai kirkko ja maksaa papiston apulaisen, kappalaisen tai kirkkoherran palkka. Vähävaraisilla ja harvaanasutuilla alueilla kuntien pinta-ala muodostui suureksi, kun taas tiheämmin asutuille ja vauraammille alueille muodostui paikallishallinnon yksikköjä enemmän ja pienemmälle alueelle. Jako kaupunkeihin ja niitä ympäröiviin maalaiskuntiin oli muodostunut jo varhemmin, sillä kaupunkeja koski oma erikoislainsäädäntönsä keskiajalta lähtien. Vuoden 1734 lakiin saakka muun muassa rikoslaki ja kauppaoikeus olivat maalla ja kaupungissa erilaisia.1865–1873 luotiin ensimmäiset kuntalait, joissa tehtiin jako maalaiskuntiin ja kaupunkeihin. Kaupungeissa maistraatin ja poliisin toimintamenot maksettiin kaupungin varoista, kun taas maaseudulla vastaava hallinto ylläpidettiin valtion varoin kihlakunnissa. Vastuu maistraatin ylläpidosta siirtyi vasta 1964 ns. uusien kaupunkien yhteydessä valtiolle, jolloin kynnys kaupungiksi muuttumiseen alentui ja ero suuren teollistuneen maalaiskunnan ja pienen kaupungin välillä pieneni.
Suomen itsenäistyttyä säädettiin 1917–1919 kuntalait ja perustuslait, jotka määrittelivät yleiset, yhtäläiset, salaiset ja suhteelliset vaalit myös kunnallishallinnon perustaksi aikaisemmasta veronmaksusta riippumatta. Valtiollisissa vaaleissa vastaava uudistus oli toteutunut säätyvaltiopäivien lakkauttamiseen ja eduskunnan perustamiseen vuoden 1906 ensimmäisissä eduskuntavaaleissa.
Aamusydämellä Jakso 3/98
Lapsiperheille apua. Pitkäaikaissairaiden lasten äidit Hanna Tiihonen ja Tiina Liljeberg hakivat apua arjen pyörittämiseen. Avun sijaan heille ehdotettiin huostaanottoa. yle.fi aamusydamella.Lisää historian siipien havinaa.
19 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti