torstai 21. helmikuuta 2013

Mikä on minun vastuuni tässä ketjussa?


Onnettomuuden jälkeen Florence Karlsson noudettiin sairaalaan, jossa hän joutui ruotsalaisen terveydenhoitobyrokratian rattaisiin. Kukaan ei tuntunut haluavan ottaa hoitovastuuta hänestä. 
2013>

&

<2013
NATSIJOHTAJIEN LAPSET 

(Meine Familie, die Nazis und ich, Saksa/Israel 2012) Miten varttuu aikuiseksi lapsi, joka kantaa kansanmurhan väistämättä mieleen tuovaa nimeä? Dokumentissa puhuvat merkittävimpien natsijohtajien perilliset.

Nämä kaksi dokumenttia antavat zoomauskulmaa alusta tähän päivään ja tästä eteenpäin. Kaikki riippuu siitä, millä nopeudella dna toimittaa laajakaistayhteyttä. Natsijohtajien lapset kirjoitin yöllä paperille. Päivällä se ei onnistunut, ei ollut internetyhteyttä. Se on dna:n kiusantekoa saadakseen rahastaa kaikella, mitä yhteyden ylläpito vaatii.
Florence Karlssonin viimeisen matkan kuuntelen på svenska ja kirjoitan tekstit suomeksi. Aikaa on riittävästi kokeilla, milloinka yhteys pelaa. Tänään en "vähättele" metsääni, vaan annan yhtymän metsäveroilmoituksen liitteenä arvonlisäveroilmoitus ja yhtymäosakkaat. Näin hoidan asioita vaaditulla tavalla. En suostu jätelautakunnan palvelupäällikön velvoittamiin ilmoituksiin. Siihenkin hän löysi lainvelvoitteen. 
Minulla on aputilintarkastajia joka lähtöön. En ole pyytänyt heiltä apua, odotan vain keskustelukumppania, joka tietäisi oman osuutensa oman tehtävänsä hoidosta. Perästä kuuluu päivän mietelauseen toivomus. Isä pyysi poikaa jatkamaan teurastajana, mutta hän valitsi kynän. Poika vertaa näitä toisiinsa, käydäänkö kirveellä vai kynällä kovaan kalloon. Valitsin kynän, en tarvitse kirjurien enkä tulkkien apua enkä ota vastuuta heidän virhetulkinnoistaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti