"Kukko kiekuu punaheltta, kanatarhan turva on,
isännälle, emännälle, aamun airut verraton."
Kukko herätti aamulla ennen kuutta radioäänenä talvella, kesällä kukkui käki. Kaikki muuttuu, nyt kuuluu vain radiosta surinaa. Surisee aikansa, sitten ääni selkenee. Olen yrittänyt selvittää, onko se kärpäsen surinaa korvissani puheesta, jota en halua kuulla enkä ymmärtää. Heräsin aamulla surinaan, mutta en kuullut sen enempää kuudelta enkä kahdeksalta. Palaan /uskonto -linkin kautta aamuhartauteen. Siellä säkkipilli murisee aluksi kuin minun radio. Aamuhartaustoistossa on samat ongelmat kuin muissakin toistoissa. Muriseepahan aikansa, jos sille päälle sattuu. Kelttiläiseksi en tunne itseäni, ja miksi tuntisin kirkon opetuksesta huolimatta.
Aamuhartaus 18.2. Rukoushetkessä viikon aluksi puhuu pastori Markus Asunta, Nurmijärvi. Rukoushetkessä kuullaan kelttimusiikkia, jota soittaa Ronan Browne (irlantilainen säkkipilli). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 18.2
No, missäs sinä sitten asut? Taloyhtiöön oli saatu uusi typerä kyselijä. Entiset typerykset erosivat, kun otin lakimiehen hoitamaan isän asumiseen liittyviä naapureiden ongelmia. Lakimies sai palkkansa, mutta enemmistöpäätöksellä meille ei kuulunut samat oikeudet kuin hallituksessa oleville naapureille. Sekin surisee korvissani Tuusniemen Joulua lukiessani.
Sillä aikaa kun Tuusniemellä ratkotaan ennalta arvaamattomia ongelmia, joita heille ilmeni tullessani vanhempieni omaishoitajaksi, valmistaudun tulevaan netin kautta. Siihenkin olen pettynyt eihän nuorilla riitä ammattitaitoa, vaikka tarjoavat palvelujaan. Heitä vaivaa epäluulo työn tilannutta kohtaan. Vaativat maksun enne työn näkemistä ja taas tuli ostettua sika säkissä. Se on vaatinut tilaamaan lisää silkkiä Kiinasta. Vanhassa vara parempi ja kolmas kerta toden sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti