keskiviikko 3. elokuuta 2011

Amerikan kiertueen jälkeen

Vitas yritti opettaa askelrytmiä Amerikassa, mutta rytmitaju on hukassa tai hitaalla enkä yhtään ihmettele sieltä kantautuvien poliittisten ongelmien vuoksi. Pää on tullut vetäjän käteen amerikkalaisenkin unelmille. Velka on kasvanut niin suureksi, että meni katon läpi raamit kaulassa. Mitenkä tästä selvitään, jää nähtäväksi. Qelluntaa kaljassa on jo kokeiltu, kutsut saatu netin kautta.

 


   





Epätoivoisia yrityksiä tallentaa maailmalla näkemäänsä Syyssinfoniaan, kun sanoin lähteväni. Huomaan etten lähtenyt mihinkään. Olen odottavalla kannalla ja sitähän olen tehnyt koko ikäni. Luulisi jo tämänikäisenä olevan oikeus tehdä mitä tahtoo. Mutta ei, kun toiset tekevät mitä osaavat. He etsivät uusia rahastuskohteita ja minutkin löydetään. Ottaa kyllä pattiin soittaa laskunlähettäjän perään, laskuttajalla ei ole osoitetta. Tuusniemellä ollaan kiinnostuneita perintöni päältä, mitä sen kustannuksella vielä minulta kupataan. Siellä on Savolaisen balladin ohjesääntö käytössä. Muuta ei siellä tunneta.
- Elähän huoli ulosottomies, kyllä se akka vielä höyhennetään monen miehen voimalla. 

Norjassa yksi sekopää massamurhasi nuoret. Meillä monta sekopäätä käy yhden kimppuun, kun luulevat ettei kukaan näe eikä välitä. Hakataan henkihieveriin, vaaditaan valittamaan tekemistään enemmistöpäätöksistä. Hui, hai jatkakaa. Äiti Teresa jatkoi kuolevien hoitoa Kalkutan kadulla, vaikka sai arvostelua osakseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti