tiistai 6. joulukuuta 2011

Toisinajattelijan Itsenäisyyspäivä


Tiesikö Isäni millainen tyttö syntyi punaisessa heinäkuussa 1941? Hän sai rintamalle sokeritopasta reväistyn käärepaperilappusen käsinkirjoitetulla tekstillä.
- Syntynyt terve tyttö.
Isällä oli maanpuolustustehtävä, Isoisällä suojeluvaisto vierihoitajana vahtia vastasyntynyttä, kapaloitua myttyä. Äidillä vastuu huolehtia heinänteosta, ulkotöistä ja kahdesta vanhemmasta pienestä lapsesta. Muistan Tuusniemen sankarihaudalla niitä kummisetiä, jotka tulivat puupalttoossa saman kuorma-auton lavalla, kun Isä tuli nimenantolomalle. Hänen oli palattava vielä takaisin Laatokan rannalle vahdiksi ja lääkintämiehenä keräilemään kaatuneita ja haavottuneita.

Sain lähteä oppikouluun omasta palavasta halusta vieraalle paikkakunnalle. Millä rahoilla minut on koulutettu, olihan perheeseen syntynyt sodan aikana 4 ja rauhan aikana toiset 4 lasta?
Opettelin kirjoittamaan mustekynällä tekstiä 1:llä joululomalla. Siitä kirjoittaminen jatkui saksaksi lukiosta lähtien. Monen vaiheen jälkeen 6 -kymppisenä olin jo syrjäytynyt www-sivujen ulkopuolelle. Kuuluiko kirjoitustaito enää kaikille yli-ikäisille, joille ei ollut kertynyt työhistoriaakaan uusien lakien merkityksessä? Yrittäjyys oli muuttunut verorahoilla tuetuksi. Myöhemmin vuoden yrittäjäksi valittu antoi ohjeen.
- Hae lääkärinlähete, saat Kela-korvauksen antamastani hoidosta fysioterapeuttina. 
En ollut selästä sairas, vaan omakustanteisesti hankkimassa kokemusta käsintehdystä hoidosta koulutusta varten. Kanadalainen opettaja tuli meille opettamaan luonnollista hengitystä. Sain syntyä uudelleen heinäkuussa 1991 profeetaksi omalle maalle.

On niin tyttömäinen olo verkkokirjoitustaidosta. Omaishoitajasta tuli omaisuuden hoitaja. Perinhän miljonääri-isäni miljoonaperinnön. Sen säilyttäminen on ollut vaikeampaa kuin olla närståendevårdarena 10 vuotta "zu Hause Pflegen ja Hilfe für die Helfer". Helfershelfereitä kätyreinä, apureina on ollut pilvin pimein. Tätä on ollut olla suomalainen nainen avoimessa yhteiskunnassa, jossa on suljetun yhteiskunnan säännöt. Sitkeässä on äidinmaidossa omaksutut natsisaksalaiset ja kommunististalinilaiset opit. Niitä  on sumeilematta sovellettu meihin, joiden isiä toivottiin olevan paljon tykinruuaksi sodassa.

Lipunnosto 6.12.2011

Sukuviiri laskettiin viimeisen kerran Vihtaniemellä 11.7.1997 veljesten viettäessä 50. ja 60. syntymäpäiväänsä. Siniristilippu liehui puolitangossa 4.10.1997 Annelin kuolinpäivänä. Hänen kuolemansa on yhdistänyt sisarukset allekirjoituksillaan valtakirjaan, jolla osallistun pesänselvitykseen lesken kuoleman jälkeen. Mikään ei etene lainmääräämässä järjestyksessä. 
Onneksi Google pelastaa päiväni. Juhlin itsenäisyyttäni 7:n lipun liehuessa näköpiirissä turvatalon talviterassilta katsottuna. Siniristi ei ole vielä hiutunut läpinäkyväksi. Vastapäätä katolla lumihuntu ja auringon valaisema tiiliseinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti