Punnittua puhetta

Turvaudun aurinkomerkkiin Kilpisjärvellä 12.1.12 asti. Valoa vaikken näekään sen tiedän loistavan. Puheopetus on tuottanut tulosta. Veikon kotipossu antoi siitä näytteen, kun vielä oli söpö porsas pienenä. Kahden viikon ruopottelun jälkeen se ymmärsi tarkoituksen.

- Nöf. Ihmisten kielellä hölmistynyt kysymys ja vastaus lyhykäisyydessään.

- Höh? En tuota vastausta osannut odottaa, olihan se ensi reaktio metsänhoitajalta metsäveroillassa. Nyt olen jo näissä asioissa viisaampi, olen siirtynyt pinta-alaverotuksesta myyntituloverotukseen. Kunnan sijoittajien kätyrit vastaavat omalla tavallaan niin monimutkaisesti, ettei kumpikaan vastaus - nöf - eikä - höh minua tyydytä. On valitettava hallinto-oikeuteen naisten tekemistä kimppapäätöksistä.

Minulle on yhdentekevää, mikä on valituksen vastaus. Edellinen valituskierros eteni viimeiseen asteeseen enkä tullut hullua hurskaammaksi. Päättyi ratkaisemattomaan, jota en pystynyt tulkitsemaan. Vastasiko v -komitea siihen, mitä olin kysynyt? Otan kirjeenvaihdon uudelleen käsittelyn alle, kun V:n kanssa palaan kotiSuomeen. KKN:n kuntapoliittinen keskustelu on kääntänyt toisen kylkensä. Konsulttien jäljiltä paljastuu sote -palvelujen tuloksen valuneen veroparatiiseihin ja vanhuspotilaat on tapettu nälkään. 
Aino pyysi hädissään velattoman kunnan palvelutalon puolelle joutuneen äitinsä puolesta.
- Älkää nyt ainakaan nälkään tappako!

Ainolla oli maalaisjärki tallessa, vaikka lääkäristä lähtien hierarkiassa alaspäin asettuivat kaikki Ainon ja minun yläpuolelle. Aino jäi paikalleen, minä jatkoin matkaa uusvanhoihin maisemiin. Pimeätä ja järjenköyhää on täälläkin. Valelääkäri toimi hyvällä menestyksellä vanhusten hoidossa sairaalanmäellä. Hoitovirheistä olen oppinut sen verran, että ennalta ehkäisen joutumasta sellaisen kohteeksi. On tapahtunut ihme, borreliatulehduksen loputtua, ei ole teko-osien tarvetta. Luotan lääkärin sanaan, etten joutuisi oppipoikien ensimmäiseksi puukotusasiakkaaksi.

Lääkäripalvelut eivät ole miksikään muuttuneet 12 -vuotiaasta lähtien. Jos jotakin poikkeamaa haluttiin käyttää leimaamiseen, niin siinähän käytitte. Ei se haukku haavaa tee, jos ei koira puraista saa. Pää on tullut vetäjän käteen. Aloitetaan alusta eihän maailma miksikään muutu. Ohjelmointikirjan täytin kuvilla ja käsinkirjoitetulla tekstillä. Kokemuskertomuskoulutuksen puutteeseen tyssäsi minun verkkokirjoittamiseni omien sivuilla. Oli uhka joutua poliisitutkintaan, jos vielä kirjoittaisin. Ääni kellossa on muuttunut eikä paikallaan pysyminen ole mielenvikaisuuden merkki. Vanha sanonta sanoo.
- Mies se, joka paikkansa pitää.  
- Vale elää aikansa, totuus pitää paikkansa. Köyhä kansa käy valituskierroksella etsiessään oikeutta. Kultaisella kädenpuristuksella pääsee oopperan riitoja ratkomaan. Siitä alkoi omaishoitoaika ja siihen päättyy lehden tilaus.
- Minun veskaan ei kosketa.

Voitin itselleni erämaan ja kiinaksi lauletun videon yksin huitovasta naisesta kuohuvan joen törmällä. Trumpettikurjet palasivat takaisin ja Sambesi herättää eloon luonnon kuivan kauden jälkeen.
Victorian putoukset ovat näkemisenarvoinen kohde, mutta sen elinehdot tietää vain alkuperäinen ihminen, eläin ja koko luonto. Euron kriisi on kuivan kauden edessä. Senttejä ei sada taivaasta vaikka ihmettä odotetaan.