Mukulien jatkosota

Ylväänä Karjalan heimo tuskansa kantanut on

maaäiti suojaansa sulkee vartija poissa jo on.

Koti, uskonto ja isänmaa olivat sotaan joutuneiden isien arvomaailma. Sodassa surmansa saaneet on haudattu sankareina. Sodasta kotiin palanneet jatkoivat elämää. Muistan lapsuudesta sodankauhut isän silmissä. Isien sota Tuomari Nurmion kokemana sivuaa omaani. Siitä on vaiettu ja vaiennettu. Kovin lähellä oli jouluna 1991 valkoisten veteraanien muistinmenetys naapurustossa. He jatkoivat sotaherroina sotaansa Isänmaan tähden. Odotan verkon kautta tilamaani kirjaa Isänmaan tähden/Jenny Linturi. Tilaaminen keskeytyi, kun tuli maksun aika. Minulla ei ole Nordean pankkitunnuksia. Verkkotunnukseni on kaapattu ja kaikki markkinamiehet pommittavat: Osta sitä ja tätä. Onnistuin jotenkin torjumaan lisääntyvän roskapostin. Samalla taisin estää myös asiapostin vastaanottamisen.

Kesken on pesänselvitys 14 vuotta sitten kuolleen sisareni jälkeen. Kävin toteamassa tilanteen silloin ja on odotettu yhden Onnin kuoltua lopullista selvitystä. Minun tehtäväni oli isän eläessä ottaa vastaan siskon tuhkauurna postissa. Sisareni oli vaarassa hävitä sota-Onnin melskeessä tuntemattomaan paikkaan. Hän tuli kotiin. Onnin tammenlehvätunnusta kaipasi rintaperillinen, joka on tämän sodan hävinnyt. Meillä on sellaiset perintölait. Oma maailmani on järjestyksessä. Olen elänyt kotoa saamani kasvatuksen mukaan. Sitä aina kyselen, saimmeko kaikki kahdeksan saman kasvatuksen. Se vaatii vielä suvun tutkimista uhkien valossa. Mukulien jatkosota ei vielä ole edes välirauhavaiheessa. Sijoittajat painavat päälle velattoman kunnan kutsumina jakamaan alkuperäisten asukkaiden maita.

Die schönsten Weihnachtslieder

in der Deutschen Kirche

Sonntag 18.12.2012 um 18:00

Illalla ne kauneimmat joululaulut kajahtivat Kaartin kaupunginosassa. Kirkonkellot siunasivat matkan asemalle. Ehdimme junaan ja liikkeellelähtö auttoi istumaan penkkiin. On neljäs adventtisunnuntai 2011. Virheellinen vuosiluku ilmoittaa, että vuoden kuluttua on taas joulu ovella. Elämäni kuluu 10 vuoden sykleissä eikä sen valmiimpaa tule. Tuomari Nurmio selvittää sodassa särkyneiden isien lasten perintöä.

Tuomari Nurmio

Kiittelen Kipaa erotessamme nurkalla. Lupaamme ottaa uusiksi sopivan tilaisuuden tullen. Avaimet on tallella tulla portista pihalle, ulko-ovesta käytävään ja käytävästä pimeään kotiin. Avaan Yle-veroa odottavan teeveen. Kotikatsomo: Kukkulan kuningas jatkaa samaa sotateemaa, mutta nyt palkkasoturin näkökulmasta. Adventtisunnuntain päättää Kovalaki: Lontoo (K13) raiskaajan muuttumisleikistä. Mummo katsoo 13- vuotiailta kielletyn ohjelman neljän seinän sisällä. Lapset etsivät jännitystä kadulla ja kokevat sen aina uudelleen. Siitä luen lööpeissä. Oppi on mennyt perille. Lapsi voi tappaa toisen lapsen, tyttö hakata toisen tytön, mummoille tarkoitettu opintojen kertaus tuottaa tulosta. Ministereillä on muita kiireitä, etteivät ehdi paneutumaan ennaltaehkäisyyn. Sitten valitetaan rahanpuutetta ongelmien jälkihoitoon. Sisältöjä tuotetaan arveluttavalla tavalla tuottajien näkökulmasta. Maksajilla ei ole valinnanvaraa; katso tai ole katsomatta. Show must go!