tiistai 27. joulukuuta 2011

Kotikatsomo: Kolme viisasta miestä

Taidetta ilman käsiä -lähetys kolahtaa postiluukuksta ennen joulua. Loppiaista odotellessa etsin kuvan googlehakuna Itämaan tietäjistä. Ilman käsiä maalattu kuva matkasta tähden opastuksella on mahdollista, kun tietää;
- minne on menossa,
- miksi on matkalle lähtenyt.

Sain kutsun tulla viettämään joulua perhepiirissä. Varasin riittävästi aikaa ehtiäkseni junaan. Ennen lähtöä toivotin hyvää joulua Wiljamille. Kuulin, että siellä oli tullut ohjelman muutos. Mitään ei ollut tehtävissä, joten toimin suunnitelman mukaan. Tosin se tieto antoi ajattelun aihetta, joko tänä jouluna järjestys muuttuu. Nukuin yön huonosti, aattoaamuna yritin löytää tekemistä. Silitin pellavaliinaa ja kuuntelin pientä rumpalipoikaa. Sain kuoria perunoita älyvapaana tehtävänä ja elin mukana toisten ohjelmaan osallistuen. Joulurauhan julistusta ei kukaan muistanut, kun samaan aikaan talo täyttyi joululounaalle kutsutuista.

Lahjapaketit kuusen alla houkkuttivat katsomaan, mitä pukki oli keksinyt paperiin kääräistä. Lukemista, nautintoa, opetusta ja palvelua. Kaikki tarpeellista käytettäväksi. Vesisateessa sytytettiin  kynttilät haudalla. Kahville siirrymme naapuriin. Sitten saunanlämmitystä ja seurustelua pitkälle yöhön. Joulukirkko jäi katsomatta, joulupuuro syötiin puurolaululautasilta. Kävely jäi väliin, kun auto oli käytettävissä rapun edessä. Tapaninpäivänä sain kyydin kotiin ja kattoon lamput. Lisää lamppuja pitää noutaa erikoisliikkeestä.

Kädellisten ja jalallisten luvatut lähetykset eivät ehtineet jouluksi. Asiat odottavat arkipäiviä. Riittäneekö vuosi valitusten ja täydennysten käsittelyyn? Aika on pysähtynyt, kun asiat nostetaan uudelleen pöydälle. Ollaan neuvottomia, kädettömiä ja jalattomia, kun mitään ei saada aikaan. Se on puoluepolitiikan kissanhännänvetoa. Pitäisi valita Suomi-neidolle presidentti seuraavaksi kuudeksi vuodeksi aluksi. Jos valinta on onnistunut, mahdollista on vielä olla presidenttinä seuraavat kuusi vuotta. Perin onnettoman ajan presidentti huomasi tilaisuutensa tulleen ja lähti optioilla edistämään maailman rauhaa. Meidät maanmatoset hän havaitsi yli-ikäisiksi ja luusereiksi. Kun hänellä on hyvin palkittuna, meille hän toivotta puheessaan amerikkalaisittain: Medborgaret! God bless you! 
Vähitellen on uskottava, mistä johtuu meidän synkkä ja suttuinen maailmankuva. Me olemme sodan särkemien isien lapsia. Kuninkaallisena syrjähyppy satamajätkäseikkailuun antoi lapsille perintötekijät parempaan elämään. Menneisyys on kulkenut pääni läpi kuin pommilaivue 15. yön painajaisessa. Aamulla jo tiedän, missä minä herään. En ole läheisriippuvainen, mutta seuraavan sukupolven etenemistä elämässä seuraan siunaten. Muutama kehityskeskustelu vielä käydään ja sitten juuret ovat vahvistuneet nousta omille  siivilleen. Taiteesta ja kulttuurista elän tänä päivänä "uskomattomissa uusperheissä".

Tekstiviesti


 Kesä, älä mene pois. Hyvää Joulua!

Vaihdoin Simo Siilin Soivaan Siiliin. Vierailivat Sanataide- täydennyskoulutusryhmässä. Muistan heitä lämmöllä. Kesä on tullut talven keskelle. Kuulen heitä Oulun vuoden 2012 taiteilijoina.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti