Tuohtumusta

Passauer Melodien
Konditorei-Café Simon Passau
"In einer kleinen Konditorei"

Katsoin eilen netistä, mihinkä tutkimukseen lääkäri minut lähetti. A aula on täynnä marevankokeesen odottavia ja päivystykseen jonottavia. B aula on ajanvaranneita erikoislääkäripotilaita varten. Kysyn siellä odottavalta naiselta, että olen oikeassa paikassa. Lääkäri valkeassa takissa kulkee ohitse.

- Hyvää päivää, hänelle.

- Hyvää päivää, minulle. Tervehdykset molemmille erikseen hymyn kera. En tuntenut lääkäriä, enhän ollut aikoihin tarvinnut istua päivystyksessä erikoislääkäriä odottamassa. 

Ystävällinen sairaanhoitaja huutelee nimeltä ja seuraan häntä tutkimushuoneeseen. Edellisen kerran oireiden tultua sietämättömäksi istuin Terveystalon käsikirurgin vastaanotolla. Seuraavaksi Terveystalon hermoratatutkimuksessa. Olisi kiireellinen leikkaustarve vapauttaa hermoja pinteestä. Kieltäydyn leikkauksesta siihen asti, kunnes tiedän, mikä minulle on tullut. Myöhäisborrelia on aktivoitunut, saan kotisairaalassa kolmen viikon antibioottitiputuksen. Leikkaustarve hävisi ja tunsin hetken helpotusta kesästä 1991 alkaneisiin oireisiin.

Pari kuukautta sitten oireet alkoivat uudelleen hiipien. Miksi sormi on jäykkä, miksi tunnen itseni sairaaksi piiloflunssaan. Lähden terveyskeskukseen verenpainelääkityksen kontrollia varten. Lääkäri tyrmää minut, mutta puolittaa pienen pillerin. Flunssaoireiden lisäksi sain lääkkeestä sivuvaikutuksena suolan mielitekoa, hoippuvaa kävelyä ja sekavan pään. Lääkkeen puolitus auttoi, etten tarvitse yrittää kulkea katukiveysriviä suoraan. Pysyn tiellä hoippumatta. Muut oireet eivät kuulu verenpainetta hoitavalle lääkärille.

- Sinut on hoidettu, ei voi olla borreliaa ilman uutta punkinpuremaa. Sisso. Hän tietää.

Toinen lääkäri tyrmää samoin. Minussa ei voi olla borreliaa ilman uutta punkinpuremaa. Määrää kuitenkin neliraajamittaukseen. Se kohdistuu jalkoihin, mutta tuloksia verrataan käsien mittaustuloksiin. Kummallinen borrelia, ensiksi käden leikkaus, nyt jalat. 
Ei minusta borrelia mihinkään häviä, vaikka kaikki leikattava otettaisi yksi kerrallaan pois. Jos psykiatri Vartiovaara antoi puutiasiaivokuumelle kasvot, minä annoin polvet. Pidän niistä kiinni viimeisen asti, kun en saanut syntymässä varaosapussia mukaan. Eipä silti ei ollut ohjekirjaakaan, kuinka minua pitäisi ymmärtää. Talonmiehissä löytyy liian aikaisin kotiin yksin jätettyjen tyttöjen paimentajana.

Inhimillinen tekijä

Onko punkki Suomen vaarallisin peto? Punkinpurema sairastutti tuottaja Hannele Valkeeniemen. Anne Flinkkilän vieraina myös punkkiasiantuntija Soile Juvonen ja borrelioosia pitkään potenut Marjatta Vuori. (U)

Prisma: Salaperäinen Lymen tauti
Lymen tauti eli borrelioosi leviää Yhdysvalloissa ja Kanadassa hälyttävää vauhtia, mutta monet potilaat diagnosoidaan yhä väärin. Kuinka Lymen taudista on tullut jo aidsiin verrattava epidemia?  
7.9.2014 kroonistunut borrelioosi on este löytää oikea verenpainelääke. Jos polvien tulehtuminen heti punkin poiston jälkeen leimasi minut kuluneeksi, vanhaksi akaksi, ole sitä 22 vuotta myöhemmin. 
- Mene psykiatriseen sairaanhoitoon, kehoittaa lääkäri. Aikaa tilatessa kerron neuvonnassa.
- Vaikka vuodesta toiseen istuisin keskustelemassa kielipuolen psykiatrisen kanssa, nämä pielessä olevat rakenteet eivät miksikään muutu. Vai hoitaisiko minun ongelmani samalla lääkärin omat ongelmat. 
Siitäkin on kokemusta, kun loppuunpalanut sairaanhoitaja kieltäytyi mittaamasta verenpainetta. En halunnut mennä enää hänen luokseen. Kun kaikki mittaajat oli käyty läpi, olin alkutilanteessa. Hän täytti uuden kortin ja kertoi omien vanhempiensa sairastumisesta, jalan amputoimisesta ja kuolemasta. Se oli uskovaisena hänen ongelmansa. Lestadiolaisuus ahdisti. 
Minulla on oma lapsenusko tallella, vaikka piispakokelasta se närästi pahoittelukirjeeseen asti. Minua loukkasi pahoittelut, vaihdoinhan vain osoitetta. Maistraatti siirsi "muuhun uskonnolliseen yhteisöön" tunnustaakseni uskoni saksaksi ilman Porvoon sopimuksen allekirjoitusta.

TÄNÄÄN MEILLÄ ON UUSI TAIVAS, UUSI MAA, JONKA TURVAAMISEKSI ON VÄLIRAUHA JA KAUPPAPAKOTTEET. 

Jos kunta ei käyttänyt hyväkseen omaishoitajan työpanosta hoitaa kotona vanhempansa, ei kokemusta noteerattu miksikään omaishoitoajan jälkeenkään. Olin rikkana rokassa, kun pojat keittivät soppaa omalla reseptillä. Vaihdettiin pääkokki naiseksi. Pojat veivät häneltä valtaoikeudet syödä omalta lautaselta päämiesten tapaamisissa. Kaksi kautta sitä kesti, jota kärsivät elinkautiseen tuomitut. Viime vaaleissa nousi esiin buumi ehdokkaan taakse, joka toisi rinnalleen latinoprinssin. Jos kirkko on kriisissä, ei sen tarvitse muuttaa avioliittoasetuksia miehen ja naisen välisestä liitosta.

Meillä on muitakin ongelmia yhteiskunnassa. Ville kiersi suomensukuisten kansojen keskuudessa. Luonnonuskomuksen parantaja poisti kirousta Villen päältä. Monessa asiassa Ville oli herkkä näkemälleen ja kokemalleen. Raskaat reissut vaativat veronsa.
- Minä lähden kotiin, päättää Ville matkansa liikuttuen kyyneliin.

- Kuoltua havuseppele haudalle. Isäkin liikuttui kyyneliin kuultuaan valkoisen veteraani lupauksen.
- Ehtiihän tuon sittekin. 
- Ennen kurki kuolee kun suo sulaa tarkoittaa, että jonkin asian ratkaisu viipyy ja viipyy. 

Sitäkö tässä odotetaan kuoltua sitä ja tätä? Ja kenenkä kuoltua? 

Aamuhartaus 28.5. Toimittaja Kaisa Kariranta tuohtuu lukiessaan Hannu Väisäsen kirjaa Taivaanvartijat. Virsi 454:1-3, 5. Virsi alkaa sanoin "Liekkejä on monta". Vokaaliyhtye Human Organ, joht. Säde Rissanen. Hartausohjelmat: Aamuhartaus 28.5 28.05.2013 06.15

Kun ei tuohtumusta, niin jotakin Kaisa Karirannalta kuitenkin Eurooppapäivänä 9.5.2014 

Aamuhartaus ti 09.10.2012
Kaisa Kariranta, toimittaja, Kerava

Olen hengellinen anorektikko. Tai oikeastaan, olen toipumassa oleva hengellinen anorektikko.

Tajusin sen, kun kaivoin taas esiin Jaakko Heinimäen kirjan Seitsemän syntiä. Kirja on yksi hengellisen kirjastoni käytetyimpiä teoksia. Se on ollut käsikirjani monessa kiinnostavassa työprojektissa ja inspiraation lähteenä, kun olen suorittanut hengellistä elämääni.

Ei se Heinimäen kirjan vika ole, suinkaan, että Seitsemän syntiä on minun käytössäni muuttunut piponkiristysoppaaksi. Sisältö on vanhaa asiaa. Systemaattinen syntien ja hyveiden luokittelu on kotoisin neljänneltä kristilliseltä vuosisadalta ja erämaasta jossa ensimmäiset kristilliset kilvoittelijat tutkivat oman sisikuntansa liikahduksia. Lukuun seitsemän päädyttiin myöhemmän tuotekehittelyn perusteella 1200 luvulla..

Hengellisille anorektikoille sopivat systeemit ja luokittelut. On seitsemän syntiä ja niitä vastaavat hyveet. Ylpeyttä, ahneutta, kateutta, vihamielisyyttä, hekumallisuutta, vatsan palvontaa ja hengen velttoutta on vältettävä kaikin keinoin. Hyveitä on lisättävä. On elettävä kohtuullisesti, oikeamielisesti, urhoollisesti, viisaasti, uskoen, toivoen ja rakastaen.

Ei se ole Heinimäen vika että hengelliseen anoreksiaan taipuvainen löytää kirjasta säännöt suorittamiselleen. Kirja Seitsemän syntiä nimittäin antaa paljon aineistoa muunkinlaiseen tulkintaan. Jo pelkästään se, että kirjailija on etsinyt synneille monia vaihtoehtoisia nimiä, antaisi mahdollisuuden vapautua hengellisestä anoreksiasta.

Jopa kireäpipoinen hyvyyden suorittaja löytää 44:stä ylpeyden eri tavasta jonkun, joka osuu ja uppoaa, vaikka kuinka kilvoittelisi. Jos vaikka kykenee välttämään jollain tavalla ylimielisyyden, elitismin, kopeuden tai röyhkeyden näistä ylpeyden alalajeista, ei varmasti pysty samaan aikaan välttämään tietoista nöyryyttä, tärkeilyä tai omahurskautta, siivouksesta puhumattakaan.

Hengellinen anoreksia on kuvitelmaa siitä, että voi ja pystyy itse hallitsemaan kaiken. Kova kilvoittelu sopii hallitsemista kaipaavalle. Jos oikeintekemisessä mokaa, on kaksin verroin kovemmin kamppailtava ja harjoiteltava seuraavalla kerralla, että pääsee virheenkohdista seuraavalla kerralla läpi kunnialla.

Siitäkin käsitystä vastaan Seitsemän syntiä itse asiassa puhuu. Heinimäki kertoo kirjassa anekdootin Lutherin elämästä. Kun Luther oli vielä munkki, hän ripittäytyi monta kertaa päivässä. Rippi-isä kyllästyi Lutherin ylpeyden paheesta nousevaan omien syntien ympärille käpristymiseen ja käski tulla ripille seuraavan kerran kun syntinä olisi maanpetos tai äidinmurha.

Luther jakoi saamaansa ilosanomaa työtoverilleen Melanchtonille, joka tuskaili syntikurimuksessa. ”Mene kaupungille juhlimaan. Jumalasta olisi mukava antaa joskus sinullekin syntejä anteeksi.”

Hengellinen anoreksia perustuu kuvitelmalle, että synnit voi luokitella tekosynneiksi, tekemiseen perustuviksi synneiksi. Se ei ota huomioon kristillistä ihmiskäsitystä. Jokainen ihminen on perisynnin alainen. Heinimäen sanoittaa sen näin ”Jeesus opetti syntisten solidaarisuutta”. Siivosyntiset eroavat julkisyntisistä vain sen suhteen mitä tekevät eivät sen suhteen mitä ovat. Ja kuten arvata saattaa, oleminen on Jumalalle tärkeämpi puoli.

Olen Jumalalle tärkeä koska olen, en sen takia mitä teen. Ihmistä ei Jumalan edessä mitata tekojen mukaan ja sitä on hengellisen anorektikon vaikea ymmärtää.

Ihan hartauden aluksi sanoin, että olen toipumassa oleva hengellinen anorektikko. Huomasin muutoksen kun luin taas Seitsemän syntiä -kirjaa. Luin sitä toisin silmin. En etsinyt mitä kiusauksia olen jo onnistunut peittoamaan enkä katsellut hyveitä voiton kiilto silmissäni. Minusta oli ehkä tullut iloinen syntinen.

Lääke hengelliseen anoreksiaan näyttää olevan kunnollinen mokaaminen. Sen jälkeen on helpompi ymmärtää, että minun tahtoni ei riitä oikean valitsemiseen eikä pienimmänkään tekosynnin välttäminen ei ole omissa käsissäni. Kerta kaikkiaan. En kykene mihinkään hyvään ellei Jumala siinä auta. Edelleen tahdon valita hyvän ja välttää pahaa, mutta on äärettömän iloinen ja lohdullinen ajatus, että tämä homma ei ole vain minun käsissäni, vaan suuremmissa joiden suojissa saan iloisesti yrittää ja erehtyä. Yksin uskosta, niin kuin se Lutherkin taisi tajuta.

Jumala,
kiitos kirjoista jotka toimivat peilinä ajatuksilleni
kiitos että en ole koskaan valmis enkä ikinä opi tuntemaan edes itseäni kokonaan
kiitos lahjastasi eli kaikesta.