105 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Jaakko Löytty löytyi elävästä arkistosta sielunsa hukanneena jonnekin Helsigin ja Dakarin välille. Viime päivien tapahtumille on järjestynyt ylimääräistä uutisointiaikaa. Sote- tiedonanto heittää minut lähtöruutuun Vihtaniemelle. Sota oli soviteltu, alkoi sotakorvausten maksaminen. Konkarikeskiviikossa oli haastateltavana ruotsinkielinen sotaveteraani. Hän oli erilainen haastateltava. Isän silmissä muistan sodankauhut, jotka vähitellen jäivät pois. Jatkettiin elämää samoista lähtökohdista. Koulussa vietettiin äitienpäiviä, laulettiin vuokkolauluja. Juoksin lähimaastoa eikä sillä korkeudella kasvanut vuokkoja. Joku orpo orvokki jäi käteen.
Isä toimi naapureiden apuna, kun häntä tultiin hakemaan yöllä viemään sairastunutta Kuopioon taksilla. Matkalla eno kuoli, jäi Kerttu ja pieni tytär jatkamaan talonpitoa. Sosiaalitoimistosta jaettiin lapsiperheille vaateavustuksia. Anaski sosiaalisihteerinä toimi jakajana. Isä kertoi ilmoittaneensa, että nyt riittää. Jäisi jaettavaa toisillekin. Johon Anaski oli todennut, ajattelisivatpa kaikki ottajat samoin.
Isä joutui viemään sairaskohtauksen saanutta Venemestaria kunnalliskodille yöllä. Siellä Venemestari oli pesty puhtaaksi eikä sitä tehty ilmaiseksi. 800 mk sen ajan rahaa köyhempänä Venemestari poikkesi antamaan palautetta yöllisestä kyydityksestä.
- Sinun takiasi tuli tämä rahanmeno. Näin minulle kaikesta asioiden oikeasta hoidosta vastattiin.
- Sehän maksaa. Tuuspellossa elettiin 1990 -luvulla sota-ajan puuteaikaa. Anaskille isä oli kertonut näiden mieronkiertolaisten ottamisesta kunnalliskodille.
- Ei se onnistu. Kun kiertäjät saavat kestityksen naapureissa, he pitivät kiinni pienistä rahoistaan ja vapaudestaan. Hellikin vannotti, että saavat tikuilla kantaa saaresta pois, kun ensimmäinen vahustentalo kohosi kirkonkylään. Lähti kuitenkin vapaasta tahdostaan, kun kelirikkoaikaan miehet menivät katsomaan Hellin eristyksessä oloa.
Kaikki kokemukset nousevat mieleen tämän päivän palvelujenjärjestämisestä. Päättäjät voisivat tutustua, kuinka rahat käytettiin sotakorvauksiin ja ihmiset huolehtivat toimeentulostaan itse. Trendi on kääntynyt palvelujen rahoittamisessa, että päättäjät maksavat lakisääteiset etuudet omasta pussista. Kriisipankeille myönnetään tukipakettaja uskottelemalla, että se pelastaa työpaikat ja veronmaksajat. Kukaan ei enää hallitse rahan tuomia kerrannaisvaikutuksia. Toisella kädellä annetaan vähän, toisella otetaan enemmän takaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti