 | |
| Kellarigalleria kuolinsiivouksen jälkeen |
Kertomukset kirjaksi -verkkokurssi tarjosi mahdollisuuden kirjoittaa siellä, missä on tietokone.
Otin kuitenkin työhuoneen, jonne saan rakentavaa palautetta, kannustusta ja tukea.
Otin kuitenkin työhuoneen, jonne saan rakentavaa palautetta, kannustusta ja tukea.
Salongissa käydään yleistä keskustelua.
Verkkokirjoittajan talo on siellä, missä on tietokone. Projektipäälliköt ovat siivonneet linkkinsä pois kotisivuni sisällysluettelosta. Eivät halua enää olla missään tekemisissä kanssani. Sain kuitenkin olla mukana projektikoulutuksissa itsemaksavana täytteenä EU-rahoitteisille koulutuksille.
Toimiville työpaikoille räätälöidyt koulutukset ovat olleet viime aikoina kynnyskysymys työnantajille. Jatketaanko käytäntöä 3 päivän koulutuksesta työaikana. Kun itse hakeuduin koulutuksiin, olin silloin läsnä lähipäivässä ilman puhelinta ja läppäriä. Tehtävät verkkoympäristössä tein omalla ajalla kotona usein yömyöhään, kun laajakaistayhteys ei silloin vielä toiminut pätkimättä päivällä.
Työhuone on minun, onhan seinällä olevat valokuvat meistä kuin parhaimmat muotokuvat kartanoissa kuninkaitten. Vanhempien kuvan kehys yksikseen tukipylvääsä. Jokainen kahdeksasta on omassa kehyksessään. Valokuvat järjestin kansioon aina suurten muutosten alla. Se oli kuin pyörremyrsky sisälläni. Jokaisen piti löytää paikkansa valokuvina.
Sisaren kuolema tuli yllätyksenä. Hän oli mukana isän 90 -vuotispäivillä. Vuoden kuluttua oli tehtäväni noutaa hänen tuhkauurnansa postista. Yhdessä kokoonnuimme 91 -vuotiaan isän syntymäpäiville ja samalla laskimme siskon tuhkauurnan äidin arkun päälle ilman leskeä. Hän olisi jättänyt siskon hautaamisen seurakunnan tehtäväksi. Tuhka olisi jäänyt meille nimettömään paikkaan kuin sota-aikana.
Kun tulee aika, tulee neuvo. Siihen uskon tänä päivänä vuorenvarmasti. Päättäkööt päättäjät hätäpäissään mitä tahtovat. Eilen oli sellainen orpopojan päivä.
Työhuone elää tulevaisuutta, eihän siellä näy mitään yhteyksien hoitokeskusta johtoineen, lähettimineen ja vastaanottimineen. Yhteys toimii telepaattisesti. Remonttireiska ei ole noutanut unohtamaansa työkalupakkia. Seinäpuhelinyhteys on katkaistu kerimällä kaapelit kerälle. Maalla ei ole enää tarvetta Soneran huolehtia pylväiden kunnosta, kun kukaan ei tee siellä työtä elääkseen. Eikä kenenkään oleteta enää muistavan tiettömän taipaleen takana elettyä elämää 1900 -luvulta lähtien.
Siinä kunta tekee virhearvion. Minä muistan, sainhan siellä juureni. Onhan siellä perintöosani, jota sijoittajat ovat jakamassa kuin ristiinnaulitun vaatteita arvanheitolla. Minulle tärkeämpi muistutus, mitä niillä kavallusrahoilla, 30 hopearahaa, saatiin aikaan. Se on muukalaisten hautausmaa lapsuuskodin uimarannassa.
Työhuoneella vietän arkipyhää, helatorstaita. Kirkkovuosi on edennyt 40 päivää pääsiäisestä. Jätän kuvat siirtämättä, koinhan kirkkovuotta aloittaessani järkytyksen kuvahakuna kalenterisivulla. Siellä alaston nainen kyykyssä käytti sormea kirkkoveneen tappina. Kaikki sulassa sovussa samalla sivulla ubiyhteiskunnassa eikä maailmankirjat voi olla sekaisin sote-selonteon julkistamisen jälkeen. Se oli poliittinen päätös ja tahtotila vallankäytön varmistamiseksi tuleviin vaaleihin.
Verkkokirjoittajan talo on siellä, missä on tietokone. Projektipäälliköt ovat siivonneet linkkinsä pois kotisivuni sisällysluettelosta. Eivät halua enää olla missään tekemisissä kanssani. Sain kuitenkin olla mukana projektikoulutuksissa itsemaksavana täytteenä EU-rahoitteisille koulutuksille.
Toimiville työpaikoille räätälöidyt koulutukset ovat olleet viime aikoina kynnyskysymys työnantajille. Jatketaanko käytäntöä 3 päivän koulutuksesta työaikana. Kun itse hakeuduin koulutuksiin, olin silloin läsnä lähipäivässä ilman puhelinta ja läppäriä. Tehtävät verkkoympäristössä tein omalla ajalla kotona usein yömyöhään, kun laajakaistayhteys ei silloin vielä toiminut pätkimättä päivällä.
Työhuone on minun, onhan seinällä olevat valokuvat meistä kuin parhaimmat muotokuvat kartanoissa kuninkaitten. Vanhempien kuvan kehys yksikseen tukipylvääsä. Jokainen kahdeksasta on omassa kehyksessään. Valokuvat järjestin kansioon aina suurten muutosten alla. Se oli kuin pyörremyrsky sisälläni. Jokaisen piti löytää paikkansa valokuvina.
Sisaren kuolema tuli yllätyksenä. Hän oli mukana isän 90 -vuotispäivillä. Vuoden kuluttua oli tehtäväni noutaa hänen tuhkauurnansa postista. Yhdessä kokoonnuimme 91 -vuotiaan isän syntymäpäiville ja samalla laskimme siskon tuhkauurnan äidin arkun päälle ilman leskeä. Hän olisi jättänyt siskon hautaamisen seurakunnan tehtäväksi. Tuhka olisi jäänyt meille nimettömään paikkaan kuin sota-aikana.
Kun tulee aika, tulee neuvo. Siihen uskon tänä päivänä vuorenvarmasti. Päättäkööt päättäjät hätäpäissään mitä tahtovat. Eilen oli sellainen orpopojan päivä.
Työhuone elää tulevaisuutta, eihän siellä näy mitään yhteyksien hoitokeskusta johtoineen, lähettimineen ja vastaanottimineen. Yhteys toimii telepaattisesti. Remonttireiska ei ole noutanut unohtamaansa työkalupakkia. Seinäpuhelinyhteys on katkaistu kerimällä kaapelit kerälle. Maalla ei ole enää tarvetta Soneran huolehtia pylväiden kunnosta, kun kukaan ei tee siellä työtä elääkseen. Eikä kenenkään oleteta enää muistavan tiettömän taipaleen takana elettyä elämää 1900 -luvulta lähtien.
Siinä kunta tekee virhearvion. Minä muistan, sainhan siellä juureni. Onhan siellä perintöosani, jota sijoittajat ovat jakamassa kuin ristiinnaulitun vaatteita arvanheitolla. Minulle tärkeämpi muistutus, mitä niillä kavallusrahoilla, 30 hopearahaa, saatiin aikaan. Se on muukalaisten hautausmaa lapsuuskodin uimarannassa.
Työhuoneella vietän arkipyhää, helatorstaita. Kirkkovuosi on edennyt 40 päivää pääsiäisestä. Jätän kuvat siirtämättä, koinhan kirkkovuotta aloittaessani järkytyksen kuvahakuna kalenterisivulla. Siellä alaston nainen kyykyssä käytti sormea kirkkoveneen tappina. Kaikki sulassa sovussa samalla sivulla ubiyhteiskunnassa eikä maailmankirjat voi olla sekaisin sote-selonteon julkistamisen jälkeen. Se oli poliittinen päätös ja tahtotila vallankäytön varmistamiseksi tuleviin vaaleihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti