"Missä miehet ratsastaa" sotkee koko pääsiäiskulkueen. Avaan läppärin kannen. Kone ilmoittaa "jatketaan Windowsin käyttöä". Suljin illalla koneen oikein, mutta pääsiäisnoidat tunkeutuvat ilmojen halki, jättävät käyntikorttinsa sähköpostiin roskapostimerkillä. Liekki se on pienikin liekki. Kuka sen haluaa sytyttää sanotaan pyromaaniksi. Näitä palopesäkkeitä ja liekkiä on siellä täällä. Sytyttäjä nauttii teon seurauksista.
Kärsimystien -katunäytelmä päättyy kirkonmäellä ristiinnaulitsemiseen. Se ei ole kaikkien mieleen. Pitäisi lopettaa satujen kertominen turhia julkkiksia esille nostamatta. Tämä aika sen sallii ja suorastaan vaatii tasapainon säilyttämiseksi.
Vierailusta Ruotsin valtiopäivillä saan vahvistusta omalle mieltymykselle ruotsalaisuuteen. Siellä on lääkäri Christina Doctare, joka ymmärtää sodankokeneiden naisten kauhun. Hän tunnisti sen oman äitinsä silmistä. Christina oli saanut alkunsa raiskauksen seurauksena. Ollaan monen tulen välissä tässä maailmassa.
Pääsiäinen on yhtä kyseenalainen kulttuuriimme kuuluva perinne. Jos haluat auttaa ihmistä, toimi lääkärinä. Mutta jos haluat tehdä tiedettä, hakeudu patologiksi. Silloinhan potilas on jo kuollut. Tässä on suuri viisaus toimia tieteen nimissä ihmisten hoitajana maailmassa. Ihmeille ei ole aikaa.
Näkemiin, Helli! Et sanonut pahasti. Sanoitko? Hyvästi! jossakin muodossa purettavien sopimusten jälkeen on jatkettava. Toivottavasti ei leivättömän pöydän ääressä kuin entinen matti, joka oli ihan matti, varma asiastaan valittaessaan eteenpäin. Onnea, matti!
Isovanhempien nimet, August ja Maria tunnistan ruotsalaisiksi 1800 -luvulta. Samoin isännimi, Arvid, on ruotsalaisessa muodossa. Syntyperän mukaan meitä leimataan punaisiksi. Tänään heitä sanotaan köyhiksi raharikkaiden järjenköyhien mittapuulla. Muistoa kunnioittaen, samalla mitalla, millä minulle on mitattu. Tiesi on tullut rakkaaksi ristineen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti