keskiviikko 18. huhtikuuta 2012

Kokemus

Hanhi otti sulan ja ryhtyi kirjoittamaan. Näin omavarainen on oltava, jos haluaa kirjoittaa pienen kirjeen ja viedä sen laatikkoon.

Aamun ajatus 17.4.2012

Kokemus on kova opettaja, koska se vaatii kokeen suorittamista ja antaa vasta sen jälkeen opetuksen. -Vernon Sanders Law

Eilen oli sellainen etäopetuksen paikka. Turvapuhelin soi.
- Sinullekin tulee lehtimyyjien puhelinsoittoja. Eiköhän pistetä puhelimeesi näkyviin, kuka soittaa. Voit olla vastaamatta. Kuukausimaksu on sitä ja tätä. Tarkistaisin henkilötietojasi.

Silloin kärähtää käämit lyöden suuret lieskat lähietäisyydelle.
- Juuri tällaisia soittoja ja tarjouksia vähiten odotan. Vastaan puhelimeen, onhan kännykkä lähipiirin yhteydenpitoa varten. Muut soittajat pudotan langalta alta aikayksikön. Tuliko selväksi? 
- Loppumutinasta en saanut selvää, mutta soittaja sulki puhelimen.

Sain kerholehden nimelläni. Yritän kirjautua sisälle, mutta se ei onnistu. Pitäisi tehdä peruutus määräpäivään mennessä. Kirjoitan sähköpostin kysyäkseni. Miksi? Saan vastauksen. Aloituspaketti on maannut 2 viikkoa postissa ja palautunut takaisin. Siksi palvelukanava on suljettu. Paketti lähtee takaisin, peruutus tehdään puolestani.

Miksi posti ei toimittanut saapumisilmoitusta? Ei ole tullut tekstiviestinä eikä verkon kautta. Odotan turhaan enkä osaa kysellä ennen kuin luukut on lyöty kiinni.

Lukeminen kannattaa aina. Minulla on lukemattomia kirjoja, kutistuivathan kirjat minikokoon omaishoitoaikana. Löydettyäni Maailman ihanin tyttö -kirjan sidoin minikirjat yhteen, etteivät joudu hukkaan suurten kirjojen täyttäessä hyllyt. 
Kirjakerhon asiakaspalveluun tuli kysyttävää. Valitsen numeron "Asiakaspalvelu". 
- Olette soittanut asiakaspalveluun. Jos asia koskee sitä, paina sitä, jos asia koskee sitä syötä se ja se numero ja paina ruutua. Teen työtä käskettyä. 
- Asiakaspalvelussa on ruuhkaa, Palvelemme hetkisen kuluttua. Odotusaikaa kevennetään musiikinkuuntelulla. Sama ilmoitus toistetaan monta kertaa, jaksan kuunnella, kun en soita kivun tähden vaan saadakseni asiakaspalvelua ihmiseltä. Sieltä vastaa kuitenkin automaattinen ääni ja käskee palvelemaan itse itseäni. Asiakasnumeron näpyttelen, mutta palvelulle ei ole numeroa eikä vaihtoehtoa. Suljen puhelimen, kun en saa herätettyä asiakaspalvelijaa palvelemaan: kuinka voin auttaa? Olen painamatta mitään, ja ääni ilmoittaa numero on väärä. Suljen puhelimen ja valitsen asiakaspalvelun numeron uudelleen.
- Samat rallatukset kestettyäni valitsematta mitään ääni vastaa.
- Onko siellä automaatti vai ihminen?
Saatuani ihmisen vastauksen kerron huoleni. Selviää, että kirjatilaukseni olen tehnyt väärästä kaupasta. Heillä ei ole mitään yhteistä Suuren kuun kanssa. Sekin on sitten loppunut ja Suomalainen kirjakauppa on tullut lähelle. Voin noutaa kirjan sieltä kerhokortilla. 
Kerhokorttia en ole tähän päivään tarvinnut. Tiedän sen olevan jossakin, mutta missä? 
- Saat uuden kerhokortin kolmen viikon kuluttua, mutta kirjatarjousta et ehdi hyödyntämään.
En tilaa uutta korttia. Sen täytyy löytyä jostakin. 

Kansanedustajan järjestöiltä saamat etukortit löysin runoroskapankista. Toiset hyvässä uskossa lähestyvät kansanedustajaa huolineen, mutta muistutukseksi saatu kortti joutaa lehtikeräykseen. Asia on hoidossa!!!
 Apteekki otti minut kanta-asiakkaaksi hakiessani lääkettä, jota en saanut lähiapteekista. Se on sitä asiakaspalvelua, kun sinulla on kortti. Saat kanta-asiakasetua ja bonusta bonuksen päälle. 
Kanerva on tuomittu törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta ehdolliseen. Lahjuksen antajat vangitaan heti. Diilillä on kaksi puolta. Vangitut iloitsivat diiliä rahoittaessaan, kun eivät sotkeutuneet suolahuoneisiin. HAHhahaha, se parhaiten nauraa, joka viimeksi nauraa. Bräiviik ei naurata. Jo on aikohin eletty.

Aloitan kortin etsimisen laatikoista. Ei löydy, pitkällisen etsimisen jälkeen sinisessä pussissa oranssi käyntikorttikansio. Siellä se kirjakerhon jäsenkortti on ollut tallessa. Lähden Suomalaiseen ja kokeilen uutta tapaa säästää postituskuluissa. Jos eläisin markka-aikaa, pitäisi markkoja postikuluihin olla vino pino. Viimeisiä markkoja en pistäisi postikuluihin. Nyt hinnan mittaan askelmittarilla, sydämensykkeellä ja kaikilla niillä mitattavissa olevilla arvoilla, mitä eduskunta säätää mitattavaksi jokapäiväisenleivän eteen tehtäväksi. Tulevan ajan houkuttelee maksamaan etukäteen. Säästö jää rahastoihin, kun kuollaan saappaat jalassa ehtimättä nauttimaan luvattua etuutta.

Huomenna on äidin 98. syntymäpäivä. Ilmoitti isälle rintamalle sokeritopasta reväistyllä käärepaperilappusella käsinkirjoitetun viestin. 
- Syntynyt terve tyttö. 
Se oli saunasynnytyksessä mukana olleiden toteamus sotakesänä kesken heinänteon. Nyt tuota tyttöä yritetään syyllistää milloin minkäkin syyn perusteella leimata ja lähettää psykiatriseen sairaanhoitoon. Kierrän kaukaa määrätyt pisteet, joista lasku seuraa perästä.
- Etkö sinä ymmärrä? Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki. Mutta nythän se asia on kukkapenkissä. Kukkiva kukkakeppi ilmoittaa kevääntulosta eroottisella hautausmaalla parvekkeellani. Muukalaisten hautausmaasta lapsuuskodin uimarannassa olen maksanut toimituskulut. Ne määräsi viekas maanmittaustoimiston insinööri lahjottuna. Käänsi kelkkansa minua vastaan.
- Mitä perkeleitä te luulette olevanne tässä lahjotussa yhteiskunnassa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti