maanantai 9. huhtikuuta 2012

Kevätkaste

Lupaukseni mukaan lähdin loppujaksolle Hurtigrutenin reitille Kirkkoniemeen. Sain seurata Napapiirikastetta ja osallistua omilla kokemuksilla kansakouluajan keväästä. Kaikki tapahtui toisten katseilta salaa. Erolanniemen isot pojat valitsivat alkumatkan meidän Vihtaniemen tyttöjen suuntaan. Kuljin yksin koulumatkani eihän yläkoulun ja alakoulun tuntimäärä ollut sama. Mutta kuinka se sattui aina aikaan, jolloin pojilla oli tilaisuus antaa tytöille kevätkaste. Sammakot olivat jo kuteneet. Joka kosteikossa lillui sammakonkutua. Poikien rituaaliin kuului ottaa tyttö kiinni ja työntää sammakonkutua kaula-aukosta sisään paidan alle selkää pitkin valumaan.

Nuoremmat siskot saivat lumipesuja koulumatkalla uuden naapurin isoilta pojilta. Kouluun kantelu koulumatkalla kiusaamisesta ei tullut kysymykseen. Pennuissahan aina oli vika, vaikka olisi ollut kuinka pienen tytön koulumatkasta kyse. Maija kertoi kotona. Äiti lähti sijaiskärsijäksi ladun varteen piharantaan.  Terhakasti hän antoi naapurin aikamiehenkokoisille pojille tilaisuuden lumipesuun.
- Antaa tulla nyt lumipesu minulle, mutta jättäkää tytöt rauhaan. Voi, minun pieni urhea äiti.

Oli paha paikka kertoa äidille, mistä olin saanut mustelmani kevätlukuvuoden lopuksi. Kerroin siitä kevätkasteesta, kun suutari-Jussin poika ja johtajaopettaja huvittelivat humalassa. Ottivat minut kiinni ja raahasivat lammelle. Heittivät miesten voimin vauhdilla veteen. Omia aikojani kömmin sieltä ylös. Seuraavana päivänä jätin Soisalonsaaren kyläkoulun ja palasin kotiin. Kansakoulun miesopettajien kasvaminen ei ole edennyt Syntisenlaulunmaassa.  Koululaitos on kiusaamisen tyyssija vaikka kyse olisi Suomi-neidon piäsnuatikasta. Juutalaisia on rangaistu Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta. Heidät haluttiin hävittää tästä maailmasta jehovien, mustalaisten ja homojen kanssa. Sekin on ollut Jumalan suunnitelma omaisuuskansaansa kohtaan. Suunnitelma ei ole selvinnyt rauhan jättämisestä maailmaan. Rakkauden kaksoiskäskyä ei tunneta, vaan runo herättää poliittisia hinkuja kansojen välillä.

Kotimatkani pääsiäisenä tapahtui Meijerinrannasta piharantaan jäätä pitkin kävellen. Kaksi matkalaukkua alkoi jo loppumatkasta painaa. Nyt seilaan Norjan rannikkoa suurella Nordnorge aluksella. Pienet moottoriveneet seuraavat mukana. Kaikki mahtuu merelle ja ihmiset rannoille vilkuttamaan. Näin oli ennen, entä nyt? Olen ollut turvatalossa isän kuoleman jälkeen. Sijoittajat käyvät sotaa lapsuuskodin uimarannassa nimellä Tiekartta Länsirannalla pääsiäisenä 2012. Se kuuluu hallitusohjelmaan Kataisen ja Urpilaisen luvalla. 
-  Miksi näin?
- Joku sen sallii. Sallijalla ei ole kasvoja sen enempää kuin Jumalakaan ei ole kasvojaan näyttänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti