perjantai 11. marraskuuta 2011

Talviterassin avajaiset 11.11.11

Aamun ajatus

Älä kysy itseltäsi, mitä maailma tarvitsee.
Kysy itseltäsi, mikä saa sinut eläväksi.
Lähde sitten tekemään sitä. Maailma
tarvitsee ihmisiä, jotka ovat alkaneet elää.
-Howard Thurman

Tälle aamulle on valmiiksi ajatellut ohjeet. 105 vuotta sitten isäni aloitti elämänsä Vihtaniemellä. Olen yrittänyt jatkaa hänen jalanjäljissään Vihtaniemen ensimmäisenä ja viimeisenä ylioppilaana. On tullut mutkia matkaan. Sijoittajat ovat tulleet rannalle realisoimaan vanhempieni elämäntyötä. Siitä huolimatta minä elän ja kyselen.
- Missä ovat kaikki nämä vuodet?
- Missä ovat kaikki tiettömän taipaleen takana vietetetyt talvet?
Tiedän, siellä elettiin ja tehtiin työtä luontaistaloudessa.

Vitas - Where are these Winters

Maailma on menettänyt muistinsa. Komukit kiertävät kehää muistamatta, miksi he sitä tekevät. Tulossa isänpäivän jälkeen on Komukinpäivä maabrändin mukaan. Siitä sitten aikanaan. He ovat vanhempia kuin minä. Isänpäivää juhlistan halaamalla nuoria miehiä kuiskaten.
- Olet hyvä jätkä.
 Ja nuoria naisia heidän rinnallaan puhuttelen.
- Sehr geehrte Frau tai 
- Liebe Frau.
Tänään pistän päähän amerikkalaisen unelmahatun. 7-kymppinenkin voi lähteä vapaaehtoistyöhön, kun tuotteestaan ei ole luopunut. Jos jollekin on epäselvää, en myy itseäni vaan käytän päätä, kättä ja sydäntä taiteilijaelämään.

Venäjä antoi minulle Vysotskin ja Vitas'in. Lääkäripulaa helpottamaan muulle Suomelle valelääkärit. Ja minua ollaan lähettämässä psykiatriseen hoitoon. Näin maailma makaa kuin petaa. Tohtori kysyi aamuyöllä soittaessaan.
- Mikä sinä luulet olevasi? Se on itsetutkiskelun paikka itsekenellekin jouduttuaan eroottiselle hautausmaalle. Ja ehkä vähän muukalaistenkin hautausmaalla kysytään samaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti