5 -miljoonainen virkamieskunta on jätettävä rauhaan

Pentti leväyttää silmänsä teevadinkokoiseksi, kun kuuntelee uutisia kanssani Ranskan presidenttiehdokkaasta. Olen omissa maailmoissa, valaistunut kuin Ville käytyään vuorella ja istuttuaan luolassa. Ville pyyhki silmiään kämmenselällä eikä itkusta tullut loppua. Luolassa piti istua niin kauan, että suojelusenkeli näyttäytyy mietiskelijälle. Vielä hän nyyhkäisee ja saa saanotuksi.

- Se oli muurahainen. Villen kanssa olisi vielä purkupaikka keskustella, jos vielä jotakin haluaisi sanoa. Se ei ollut kohtaus Luola -elokuvasta.

- Hyvää matkaa, Ville, seuraavaan kohteeseen Silkkitiellä.

Se ei ollut tällä kertaa käsi, joka minut pysäytti, vaan hiiri. Läppärin nuoli ei totellut minua. Pieni Minni-hiiri sammui. Aamulla on lähdettävä hiirikauppaan. Toivottavasti se on paikallaan. Kaikki tietokonekierrätyskaupat ovat hävinneet yhtä vähin äänin kuin ilmestyivätkin.

Aamulla ei ollut mihinkää kiirettä. Olin valaistunut. Lehmuksenvihreä väri on siitä merkkinä. Aivot ovat saaneet happea. Väri projisoituu seinälle silmät auki. Suljetut silmät näkevät kukkia, kukkien perään. Sen olen oppinut katsomaan hengityssessiossa pää veden alla tai ihan vain kuivaharjoittelussa. Se toimii, kun muistaa hengitellä ilmaa raikasta kuin tuuli.

Päivän ohjelma on suunniteltu. Veroilmoitus postiin, lähikaupasta mohairlankaa huviin. Olikin viimeiset kerät, onneksi poikkesin menomatkalla. Sitten hiirikauppaan, hiiri on muuttunut langattomaksi ja toimii. Thaikeittiössä juon rypälemehua odotellessa kevätkääryleiden valmistumista. Sitten K -kaupasta ruokaa täksi päiväksi, huomenna olenkin tanssiaisissa. Ihan jännittää, kuinka Talvityttö tanssii kavaljeerin kanssa juhlapuvussa, -kampauksessa ja hopeakengissä. Ilmassa on suuren juhlan tuntua. Penkkariautot ajavat Aleksanteria pitkin. Onneksi ylitin kadun ennen kulkuetta, etten jäänyt auton alle ostoskärryineni. Me ajelimme aikanamme hevosilla ja vietimme illan yksityisessä kodissa. Sen päivän muistot palautuvat mieleen 50 vuoden takaa.

Palaan 5 -miljoonaisen virkamieskunnan rauhoittamiseen Suomi-neitona. Näinhän tässä on päässyt käymään, että 5 miljoonaa suomalaista voi hyvin. Ne asukkaat, jotka ovat lisänneet väkilukua yli viiden miljoonan ovat kuluerä virkamiehille. Heidän maksettavakseen pitää ylivelkaantuminen siirtää. Lukioita lakkautetaan, Tuusniemen lukio yksi niistä. Siellä ei ollut lukiota minulle aikanaan, ei edes omaa koulua. Kuusi vuotta koulurakennus oli kouluna ja sitten lapset loppuvat. Lukion ikää en edes tiedä, olenhan ollut maailmalla. Palataan alkutekijöihin yhdistämällä kunnat, että Suonenjoki on lähin lukio tuusniemeläisille, jos kuopiolaiseksi ei halua tulla. 
Mara opettaa Kofin kanssa thaimaalaisille, kuinka rauhaa sovitellaan. Siinäpähän sovittelevat, meidän tie on loppuun kuljettu. Komukit kiertävät maailmaa. Kolmas sukupolvi on jo väliinputoaja kaikessa. 5 miljoonaa onnekasta virkamiehinä, yli 300000 väliinpudonnutta joka vaiheessa. On tämä poliittista hurmosta kultalusikka suussa syntyneille.