torstai 29. syyskuuta 2011

Aamun ajatus posetiivarilta

Etsin kunnes löydän itseni, paikkani ja olotilani tässä mielettömässä maailmassa. Löydän itseni virtuaalimaailmassa. Taakseen on Liisa jättänyt Ihmemaansa, vaikka ei presidenttiyttä omakohtaisesti kokenutkaan. Yhtä tyhjän kanssa on kaikki tutkinnot tutkintoa varten. Vitasu Vitas konekielisenä käännöksenä sen todistaa.

Pahoittelun korvaava video

Tänä aamuna on videon julkaisemisen aika. Kirkua korkealta ja kovaa. Kaksi vuotta sitten samassa tilanteessa soitin Päijät-Neuvoon päästäkseni lääkäriin. Sain sieltä ohjesäännön mukaisen vastauksen jonotettuani vuoroa luuri korvalla.
- Kahden kuukauden kuluttua saat kirjeellä ilmoituksen lääkäriajasta. Nyt en edes yritä päästä lääkäriin, vaan noudatan päivystävän lääkärin ohjetta.
- Se menee kyllä ohi syömällä valkosipulia ja inkivääriä. Bambunversot pandan ruokana puuttuivat. Syy selvisi, mutta vaivaan ei vielä ole keksitty parantavaa hoitoa. Jotakin opin lääkäreistä, heidän tiedoistaan parantaa. Ennen ja jälkeen oirehtimista he olivat vain reseptinkirjoittamisautomaatteja. Sekin tökkii tänä päivänä. 

Eilen avasin teeveen juuri sopivasti. Ministeri arafattihuivi kaulassa hoppusi ehtimisestään Lissabonin koneeseen. Puhui jotakin kuntauudistuskeskustelussa. Tervemenoa Lissaboniin! Sielläkö meidän kuntauudistus ja vanhuspalvelut käsitellään? Amerikassa köyhät jäävät jo hautaamatta talouskriisin takia. Kaikesta tästä on kokemus Onnin kautta. Oliko se suurin onni meidän kohdalla paras onni, mutta ei lyhin.

Kuolintodistuksen tilaaminen isäni hautaamista varten aiheutti sätkyn lääkärille. Olin joutua pakkopaitaan ja isäni pakkohoitoon. Kun hän jäi sängyn pohjalle, en enää yksin selvinnyt hänen hoitamisestaan. Kolme kuukautta sairaalan sängyssä oli minulle fyysinen helpotus, mutta henkinen helvetti katsoa isän kitumalla kuolemista. Kidutusta oli nesteenpoistopiikki lihakseen ennalta ehkäisyksi, ettei hän saisi samaa kohtausta, mikä hänet vei sairaalan sänkyyn. Elvytys oli tehokas ja tarpeellinen. Oli tulossa presidentin vaalit. 6.2.2000 eläköön uusi kuningatar. Vanha isäni kuoli 93v 3kk -ikäisenä elämästä kyllänsä saaneena.
Aina sama juttu kehityksen kanssa.
Ensin ne ylenkatsovat sinua, sitten sanovat,
että olet hullu, sen jälkeen ne sanovat,
että olet vaarallinen. Sitten seuraa pieni tauko,
ja sen jälkeen et löydä ketään, joka kanssasi olisi eri mieltä. 
-Tony Benn


Kymmenen vuotta sitten aloitin uudessa tilanteessa, vanhassa kaupungissa, uudessa kodissa. Vitas harppoi elämääni nuoren hahmossa. Vanhat ovat käpyjä ja nuoretkin vanhetessaan muuttuvat kävyiksi. En ymmärrä heidän puheitaan, mitä ne minua liikuttaa. On hyvä valita aktiivinen unohtaminen, muistaa vain hyviä asioita ja ihmetellä nuoren näkökulmasta rahasta puhujia. Sitä on heillä liian vähän. Minulla on riittävästi, siksi en siitä puhu. 
Koomasta herättyä on hyvä muistaa vain hyviä ihmisiä, muiden annan unohtua. Eikä kukaan tarvitse kysellä kenenkään kuulumisia. Mä en muista mittää. Opettelen venäjän aakkoset. Radio lakkasi kuulumasta tänä aamuna, on rakennettu lentoesteitä. Piti turvautua nettiradioon. Samanaikaisesti en voi käyttää tietokonetta kirjoittamiseen. Radio kiinni huomisaamuun. Sängyn vieressä punainen silmä tuijottaa epämukavasti, muistuttaa lentoesteistä kuin pääministerin tulo kanavauudistuksella tuli kotiini ajalla ajattomalla. Mikä heille asettaisi lentokiellon? Joku päivä se sattuu kohdalle konekaappauksena. En katso sitä kristallipallosta, mutta sen edestään löytää, minkä taakseen jättää.

Kaikki haluavat pelastaa maailman,
kukaan ei halua auttaa äitiä tiskeissä.
-P.J. O'Rourke

Ostin asianpesukoneen  vuokrakämppään. Piti maksaa vesihana sitä varten. Se jäi taloyhtiön hyväksi, kun koti tyhjeni perheen lähtiessä mikä minnekin. Koneenkin käytti loppuun joku muu en minä. Tiskaaminen on typerää puuhaa käsin. Hiskin laulu on minun lauluni: Minä vain tiskaan astioita ja luudalla lakasen lattioita. Minulla on erityisosaaminen tallella ja sitä minä tekisin vielä tänä päivänä. Vapaaehtoistyönä saan vielä tehdäkin, ja tulla valmiiseen pöytään. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, paitsi omaishoitajan. Siitä on valtiopäivillä päätetty monta sukupolvea tulevaisuuteen. Henkisen pääoman kuppaaminen velanmaksuun tuottaa jo tänään harmaan talouden.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti