Johdonmukaista

Aamun ajatus 30.9.2011

Tee suunnitelmasi niin mielikuvituksellis(i)(e)ksi kuin pystyt,

koska vuosien päästä ihmettelet, miten keskinkertaisilta

ne jälkikäteen näyttävät. Silloin ihmettelet, mikset

tehnyt sata kertaa suurempia suunnitelmia.

-Henry Curtis

Positiivarit katson aina ensimmäiseksi sähköpostista. Kammen kääntäjänä olen posetiivari, katusoittaja harvoin laulaja. Rampa kyläkuvaaja, jos minulla olisi järjestelmä kamera ja osaisin sitä käyttää. Minulla on ollut suuret suunnitelmat, suurempia ei ollut Luojankaan suunnitelmissa minua varten. Olen tallannut liian suuria liian pieniin kenkiin ahdettuja varpaita. Siitä saan aina muistutuksen Öllin isältäkin.

- Sinä kun oot suureen mualimalla oppinut.

Suulla suuremmalla vastasin.

- Vaikka isäni oli nuoruudessa renkipoikana ja äitini piikalikkana suuressa talossasi tekemässä töitä, minä en ole sinun piikasi. Minulla on ammatti ja työlläni on hintansa. Se oli riemullinen kokemus rokottaa rahalla täysi hinta työstäni. Enkä tänä päivänä ole pudottanut hintatasoa, vaikka minusta tuli sosiaalinen hieroja. Kaupunki myi työni 10%:n alennuksella eläkeläisille. Sehän tarkoitti sitä, että kaikki etuoikeutettuna itseään pitävät olisivat ohittaneet jonot. Olen sosiaalinen hieroja, mutta kukaan ei ohittanut jonoa, ei edes kansanedustajan äiti.

Lasken "johdonmukaisuus" sanan toistoa aamulähetyksessä. Ihan riittävän monta kertaa, etteikö se toisi mieleen omaishoitajille järjestettyä juhlaa suurissa puitteissa. Piti saada poliittinen puhuja. Silloin näin Tuusniemen minijän livenä, mutta saman tien tein arvion. Hän ei puhunut sen päivän omaishoitajalle, vaan johdonmukaisesti tämän päivän ministerinä päättämässä jostakin Romanian liittämisestä Schengen sopimukseen. Näillä on yhtä paljon yhdistäviä tekijöitä kuin suomalaisella Schindlerin listaan.

Minut oli siirretty paikalliseen yhdistykseen osoitteen muuttuessa. Sopeutumisvalmennuskeskus pommitti mittavalla kurssitarjonnallaan. En tuntenut olevani oikea kohde kirjeille enkä kursseille. Ne eivät koskeneet minua. Kielto tuli kaupungin virkamiehen taholta.

- Älä puhu omaishoitamisestä mitään. Syystä, että sinulla ei ole hoidettavaa etkä ole ollut omaishoitajana tällä rahanjakoalueella. Kaikkia omaishoitajia ei tarvitse kaivaa esille, kun ei ole rahaa jakaa kaikille.

Kaikille omaishoitajille ei riitä tällä alueella edes vertaistukea.

Joukkoon on tullut uusi omaishoidontuella autettava ryhmä. He ovat syöpälapsia. Minä saan vapaaehtoistyöllä olla mukana sairastuneiden lasten vanhemmille, isovanhemmille ja läheisille vertaistukena. Se on minun urani mielikuvituksellisin juttuni. Sen suurempaan en tarvitse yltää.

Vysotski lauloi todeksi minun yhteiskunnan punaisessa heinäkuussa. Se on ollut punainen alusta lähtien syntyperän mukaan. Vysotski joutui vankilaan mielipiteistään. Kävi läpi maan alla vapaudessa olevia ystäviään. Kyseli naisestaan kenenkä kanssa on nykyisin.

-Kirjoittakoon hänkin!

Minähän kirjoitan, mitä kirjoitan, liittyen 70 -vuotiseen elämääni. Päivät ovat selvemmät ja valoisammat kuin koskaan elämässä ennen. Käräjäoikeus tekee parhaansa. Hallinto-oikeudelle annan vielä vastineeni puolitiehen jääneen vastauskirjeen perusteella. Miksi nimeä rekisterissä ei päivitetä tähän päivään? Miksi minulla yksin on LOMAKIINTEISTÖ? Joku haluaa minua rahastaa olemattomasta. Ihme on tapahtunut sinä päivänä, kun hallinto-oikeus tekee päätöksensä. Olipa se päätös sitten mikä tahansa.

Viihde- ja vapaa-aika on jatkunut yli 25 vuotta. Silloin alkoi kuntauudistus. Se on tämän päivän polttava peruna. Tuusniemi ryhtyi vaihtamaan kuntalaiset uusiksi. Kunnanjohtajien hoville pidettiin varattuna kaikki virat, jotka tarvitsivat tekijänsä. Jos virkaa ei vapautunut, sanottiin viranhaltija irti ja lääkärin kolmannelle rouvalle järjestyi johtavan ei johtajan virka. Lääkäri vain kuoli jättäen jälkeensä orvot lapset ja uskovaisen lesken. Lääkäriasiat ovat toimineet siellä tavallaan velattomassa kunnassa. Sijoittajille uskoteltiin, että Vihtaniemellä sata vuotta itsensä elättäneiden maat olisivat vapaata riistaa otettavaksi. Lahjotuilla päätöksillä minusta tehtiin maksumies ulosoton uhalla. Vielä olen pystynyt pitämään pintani. Viimeinen kunnanjohtaja ilmoitti siirtäneensä asiani alemmalle portaalle toimenpiteitä varten. Ohje on noudattaa aloitettua politiikkaa eikä asioihin tule muutosta. Minä olen se muutos, jonka haluan nähdä.

Oma viihde- ja vapaa-aika on löytänyt uuden linjan virtuaalisesti. Ei tarvitse lähteä maailmanympärimatkalle. Vitas tekee niitä minun puolesta. Amerikan matkalta ei ole laulajasta kokovartalovideoita. On vain puolikkaita. Elvis ja Jackson ovat heille lantionveivauksen esikuvia. En yhtään ihmettele, että kumpikin ovat kuolleita. Tieto, taito ja tunne eivät ole samassa laulajassa. Vitas on minulle toista maata esiintymisessään.

- Lähtisikö kanssani järvelle?

- Da.

- Istuisitko kanssani keskipenkille?

- Da.

Pave Maijanen virtuaalisesti esitti kysymyksiä: Lähtisitkö?

Katson vieraskirjaan lasten jättämiä kuvia. Löydän virtuaalisesti samoja aiheita eri tekniikalla toteutettuna. Vieraskirjaa ei voi viedä youtube'en. Youtube'sta voin lisätä vieraskirjaan syntymäpäiväjuhlien esiintyjät. Teen sen matkan jälkeen. Fanitus on kova juttu.

Sand draving & Vitas' vocal fantasia

Sukupolvenvaihdos Suomessa on liian suuri suunnitelma toteutettavaksi. Vaikka kunnioittaa isää ja äitiä kuolemaan asti, noudattaa annettuja ja opittuja käskyjä, tuomitsee rauhanruhtinas allekirjoituksellaan kaiken tyhjäksi, koko ihmisen elämän. Sen vahvistin Yritysakatemialle esittämässäni näyttökansiossa. Kaikki on käynyt toteen; on ikä ja työhistoria esteenä. Harjoittelin 10 vuotta omaishoitajana tulevaa tehtävää jatkajana. Minusta tuli luopuja. Suurin käsky on rakastaa. Sitähän ei estä kukaan ei edes käräjätuomari. Kuka sanoo viimeisen sanan suurimmista suunnitelmista?

Aamun ajatus posetiivarilta

Etsin kunnes löydän itseni, paikkani ja olotilani tässä mielettömässä maailmassa. Löydän itseni virtuaalimaailmassa. Taakseen on Liisa jättänyt Ihmemaansa, vaikka ei presidenttiyttä omakohtaisesti kokenutkaan. Yhtä tyhjän kanssa on kaikki tutkinnot tutkintoa varten. Vitasu Vitas konekielisenä käännöksenä sen todistaa.

Pahoittelun korvaava video

Tänä aamuna on videon julkaisemisen aika. Kirkua korkealta ja kovaa. Kaksi vuotta sitten samassa tilanteessa soitin Päijät-Neuvoon päästäkseni lääkäriin. Sain sieltä ohjesäännön mukaisen vastauksen jonotettuani vuoroa luuri korvalla.

- Kahden kuukauden kuluttua saat kirjeellä ilmoituksen lääkäriajasta. Nyt en edes yritä päästä lääkäriin, vaan noudatan päivystävän lääkärin ohjetta.

- Se menee kyllä ohi syömällä valkosipulia ja inkivääriä. Bambunversot pandan ruokana puuttuivat. Syy selvisi, mutta vaivaan ei vielä ole keksitty parantavaa hoitoa. Jotakin opin lääkäreistä, heidän tiedoistaan parantaa. Ennen ja jälkeen oirehtimista he olivat vain reseptinkirjoittamisautomaatteja. Sekin tökkii tänä päivänä. 

Eilen avasin teeveen juuri sopivasti. Ministeri arafattihuivi kaulassa hoppusi ehtimisestään Lissabonin koneeseen. Puhui jotakin kuntauudistuskeskustelussa. Tervemenoa Lissaboniin! Sielläkö meidän kuntauudistus ja vanhuspalvelut käsitellään? Amerikassa köyhät jäävät jo hautaamatta talouskriisin takia. Kaikesta tästä on kokemus Onnin kautta. Oliko se suurin onni meidän kohdalla paras onni, mutta ei lyhin.

Kuolintodistuksen tilaaminen isäni hautaamista varten aiheutti sätkyn lääkärille. Olin joutua pakkopaitaan ja isäni pakkohoitoon. Kun hän jäi sängyn pohjalle, en enää yksin selvinnyt hänen hoitamisestaan. Kolme kuukautta sairaalan sängyssä oli minulle fyysinen helpotus, mutta henkinen helvetti katsoa isän kitumalla kuolemista. Kidutusta oli nesteenpoistopiikki lihakseen ennalta ehkäisyksi, ettei hän saisi samaa kohtausta, mikä hänet vei sairaalan sänkyyn. Elvytys oli tehokas ja tarpeellinen. Oli tulossa presidentin vaalit. 6.2.2000 eläköön uusi kuningatar. Vanha isäni kuoli 93v 3kk -ikäisenä elämästä kyllänsä saaneena.

Aina sama juttu kehityksen kanssa.

Ensin ne ylenkatsovat sinua, sitten sanovat,

että olet hullu, sen jälkeen ne sanovat,

että olet vaarallinen. Sitten seuraa pieni tauko,

ja sen jälkeen et löydä ketään, joka kanssasi olisi eri mieltä. 

-Tony Benn

Kymmenen vuotta sitten aloitin uudessa tilanteessa, vanhassa kaupungissa, uudessa kodissa. Vitas harppoi elämääni nuoren hahmossa. Vanhat ovat käpyjä ja nuoretkin vanhetessaan muuttuvat kävyiksi. En ymmärrä heidän puheitaan, mitä ne minua liikuttaa. On hyvä valita aktiivinen unohtaminen, muistaa vain hyviä asioita ja ihmetellä nuoren näkökulmasta rahasta puhujia. Sitä on heillä liian vähän. Minulla on riittävästi, siksi en siitä puhu. 
Koomasta herättyä on hyvä muistaa vain hyviä ihmisiä, muiden annan unohtua. Eikä kukaan tarvitse kysellä kenenkään kuulumisia. Mä en muista mittää. Opettelen venäjän aakkoset. Radio lakkasi kuulumasta tänä aamuna, on rakennettu lentoesteitä. Piti turvautua nettiradioon. Samanaikaisesti en voi käyttää tietokonetta kirjoittamiseen. Radio kiinni huomisaamuun. Sängyn vieressä punainen silmä tuijottaa epämukavasti, muistuttaa lentoesteistä kuin pääministerin tulo kanavauudistuksella tuli kotiini ajalla ajattomalla. Mikä heille asettaisi lentokiellon? Joku päivä se sattuu kohdalle konekaappauksena. En katso sitä kristallipallosta, mutta sen edestään löytää, minkä taakseen jättää.

Kaikki haluavat pelastaa maailman,

kukaan ei halua auttaa äitiä tiskeissä.

-P.J. O'Rourke

Ostin asianpesukoneen  vuokrakämppään. Piti maksaa vesihana sitä varten. Se jäi taloyhtiön hyväksi, kun koti tyhjeni perheen lähtiessä mikä minnekin. Koneenkin käytti loppuun joku muu en minä. Tiskaaminen on typerää puuhaa käsin. Hiskin laulu on minun lauluni: Minä vain tiskaan astioita ja luudalla lakasen lattioita. Minulla on erityisosaaminen tallella ja sitä minä tekisin vielä tänä päivänä. Vapaaehtoistyönä saan vielä tehdäkin, ja tulla valmiiseen pöytään. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, paitsi omaishoitajan. Siitä on valtiopäivillä päätetty monta sukupolvea tulevaisuuteen. Henkisen pääoman kuppaaminen velanmaksuun tuottaa jo tänään harmaan talouden.

Kuudennen kerroksen orkesteri

Tan Dun

Aamun ajatus

Pääsisipä niin pitkälle,

että vielä kerran voisi alkaa alusta.

Jouko Tyyri

Tänään on se aamu; saan alkaa alusta.

Kirkkovuodessa on aiheena kiitollisuus. Betesdan halvaantuneen päivä toistuu aina uudelleen. Ihme tapahtui ja kauan sairastanut mies kuuli kehoituksen.

-Ota vuoteesi ja kävele. Kuinka moni meistä on kehoituksen saatuaan lähtenyt? Kaikki eivät lähdöstä kiitä, vaan alkavat etsiä syitä, millä lähtijää kiusataan. Eihän ollut lupa kanniskella vuodekääröä sapattina eikä ollut lupa parantaa tai edes auttaaa sairaita. Omaa etua sinä ajat vanhempiesi hoitajana.

Tästä ajasta on kauan, kun piettiin pyhhee. Noudatettiin käskyä: Muista pyhittää lepopäiväsi. Ääni kellossa on muuttunut. Muista viikonloppumenot, muista pysyä kanavalla katsomassa kaikenlaista kotiin lähetettävää törkyä. Muista, jos et halua katsoa, on kapuloissa napikat sulkea teevee. Muista maksaa lupamaksut, vaikka et katsoisikaan tai näkisi tai kuulisi. Ihan sama. Meillä on YLE, luvanvaraista katsomista.

SeppoSallinen sallinet sinitiaisen olla laulajan roolissa

(Kansanlaulu: Pikku lintu riemuissaan - Eveliina Pokela  -
poisti käyttäjä, ?)

Päivä oli pelastettu, kun kuulin pikku linnun riemulaulun aamulla heti herättyä. Olin jo menossa keittämään aamukahvia isälle. Hän oli odottanut monta tuntia tuloani. Tarvitseeko minun muistaa muuta lainnoudattamista, enhän jouda kaipaamaan enkä suremaan. 

Placido Domingo täytti 70 vuotta 21.1 2011 ja minun 70. juhlapäivä oli 21.7.2011. Teevee toi kotiin  juhlagaalan Madridissa. Eurovision välityksellä se tavoittaa minut aina uudelleen. Vielä kuusi päivää areena sitä toistaa. Olen suuruudenhullu pikku lintuna kuunnellessani maestron kunniaksi järjestettyä gaalakonserttia. Kiitollinen kaikesta minun mittapuun mukaisista onnitteluista ja juhlista.

Uutisissa kerrotaan jo kello kuusi, etteivät köyhät saa enää oikeutta. Käräjöinnistä on tullut maan tapa. Sitä on meidän poliittiset vihapuheet. EVVK. Väristykset kulkevat pitkin selkää. Minun vihan kohteeksi joutuivat banaanikärpäset. Suljin osan muovipussiin ja ravistelin sitä kaksi viikkoa. Raid -suihkeella lento loppui lyhyeen. Meistä kaikista löytyy pimeä puoli. Painajainen saapuu 15. yö ja aamulla en tiedä, missä minä herään. On otettava riski, pieneksi sitä nimittäisin tänä aamuna. On paljon mukavaa tekemistä koko viikoksi. Piällysmies on tehnyt parhaansa, ei komentajana vaan kaikkien palvelijana. On niin paljon isäntiä, jotka vaativat naiselta tottelemista ja rahaa. 

- Ota vuoteesi ja kävele!

Päivänsäde

Niinkuin aurinko ei unohda meitä, 

en minäkään sinua.

Olen seurannut auringon nousu- ja laskuaikoja Utsjoella nauttiakseni pidemmästä valoisan ajasta. Tänään on syyspäiväntasaus, yö ja päivä ovat yhtäpitkät. Puolen vuoden ajan yö on pidempi kuin päivä ja päinvastoin. Utsjoella on erikoisuutensa kaamoksena ja yöttömänä yönä. Aurinko ei nouse eikä laske. Kuitenkin maapallo kiertää radallaan aurinkoa. Antaa meille vuodenajat ja vuorokauden. 

Oli minulla päivän teemaan liittyvä punainen lanka. Blogger sensuroi tekstin eikä sitä ole missään. Saattaa ne tekstit olla kuitenkin jossakin varastossa ja tulevat vastaan odottamattomissa yhteyksissä. Aurinko paistaa niin hyville kuin pahoillekin. Se oli kantava idea laadusta ja tasa-arvosta. Palvelua mitataan kalibroimalla, että kaikki saavat samalla mitalla.

Tämä ei toteudu huipulla, kun ensiksi otetaan itselle niin paljon kuin sielu sietää. Eihän siellä näy kuin sieluttomia aaltoja puoleen ja toiseen. Hulluilla on aina purjetuuli eikä se ole sairautta vaan järjen köyhyyttä.

Kun katsoo perin juurin, pienin onkin suurin. Kukkamekkotyttö Moskovan konsertissa ja 4-vuotias Valkoisessa talossa. Halusi kokeilla presidentin tukkaa, kun hänellä oli samanlainen. Obama kumartuu pojan tasolle ja poika taputtaa presidentiä päälaelle. Intiaaninimi Taputtaa presidenttiä päälaelle jää elämään valokuvassa tuleville sukupolville. Presidenttikin sanoi, ettei voi ottaa itseään liian vakavasti.

Jätän tällä kertaa selostamatta, mitä Yksi joka pamauttaa päähän odottaa. Ainakin parempia aikoja, mutta Nuijasotahan siitä seuraa. Kypsyttäjä käyttää ajan parantavaa vaikutusta hyväkseen. Joskus pitää olla nopean toiminnan joukoissa tässä ja nyt.

 Kiitos, For beautiful blog!


Lisenssit ja tekijänoikeudet tekevät viikostani kiireisen ehtiäkseni kahmia kaiken talteen loppuelämää varten. 
Palaan asiaan, kun kaikki on hyvässä järjestyksessä tai sitten ei. 


Kiitos itsellesi, Aikatherine, tunnustuksestasi. Kiitos!

Syysaamu

Syysaamu
Katselen aamuun kalpeaan.
Vanha tarhuri siellä
kulkee puiston tiellä
viikate olallaan.

Muistan erästä vainajaa.
Muistan erään runon.
Hyvä on olla, kun on 
lähellä kuolemaa.

Ketä on aurinko polttanut,
sade ja tuuli nuollut,
mielellään on kuollut. 
- Etkö rukoillut

sinäkin, sieluni, uupuen:
Tarhuri, tule ja niitä!
- Siitä on kauan, siitä. 
Tänään hymyilen. UUNO KAILAS

Maastamuuttaja  näytti netin kautta hankkimaansa taulua. Työpaikalla oli ollut taidenäyttely. Sieltä hän hankki kotiinsa suuren ikimetsätaulun. Taiteilija kävi katsomassa sijoituspaikan ja oli näkemäänsä tyytyväinen. 

Olin hämmästynyt taulun aiheesta. Se vain jotenkin kolahti, muistot metsästä mummolassa. Juojärven ranta ei tullut mieleen ensimmäisenä, onhan järvi saastunut juomakelvottomaksi. Kukapa sitä jätevesialtaita etsisi virkistyäkseen. Uudessa maassa hän ihaillen kertoo uimapaikkalöydöistään kirkkaissa vesissä, joissa järven pojahiekka on poimuista kuin etelässä. Tämä kaikki voi löytyä lähempää kuin arvaakaan. Svea-Mamma tarjoa työtä, työstä koulutusta vastaavan palkan. Lisäksi luonnon ja terveen elämän edellytykset.

Suomi-Neito voi huonosti. Poliittiinen ja uskonnollinen ilmapiiri on tulehtunut tai turbulenssin pyörityksessä. Kuinka silloin kukaan medborgareista voi kehua.

- Voidaan paremmin kuin muut. 

Tänä päivänä minua vielä haastetaan maksamaan sijoittajien sijoituksille lisäarvoa. Minulla on vain varattuna lapsuuskodin uimarannassa muukalaisille hautausmaa. Kirkonkylän hautausmaalla ollaan uudistuksissa pidemmällä. Isovanhempien hautaa valaisee sähkövalo. Sitä ei ole ollut lapsuuskodissani. Hautausmaa on parhaiten hoidettu puisto käytävineen ja kukkaistutuksineen. Luostarin puutarhana sitä muistelen, siunattiinhan haudanlepoon ne viisi mestattua torpparia syntyperänsä mukaan. Puoskarien luutarhoille  pakkolunastetaan lapsuuskotien uimarantoja 30:stä hopearahasta. Lapsuuskodin pihamaan niittäminen velvoittaa jo jätemaksunmaksamista järjestetystä jätekeräilystä. On maksettava ulosoton uhalla. Vesipisteet hautausmaalla helpottavat kukkienkastelijoita. Samoin jätelaatikot, joihin voi roskat jättää. 

Teen tilinpäätöksen kymmenestä omaishoitovuodesta. Sitä aikaa en käyttänyt sijoittajien hyväksi. Mummonmökki metsineen on perintöosani veljieni kanssa. Muukalaisten hautausmaalla ei ole soveliasta metsästää hirviä. Vihtaniemi ei tarvitse vesijohtoverkkoa, kun sen yhteyteen ei rakenneta viemäriverkostoa. Sonera toi aikanaan lankapuhelinyhteyden. Maksoin sitä kymmenen vuotta kuin kuollutta lehmää. Sonera uhosi kerivänsä kaapelit pois. Ei pysynyt aikataulussa ja siksi lakkasin maksamasta. Tullessani vanhempieni hoitajaksi, oli tarkoitukseni jäädä syntymäkuntaani. Siellä puhalsi kuitenkin muutoksen tuulet. Alkuperäiset asukkaat piti korvata uusrikkailla kunnanmökkiläisillä. 

Tämähän tapahtui luovutetussa Karjalassa. Siperia oli uusi sijoituspaikka niin virolaisille kuin  suomensukuisille. Saksalaisista yhteyksistä pienet lapsetkin olivat vankileireillä.  Illalla siitä kuulin uutisissa tultuani kotiin Suomen saksalaisen seurakunnan järjestämästä juhlasta.

Olen Vihtaniemen elävä muisti. Samaistun Unescon suojelukohteena beduiinien asumismuodon säilyttämiseen. Siitä saa ottaa opikseen, kuinka Vihtaniemellä voisi elämä jatkua työtä tekemällä. Siellä on eletty yli sata vuotta luontaistaloudessa. Joku sallii ja suorastaan toivoo, että sijoittajat ovat ryöstöretkellä. Nuoret naiset päättävät, mihinkä suuntaan kunnissa mennään. Kenellä on sille annettaan. Kenellä ei ole, siltä otetaan. Tässä asiassa katson Marj Vuoreisen viimeisen sinisen.

- Sennii kahmuran olivat ottaneet kuletellakseen. Jalkansa menettänyt pitäjäneuvos oli muilutuksen kohteena.

Minulla on ollut hyvä paimen, joka on ohjannut askeleeni. Tihkui tietoja saksalaisten kohtalosta Suomessa. Pelottelu lapsena on ollut yksi syy, miksi en ole ottanut ja lähtenyt. Toinen on ollut neljääs ukkaasi. 

Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siihen liittyy lupaus ja nyt on tämän lupauksen täyttymisen aika.

Tänään hymyilen.

Incognito

Lähtöpäivä on harmaa, pilvet nuoleskelevat maata. En voi erottaa, onko tulva vai rankka sade. Radiomasto piiloutuu sumuverhon taakse. Se on aikaansaatu virtuaalisesti immateriaalisena väliverhona. Se on harhaa. Lähden matkalle tuntemattomana. Määränpää on kuitenkin tiedossa, olenhan siellä jo kerran käynyt. Tuntomerkit on rekisteröity maistaraatin erotettua ja muun uskonnollisen yhteisön hyväksymänä joukkoonsa. Elämännälkä pakottaa lähtemään. Talipallossa ruokavieraana piipahtava tikka on tunnistettavissa, mikä tikka on kysymyksessä. 
Meitä kutsuttuja yhdistää kieli ja ikä. Olemme täyttänneet vuosia. On juhlan aika.

Naisen pankki

 Palasin srk-vaalien ennakkoäänestyksestä. Se oli minulle uusi kokemus. Sain postissa ehdokasluettelon ja äänestyslipun. Edelliseen äänestykseen osallistuin palauttamalla äänestyslipun postissa. Panin merkille kuitenkin x-ruutuun kohdan.

 - Tällä kertaa jätän äänestämättä. Ei ole sopivaa ehdokasta. Rasti ruutuun ja olen äänestänyt. Lippu ei ole tyhjä. Tyhjä äänestys näkyy istuntosalin  näyttötaululla. Poissa on asia erikseen. Kadulla nuori mies pysäyttää kysyäkseen minulta.

- Tunnetko naisten pankin?

- Tunnen. Sen teki tunnetuksi minulle naapurin setä, kun ei hallinnut tyttärensä tekemisiä. Koulun käytyään tytär lähti interrailille Eurooppaan kundikaverinsa kanssa. Ei ollut ottanut velkaa eikä pyytänyt rahaa isältään.

- Pankkinsa päällä istuu, totesi turhatunut, otteensa menettänyt isä.

Miestenhän maailma on kaikessa, jos näihin kuviin on uskomista. Siihen olen törmännyt isona tyttönä. Puutteellisen terveyskasvatuksen takia oli pelottelu ainoa opetus, kuinka poikiin pitää suhtautua. Se tuotti tuloksia, kun omat tytöt olivat pieniä.

- Tuntemattomilta ei saa ottaa karkkia. Ne ovat namusetiä ja sieppaavat pieniä tyttöjä.

- Ei kelvannut karkit tytöille, valitteli vanha mies torjutusta tarjouksesta. Oppi oli mennyt perille. Samoilla fiiliksillä katson näitä missikuvia. Sekin bisnes alkaa avautua, kun joku uskaltaa luopua kruunusta. Ces't la vie. Tämä on päänavaus sotkeutuneessa bisnesmykkyrässä. Où est la femme?

Opetusvideo pienille ja isolle muusiikkitalon avajaisten jälkeenkin. Ruumiin kulttuuria sanotaan kehonkieleksi. Ollaan oltu hakoteillä kulttuuriministeristä lähtien. Miten lie nykytilanne miesministerin ohjauksessa. Aika näyttää, mitä on saatu aikaan viihde- ja vapaa-aikana. Naisten pankki auttaa kolmansissa maissa naisia työllään elättämään perheensä. 

Meillä laki määrää, mitkä työt eivät ole työtä eivätkä kerrytä työhistoriaa. Lainvahvistaja on asetettava vastaamaan lainsisällöstä, sitäkö hän todella tarkoittaa, ehdottomasti. Suomi-neito on ollut tarkkailun alla kuin al-Gaidan johtaja aavikkopalatsissaan. Valtio olemme Me suomalaiset.

Jaettu leipä riittää kaikille

Viime päivien haaste on ollut leivän jakaminen. Palaan katsomaan lehtikuvaa kesäkuulta. Voiko se olla totta Suomessa kassien jakopaikalla? Otan haasteen vakavasti. Jokapäiväinen jaettu leipä riittää kaikille. Tilaan pullon mietoa olutta, puolikuppia alkuruokakeittoa ja palan leipää. Maistui hyvältä ja sitä oli riittävästi jotakin tilatakseni. Paikka on muuttunut, uusin tilaukseni. - Meillä ei ole keittoa listalla. Lasillinen mietoa olutta kuitenkin löytyy. Mitä minä sitten tilaisin? Seuralaisten eteen kannetut annokset eivät herättäneet ruokahalua.

Kesän lopettajaisiksi tilaan jäätelöä, kermavaahtoa, mansikkakastiketta. Vaahtokarkit kruunasivat annoksen. Shampanja olisi ollut juomavalinta, mutta etenin väärässä järjestyksessä. Korjaisinko vahingon kellojen siirtyessä talviaikaan? Yöpyminen kalliissa paikassa, aamiaiseksi shampanjaa ja vaahtokarkkeja?

- Ei, olen kuukauden etuajassa. Tilaan ison lasin vettä ja pudotan mukana tuomani poreB-tabletin. Se on etikettivirhe tuoda omat eväät anniskelupaikkaan. Syön pöytään tuotuja naksuja. Maistuvat varatossa pitkään seisoneen pussinpohjalta, ei perunalastuilta. Illalla kotona syömiset närästävät estäen unentulon. En voi erottaa, oliko se polte fyysisistä vai psyykkisistä syistä.

En ole nälkäinen, janoinen enkä likainen, olen suomalainen. Tässä vaiheessa paikalle saapuneena olen yli-ikäinen oppimaan mitään uutta. Pitäisi varata vanhainkotipaikka lakanoiden välissä. Sinne sovelletaan säästöjä.

- Ei vanha enää tarvitse happea, ruokaa eikä juomista. Aineenvaihdunta on hidastunut. Ruoka-annos tuodaan pöydälle ja viedään pois tarjoamatta syöttöapua halvaantunelle.

- Ei ole ollut nälkä. Mikä on laitoksen ohjesääntö? Kesällä 1960 ruotsalaisessa vanhainkodissa ohjeistettiin. Joka päivä on käytävä katsomassa. Ehtihän asukas olla kuusi päivää kuolleena laitossängyssä.  Meillä kuusi vuotta kuolleena omassa kodissa. Mainosposti työnnettiin postiluukusta sisälle.

- Ei ollut langennut heräteostoihin, sitaatti totesi.

"Mikä se sellainen metsänomistaja on, joka ei ilmaista mainiota metsäkirjaa haluaisi?*)". Mainokset ottaa päähän. Minun perintömetsä on valituskierroksella, jossa minua laskutuskohteena käsitellään. Minun metsä ei ole kirjoissa eikä kansissa. Minua tässä ollaan nujertamassa. Rauhan välikappaleena tulin lauantaina ruokakaupasta. Vastaan tulee edunvalvoja. Siirryn katukiveyksen reunaan, etten joutuisi kuulemaan hänen tehtäväänsä hierojien edunvalvojana naiskauppatavaraa värvätessä. Nostan katseeni vasta sitten, kun ohitus on tapahtunut ilman yhteentörmäystä. On liian monta lakia erottamaan meidät suomalaiset meidän asioiden ylipuhujista hyvinvointivaltion kaatopaikalla. 

Omalla esimerkillä olen näyttänyt siirtyneeni maahanmuuttajien leiriin. Siellä kukaan ei kysy.

- Mitä sinä täällä teet? Olethan kohta eläkkeellä. Sitä juuri, elän vielä monia armorikkaita vuosia. Tervehdin aina Tuusniemen raitilla Bosnian pakolaisena tullutta vanhaa pariskuntaa. Asetuin heidän asemaansa, jos itse olisin muukalaisena maailmalla eikä kukaan tervehtisi. 

- Voi, pientä! Ei kaikille jaettu leipä moninkertainen ole.

 Wo Ai Ni uh!

Kysymyksiä

Tämän aamun uutiset kertovat, että kerrostalot ostavat vartiointipalveluja rauhattomilla alueilla. Tenavatähtien rokkibändi viehätti aikanaan, mitä kerrostalon kellarissa voisi tehdä. Asuin silloin maan päällä. Silloin olisi tarvinnut vartiointia piha-alueella yön aikana. Yhtiökokous vahvisti.

- Ei tarvitse akkojen tulla kyselemään. Kyllä senikäiset tietävät, mitä akoille vastaavat.

Nyt nämä isänmaatoivot ovat päättämässä meidän asioista SAK:n rahalla. Mitä lie kemiallinen kastraatio, ainakin se pitäisi aloittaa ylhäältä. Sitten kylvää maastoon kuin vesikauhurokotteita pienempiin mönkijöihin ruohonjuuritasolla. 

Meidän kerrostalon kellarissa on meno mieletön. Runoroskis roskapankkina vaalirahaveloista. Kaatopaikkajätelaatikossa Tuhkimon tavarat. Joku oli ne heittänyt tyhjentäessään luonaan majailleen tytön tavarat lukittuine kassalippaineen. Tuhkimo ei ollut siellä. Heitä paloitellaan kasseihin ja upotetaan lammen mutaan. Sieltä kömmin minäkin  murjottuna. Kierrän kaukaa rikospaikat, mutta kerrostalonkellariin on mentävä viemään roskat. Luurangot on tyhjennettävä kellarin kanaverkkohäkistä. Nadjan rokkibändin voimalla sen teen tänä syksynä.  Kaikki on tallella ajankäyttökäppyröistä lähtien. 

Vierailevat naapurit seisovat kerrostalon katolla. Odottavat että huomaisin heidät. Kameran kanssa ikuistin kaksi kertaa köydestä kiinnipitäjän ja toisen narun jatkona. Katto sai uudet, mustat laikut. Muistuttaa vielä enemmän rotulehmän kylkeä. Juhlikin kello ei kilise kaupungissa. Ei ylitä taustamelua.

Laulettu lakikirja

Laki ja evankeliumi istuivat ongella. Istukoot aikansa kuluksi. Minäkin istuisin onkimassa ahvenia kalakukkoon, mutta se ei käy. Pitää antaa käräjäoikeudelle lausumia meitä koskevassa asiassa. 

Työ on tehty ja kenenkä avulla. Ei ainakaan asiamiehen avustuksella. Kokemusta on. Asialla rahastaakseen asianajaja houkuttelee pistämään asian vireille. Sitten hän muuttaa mieltänsä, että minä olen nostanut syytteen itseäni vastaan ja maksan kalliit oikeudenkäyntikulut. Minulle riittää korkealta kysyminen ja vastaaminen.

- Kun korkealta kysytään, niin korkealta vastataan, sanoi ulosottomies, nousi seisomaan ja paukutti henksleitään. Ilman niitä housunkannattimia, hän voisi pukea hameen päälleen.

  

Vain pieni kansanlaulu on tämän päivän teema. Ei sanoja ollenkaan. On vain laululinnun tai enkelin ääni. Minä selviän tästä.

Sitä on

Vitas - With Chorus

Samat esiintyjät viisi vuotta myöhemmin. Äänestä ei voi erehtyä. Irina ja Vitas. 
16.9.2011
Maailman ihanimmalle tytölle ja pojalle!

Kurkkaan alas ikkunasta. Vaahteroiden latvat ovat saaneet syysvärityksensä. Katutasossa sen voi nähdä viikkoja myöhemmin. Siitä sitten, kun on sen aika. 

- Aika aikaa kutakin, sanotaan pässin sanoneen, kun pässinpäätä nirhattiin irti tylsällä puukolla. En nyt tarkkaan muista, milloinka formaattien mukaan ruvettiin elämään. Tanssii tahtien  kanssa ja Idols ovat niistä suosituimmat. Joku putoaa kilpailusta pois. Kilpailu on loppujen lopuksi kahden kauppa kuin parisuhde. Englannista kuului kummia, kun kruunuprinssin avioliitossa tuli ahdasta kolmannen osapuolen roikkuessa tiukasti mukana. 

Kotimaiset formaatit ovat uusintakierroksilla. Pirkka-Pekka on laihtunut.  Antoi aikanaan formaatin avunpyynnölle.

- Apuva, aapuuva! Kukaan ei korvaa lopsauttanut hätähuudolle. Yhdenyöntähden koreografia halutaan nähdä eroottisena pläjäyksenä. Pirkka-Pekan  antama nimitys on taskuvenuksen veivaukselle kuvaava.

- Ketkupolkka. Ei kuulu vanhojen tanssien luetteloon, mutta sitä voi katsoa vuodesta vuoteen. Vielä sittenkin, kun muisti on mennyt. 

Maailman tähden esitystä katson ja kuuntelen aina uudelleen. Ääni on huippuhyvä ja rytmi määrää koreografian. Ave Maria soitettuna sai musiikista mielentilana kertovan huokaisemaan ihastuksesta.

- Kyllä yksinkertaiset asiat voivat olla kauniita.

Peltikatto häikäisee silmäni sokeaksi. Sitä suuremmalla syyllä otan tämän videon näkyväksi ilman turhaa elehtimistä. Tämä on minun ilmestykseni kulta-sini-sävyisessä esiintymisasussa. The Bookin sivulla kaivolla tervehditty on stay up sukissa ja korkokengissä voimauttavassa valokuvassa. Videon loppuhuudot kuuluvat syntisen naisen kivittäjäjoukolle. Mukana mies, jonka kanssa nainen teki aviorikoksen. Näillä mennään Amerikassa, kun etsitään syytä sodan aloittamiselle. Meillä on vain Mooses laintauluineen johtamassa kansaa, joka pimeydessä vaeltaa. Se on kirjoitettu alusta lähtien, mikä on tieni ollut. Ainakin se on vaivaan vienyt viihteellä ja vapaa-aikana.

Kohti auringonlaskua

ON OPITTAVA UUDESTAAN
Anna-Maija Raittila Paratiisini puut

On opittava uudestaan

painamaan korva maata vasten,

kuuntelemaan tämän maakunnan kalliopohjaa,

sen suurten soiden hengitystä,

herättävä huomaamaan, että ne ovat hengissä,

hongikkojen pihka, koivujen mahla,

niittyvillan hohto ja kaiken sen,

mikä kasvaa matalalla.

On kiivettävä takaisin vaarojen laelle

ja katsottava kauas, nähtävä miten vihreä vaihtuu

siniseksi, sininen harmaaksi,

seurattava pohjoisesta etelään  liukuvien saarien liikettä,

mentävä mukaan, luotettava liikkeen suuntaan

pohjoisesta etelään, etelästä pohjoiseen.

Aukaise ovi isäsi aittaan, laaritko tyhjät?

Kierrä karjapihan kautta, onko yhtään elävää?

Mene veljesi ruispellolle, missä kuhilaat?

Aukaise ovi äitisi äidin aittaan, orret notkuvat

veripunaisia tähtiä valkeilla pellavaliinoilla!

Mene uudestaan vanhalle kotimäelle, tartu ovenkahvaan,

sivele hitaasti hopeaksi muuttunutta hirttä, kuuntele,

se helähtää.

Valmista tilaa sen soitolle,

luo laaja kaikupohja, sinun on se tehtävä,

valmista sydämesi sali avaraksi

pohjoisen Karjalan paluujuhlalle!

Vaienna sydämesi kuuntelemaan. mitään muuta ei tarvita.

Kaikki on valmiina nousemaan liikkelle

pitkästä parantavasta unesta.

Ja se kaikki on sinun. Mikään täällä ei ole kuollut.

Ruohonkorret helisevät tyhjissä kylissä,

lahdenpoukamat kimaltavat.

Tämä ihmeellinen maakunta on nukkunut

yli raiskaajien, teloittajien vuosikymmenten.

Ja kaikki sen kalleudet ovat tallella.

Sen kainous huomaamatta. Sen pyhyys koskematta.

Äitiemme veripunaiset kukat sykkivät mustaa vasten,

heidän rukouslaulujensa tähtikirjailut valkoista vasten.

Ja meidän on ne herätettävä.

Joensuun Yhteiskoulun 90-vuotisjuhlaan 4.10.1997

Koivu ja tähti

Esittelen ylpeänä tähdellä merkityn lapsuuskodin. En ajatellut kiinnittäessäni tähteä "Koivu ja tähti" -satua. Kotirannan koivujen lisäksi on tähti ja tähtitaivas. Kirkkaina öinä Otava vartioi pienen kodin yörauhaa. Hyökkäykset tehtiin virka-aikana, jos kuka ehti työpaikallaan näyttäytymään. He eivät olleet asiantuntijoita. Olivat kunnassa ryöstöretkellä kuolleitten sielujen metsästäjinä. 

- Joka ei vanhaa tunne ei uuttakaan ymmärrä. Nyt eletään 2000 -lukua, mutta mitään uutta ei ole auringon alla. Koivu ja tähti ovat paikallaan. Kaksoistornien rauniokasat on raivattu. Tilalle nousee uusi pilvenpiirtäjä.

Pien pyhhee. On kuitenkin pakko ilmoittaa olemassaolostaan. Tunnen vähän levottomuutta, jos kerrostalossa sattuisi onnettomuus. Vieläkö ehtisin tilata huoltoyhtiöltä kantajan, kun hissi ei toimi.

- Otatko mustan vai valkoisen? kysyttiin rehvakkaasti vuosia sitten. Perhe oli pistäytymässä isoäidin luona. Pojanklopit sillä aikaa sabotoivat hississä. Kysyin pojilta tavoitettuani heidät itseteosta, rysänpäältä.

- Millä asialla he liikkuivat talossa? Kun äiti puolusti poikiaan  ja isä ilmoitti talossa käynnin syyn, pojat jatkoivat matkaa rinta rottingilla. Ilmoitin huoltoyhtiölle tapahtuneesta eikä hissi ole sen jälkeen ollut epäkunnossa. Saan olla levollisella mielellä, kun kantajan värinkin sain valita.

- Ehdottomasti musta, sillä valkoinen mies ei kanna. Poikkeuksena WTC:n tornista pelastettu loukkaantunut musta nainen. Omin avuin hän ei olisi selvinnyt. Hänen auttajansa oli valkoinen mies. Kun tornit romahtivat, heidät kaivettiin esiin raunioista. Kiitollisena kumpikin kertoivat pelastumisestaan.

Suruliputus 11.9. omille menetyksille

Wandet, mutta ei kuollut. 20 vuotta sitten päätökseni oli ennenkuulumaton. Jättää kaikki ja pakata välttämätön kahteen kassiin. Siinä oli ihmettelemistä, kuin profeetan ilmestyminen omalle maalle. 
10 vuotta sitten jysähti Amerikassa. Olin jo käynyt hyökkäykset läpi omaishoitajana. Pommittaminen ei loppunut isän kuolemaan, vaan jatkuu tähän päivään ja tulevaan. Otin jalat alleni ja jätin velattoman kunnan jatkamaan valitsemaansa politiikkaa. 

Olen pelastunut pahimmasta bisnesenkelinä. Olen saanut kipparin paikan omassa elämässä. Stressireaktio posttraumaattisena on jo helpottanut. Seilaan tässä yrittäjyyden uusilla aalloilla Vesijärvellä. Kallavesj kulkee mukana repussa. 

Maastamuuttaja kertoi iloisen uutisen. Olen saanut kalastuskortin vuosimaksulla. Pikku- Britta ulkomailla lähtee kalaan. Harjoitteli sitä pienenä tyttönä Juojärvellä Ukin surfaillessa myötätuulessa aallonharjalta toiselle.

- Ukki perkele, varoitteli pelkäävä tyttö liian suuresta vauhdista. Tänään Ukki olisi ylpeä tyttärentytöstään. 

Tytöstään hän ei saanut kuulla kuin perättömiä puheita. Lopulta Ukki uskoi ne ihmisten kateudeksi ja panetteluksi. Kaikilla ei ollutkaan kahta poikaa ja kuutta tyttöä. Synti ei lisääntynyt lisääntymällä perisyntinä syntisestä sukukunnasta kaikkien kohdalla. Elämälle kiitos, sain siltä paljon. Liian paljon toisten mielestä Myyttikesteihin asti demokraattisesti.

Sininen uni

Nukkuja kaunein havahduthan! Olet uinaillut riittävästi. Työ kutsuu. Usjoella auringonnoususta 5.55 auringonlaskuun 20.22. Lammesta on löytynyt nuori hukkuja. Ihan puistattaa. Viimeinen muistikuva lukuvuoden loppumisesta. Toukokuun viimeinen päivä, koulunloppupäivä. Kevät 1963. Oppilaat olivat raittiitta kotikasvatuksella. Kehtasivat mennä kotiin ja aloittaisivat kesäloman. 
Miesopettajalla oli ongelmansa. Sen seurauksena jouduin heitetyksi lampeen. Miksi, sitä en tiennyt. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin jo kouluaikana kärsinyt hänen toilailuistaan. Oli kiinnostunut tyttötalon työssäkäyvästä tyttärestä. Me koulukodissa asuvat emme kiinnostaneet poikia. 

Onni onnettomuudesta toiseen on seurannut mukana. Jäimme Berliinin muurin tälle puolelle. Muurin rakentaminen kauhistutti nuorta saksalaista. Kömmin lammesta ylös ja seuraavana päivänä jätin naapurikunnan alakoulun ja kaikki yhteydet sinne. Kotona oli paha paikka kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet. Olisihan siinä juoppohullun halvassa huvissa saattanut mennä henki.

Varaudun katsomaan pääministerin ilmoitusta. Lopettaa sisälukuharjoitukset vaikeiden aikojen merkityksestä selviytymiseen. Nyt puhutaan menestyksestä Wahlroosin suulla.

- Suomesta on tullut jupisevia valittajia. Heijastan sanat takaisin Wahlroosille. Välittäjistä on konekieli tehnyt valittajia poistamalla ääkköset. Se on niin amerikkalaista, niin amerikkalaista, että. Eikä Wahlroosin valittaminen ole ensimmäinen kerta. Kysyin syntymäkuntani sosiaalijohtajalta kunnan harjoittamasta kunnallispolitiikasta omaishoitajia kohtaan.

- Se ei ole politiikkaa. Olen saanut ihan väärää opetusta ensimmäisen kerran tutustuessani lapsena politiikkaan. Se on ollut puoluepolitiikkaa - ei kunnan eikä valtion toimenpiteitä kuntalaisten  ja kansalaisten asioiden hoitoa edustajien välityksellä. Sitä varten käydään vaalit toisensa perään. Mikään ei muutu. Kukaan ei välitä äänestäjistä. Oma etu on ensisijalla. Sitä on puolueen puolelle huiskahtunut politiikka ja Siperian pelko.

Katson edustajien nuoria kasvoja. He eivät ole koskaan leikkineet nukkeleikkejä. Ovat poliittisten perheiden jälkikasvua. Peikko oli eksynyt reviirilleni jättäen käynnistään jäljen. Katsoin päivämääriä, missä olin silloin. Kuda ti, tuda ya. Missä sinä, siellä minä. Oli jo myöhä ja lasten nukkumaanmenoaika. Iltamusiikki on minulla oma, auttaa nukahtamaan nopeasti. Etsin suomalaisia tuutu- ja kehtolauluja. Lapin äidin kehtolaulua omat toivoivat usein. Löytämäni kehtolaulut kertovat laulajista.

- Työläisäidin kehtolaulu

- Kipakan akan kehtolaulu

- Suutarin emännän kehtolaulu

Peikkoäidin kehtolaulu lähestyy jo tätä lasten tuutulaulua, jonka nuori isä laulaa lapselleen  Bayushkibayu. Pienten peikkolasten pitää olla kotona nukkumassa. Turvallisuutta antaa häntien solmiminen yhteen. Lapselle pitää laulaa tunteella. Lapset ovat ihoihmisiä lähellä sydänääniä. Viinabasso tai iskelmä-ääni ei miellytä minua. Oh boy, oh boy, oh boy antaa Demis Roussos tunnustuksen nuorelle ystävälleen. Ääniala kattaa kaiken. Munamies puhuu äitikanasta, mutta voisi laulaa jo kehtolaulua munamiehenä. (Sitä odotellessa Taneli Mäkelä  ja Sininen uni, on poistettu) Tapio Rautavaara tulee tilalle.

Hyvältä kuulostaa

 

Keskustelu eduskunnassa jatkuu. Lauri Ihalainen on ainoa ministeri aitiossa. SAK on pyörittänyt kansanedustajia eduskuntaan. Nyt on nuorten ja naisten vuoro. Heihin on helppo vaikuttaa ja ohjata haluttuun suuntaan. Kivet kuppiin, pahantekoon en tule mukaan kuin välillisesti pakosta ostamalla jokapäiväsen leivän. 

PS. youtube -hakuna kehtolauluja. setä 11.käsky. Lasten unilaulu kertoo pahasta olosta. Tärkein ehto pienin teksti, ettei päättäjiltä mene yöunet.

Tänä aamuna säteilevänä

Elinkello pysyy aikataulussa ja siirtyy talviaikaan viisaria kääntämättä. Varmuuden vuoksi on niitäkin siirrettävä, kun virallinen talviaika alkaa. Muuten jonakin päivänä olisin tunnin etuajassa, kun aika seisoo eikä käki asuu enää minun kellossa.

Avaan radion viiden kieppeillä ja vedän peiton korviin. Vielä tunti omaa aikaa. Sitten aikamerkki ja uutiset. 

- Tänä aamuna kun millään en jaksaisi nousta, minä kuitenkin nousen.

Aamuhartauspuhuja herättää minut. Olen hetkessä virkeä ja menossa kaukana.

- Joko minua odotetaan? Onko jollakin hätä? 

- Hätä on, mutta se ei vaadi minua lähtemään. 

Seuraava lähtö parin viikon kuluttua. Muu uskonnollinen yhteisö on kutsunut minut juhlimaan syntymäpäivääni muiden vuosia täyttäneiden kanssa. Olen tiennyt juureni yli sadan vuoden ajalta. Ovat suomalaiset juuret, suomalaisessa maaperässä. Vaiettu häpeä on katkaissut tarinoiden kertomisen kysymättä. Kun olin nuori, en osannut kysyä. Hankin sedälleni nimellisen muistolaatan isovanhempien hautakiveen. Minun on muistettava hänet, syntyperän tähden vangittuna, kiusattuna nälällä ja sairaudella, hän kuoli 29 -vuotiaana. Isä oli silloin 12 -vuotias. Niskavillat eivät nouse enää pystyyn syyllistävän sormen heristelystä.

Koira pääsee kirpuistaan kuoltuaan. Olin jo vanhan koiran ikäinen vuosissa, mutta vasta elämän alussa. 12 -vuotiaana jätin lapsuuskodin koulutien jatkuessa kaukana kotoa. 
Radiolähetykset ja -jumalanpalvelukset alkoivat 1926. Hartausohjelmia olen kuunnellut eniten. Politiikan vatvominen on turhanpäiväisintä, mitä kuulen toisella korvalla. Joskus uudistusten mennessä yli hilseen annan palautetta. Tunnetila on niin voimakas, että on peilattava takaisin. Tähän asti, ei edemmäs on sinun ylpeitten aaltojesi raja.


Harvaanasutulla maaseudulla radioääni on ollut yhteys maailmalle. Maailma on kierretty ympäri katastrofista toiseen. Tänään olen lähtöpisteessä radion varassa keskellä kaupunkia, milloin pilvessä, milloin häikäisevässä auringonpaisteessa. Nostan katseen ylös läppäristä. Minua tuijotetaan. Vastapäisen talon katolla seisoo mies köyden varassa. Onko joku kiivennyt katolle hypätäkseen alas? Otan kameran ja parvekkelta kuvaan pilvissä seisovan miehen. Onneksi köysi ei ole kireä vaan myttynä katolla. Toinen mies narun jatkona kyyryssä puhdistaa maalikuplia katosta. Jälki muistuttaa kirjavan rotulehmän nahkaa.


Suomen itsenäisyyden ikäistä suomalaisuutta on minuun taottu päähän lakikirjalla ja raamatulla. Mitä enemmän on hakattu, sen kauemmaksi olen karannut. En tunne omakseni tätä maata. Olen sielultani saksalainen ja mieleltäni ruotsalainen, norjalainen, virolainen ja venäläinen. Harvassa ovat ne ihmiset, joiden kanssa kuulun samaan kielivähemmistöön. On niitäkin siellä täällä, ehkä talon katolla tänä aamuna. Otan valokuvan ja nostan kättä kiitokseksi. Käsi nousee ja hymy leviää korkeimmalla seisovan kasvoille ja katonreunalla istuva mies huomaa minut ja heilauttaa kättä. 


Astun potilashuoneeseen. Mustan Ukkosen hälyyttämät sukulaiset ovat poistuneet. Täti on halvaantunut. Kysyin tädiltä.
- Oliko markkinat? Hän nyökkää.
- Oli markkinat. Keskellä päivää koko suku koolla.
Tädillä on asiaa. Otan hänen käsilaukkunsa laatikosta. Pankkikirja on tallella. Hyvä niin. Sitten rasvaan tädin jalan. Toinen on vain tynkä amputaation seurauksena. Nyt on mennyt puhe. Käyn kerran päivässä syöttämässä neljän hengen potilashuoneessa. Kolme muuta potilasta on paketoitu tiukasti peiton sisään. Luulin heitä tajuttomiksi puolikuolleiksi. Syöttäessäni tätiä puhuin hänelle koko ajan. Ovella nostan kättä hyvästiksi. Ihme tapahtuu, jokaisesta sängystä nousee käsi viimeiseksi tervehdykseksi. Seuraavilla kerroilla kolme paria silmiä seuraa syöttämistäni. Potilashuoneen asukkaat ovat heränneet henkiin.

Palaan tähtimerkkikuvioon. Siirsin sen tutkimustuloksesta syntymäajan merkityksestä lapsen tulevaisuuten. Syntynyt terve tyttö. Sokeritopan käärepaperista reväisty lappunen tavoitti isän rintamalla.  Mitähän meistä on tullut? Heinäkuun lapsina 4, syyskuussa 2, helmikuussa 1 ja lokakuussa 1 sai syntymäpäivänsä. Marraskuussa ja huhtikuussa syntyneistä vanhemmista.  

Blogger käyttäytyy omituisesti. Kirjaudun ulos ja saman tien sisään jatkaakseni vielä hetken kirjoittamista. Eilen Blogger ehti nielaista koko kirjoituksen. Sitä ei ollut missään. Nyt tiedän nuo merkit. Blogger nikottelee ennen nielaisua.


Ydinperhettä en tunne. Ainoa mitä siitä voin tietää, on kiinalaisen horoskoopin mukaan ikäjärjestyksessä laadittu valokuva-albumi. Se antaa paremman tiedon, mitä meistä on tullut. Heinäkuussa syntyneillekin on oma vuotensa. Veljekset syntyneet samana päivänä, ikäero on 10 vuotta. 
- helmikuu taitelijoita
- heinäkuu (vapaa)muurareita
- syyskuu ei kampaajia
- lokakuu, elävät 215 päivää vanhemmiksi kuin maaliskuussa syntyneet. Vertailukohta puuttuu. Lokakuussa syntynyt kuoli myös lokakuussa 53 v. Ei elänyt vanhaksi tilaston valossa, virhemarginaali voi mennä metsään kuin gallupkyselyssä.

Syntymäkuukausi määrää, ettei meistä tullut sarjamurhaajia, diktaattoria,  poliitikkoja, Nobel-voittajia, lääkäreitä, hammaslääkäreitä, urheilijoita, Yhdysvaltojen presidenttiä.
Keväällä syntyneet kärsivät auringonvalon vähäisyyden vaikutuksesta D -vitamiinin puutoksena. Keväällä on merkitystä myös sairauksien synnyssä. Alzheimer ja skitsofrenia uhkaa meitä kaikkia. Ei ole vielä rokotetta estämään vanhenemista ja kuolemaa. Lait jo määräävät suomalaisen suomalaisuuden vauvasta vaariin. Minulla on poika Tunisiassa, joka tunnisti minut äidikseen Amerikasta WTC -tornien sortumisen jälkeen. Elämä on muovannut minut siksi, mikä minä aina olen ollut. Siihen ei laki eikä asetukset pysty.

Around the World in 80 days 2

Turhautumisen puran toiseen turhautumiseen. Blogger osoittaa mieltä nielaistessaan maailman ympäri 80 päivässä kirjoitukseni tavoittamattomiin. Ensiksi sammui kone. Samasta otsikosta oli luonnos tallella ja toinen otsikkona ilman kirjoitusta. Jatkoin luonnoksesta, siirsin kuvat ja videon muistuttamaan matkastani. Sitten oli kaikki poissa. En jaksanut enää kirjoitta tekstiä kuvien ja videoiden lisäksi. Jatkan toisen kerran, jos saan ajatuksesta kiinni.

Matkalla maailman ympäri Kansainvälinen runoilta

Kaikenlaisia esteitä ilmaantui matkalaisille, mutta en tiennyt vielä 70 -vuotiaana selvittäväni minulle asetettuja esteitä. Viimeisiä viedään! Tai mistä tuon tietää, mitä on tulossa.

Around the World in 80 days 1

In Memory of Brycen Llewellyn 1994 - 2009

Linnoittautuminen

Djerba jäi näkemättä sillä kertaa. Matkajärjestelyt olivat liian monimutkaiset. Kuntoutusmatkatkin loppuivat sairaille elintasoihmisille. Linnoitukset ovat kuitenkin jäljellä. Muistuttavat varautumisesta mereltä tuleva uhkaa vastaan. Juoksuhautoja ja linnoituksia ei rakennella suojamuuriksi enää tänä päivänä. Uhkat ovat poliittisia ja ideologisia. Ne syntyvät rajojen sisällä kuin tauti, joka syö omaa terveyttä ja tuhoaa kudoksia. Suomi-neito on maksanut itsenäisyytensä. Toiset uhat meitä nakertavat hyvinvointivaltion kaatopaikoilla. Aina on maksettava jäljen jättämisestä. Varsinkin joutuessaan rauhan välikappaleeksi. Mistä sitä sponsorirahaa muuten kertyy, on nostettava niiden tuotteiden hintoja, jotka kuuluvat meidän jokapäiväiseen leipään. Voitot jaetaan rauhantekijälle.

Tunnen oman reviirini rajat. Lyhyenkin poissaolon jälkeen paluu on turvallinen. Olen hoitanut vastuuni. Toisin on perintöni kohdalla. Kaikki ovat osilla enkä voi sanomalla puolustautua. Tämä on minun. Suomi-neitokaan ei enää pärjää tunneäidinkielellä. Bisnesmänit hoitavat kukkaronvartijoina omia sijoituksiaan. Savolaiset piällysmiehet voivat todeta uusien lopputuloksien mukaan. Vituiksmänit, siinä on kieli ja valtio yhden sanan takana.

Kotoutumista vauhditetaan kuuntelemalla uusia videoita youtubessa. Chilessä on pudonnut lentokone, Intiassa ihmiset pakenevat tulvien alta. Kotomaassa ei mitään uutta. Kallavesj on siellä, missä minäkin. Suarines ja salamines kuljet repussa kuin äiti, jota tytär lähti hakemaan Hiroshimasta kuultuaan pommin aiheuttamasta tuhosta.

- Äiti?

- Kannoin hänet selässä.

- Äiti, pieni tyttö iloitsi nähdäkseen äitinsä. Palaajalla oli selässä vain tyhjä reppu.

 Lähtiessä sain tiedon käräjäoikeudelta haetusta pesänselvittäjästä ja -jakajasta. Tultua kirje odotti, että valitukseni ehti perille 1lk:n postimerkillä ilman seurantaa. On otettu käsittelyyn ilmoitetulla numerolla. Lopputulokset ovat hämärän peitossa.

Lie Ciocarlie kertoo kaiken ei vain sanoilla, vaan tunteilla.

Sanojen lisäksi kuvat ajasta, jonka olin poissa, yhden yön ja paikalla neljännes vuosisadan.

Ei sanoja eikä kuvia, sisälläni soi.

KKN ottaa kantaa lakien lakkauttamiseen, tehtyihin päätöksiin ja kyselee, mitä on tulossa. Omasta kokemuksesta tiedän ja nyt muistan sen kotimaan aamu-uutisen. Inkeriläisille paluumuuttajille annetaan mahdollisuus osallistua totuttuun seurakuntaelämään. Tästäkin on omakohtainen kokemus omaishoitajana seurakunnassa. 

- Mene potilasyhdistykseen, siellä on sinun paikkasi. Siksi kierrän kaukaa mielenterveysseurat ja siinä toimivat presidentintekijät. Kun työn näkee tekijän tuntee. En väheksy mielenterveydenhoitoa. Jos kaikki työ sanomisineen tekee minut hulluksi, on paras vaihtaa maisemaa. Luin otsikoista. 

- Politiikaa tuhosi terveyteni. 

Oikeiden asioiden puolesta tehty työ ei ole työtä. Kaiken maailman kukkaronvartijat tekevät minut hulluksi rahan ahneudessaan. Elämä on immateriaalinen lahja. Vaikka saisit omaksesi puolet tai koko maapallon, on sulla polli hukassa. Mitä sen pollin kanssa tekisit? Kuolemansynnit teetättävät kaikkea käsittämätöntä.
Laps tyhjät kätes ihanat. Ei ollut syntyessä mukana varaosapussia, ei ohjekirjaa eikä talonmiestä, joka huolehtisi minusta. Isoisä oli vierihoitaja, äiti kotirintamalla, isä sotarintamalla. Turhaanko, tunnen oman arvoni ja annan arvon toisellekin, jos hän on sen arvoinen. Taas mittaan immateriaalisesti ja muistoa kunnioittaen samalla mitalla.

We are the World

Vahvista ääni toisen maailman. Musiikkitalossa pitää olla yleisön hiiren hiljaa. Kaikki kahahdukset ja sivunkäännöt monistuvat. On uusi tilanne olla äänetön. Minä en osaa, onhan minulla yksi ilmainen ääni.