Tänään tahdon niin: 4. kirje

Yliopistopappi Henri Järvinen, Helsinki; Näyttelijäopiskelija Anna-Riikka Rajanen, Helsinki. Rukoushetken musiikkina soi Psalmi 104 Cyrillys Kreekin säveltämänä, esittäjänä Estonian Philharmonic Chamber Choir, joht. Daniel Reuss.   Hartaudet: Aamuhartaus 20.1 20.01.2014 06.15

Vedenhakumatkalla eilisestä iltapäivästä tähän aamuun. Taustalla on yhteisvastuukeräysteeman "lahjoita hyvä kuolema" palautus vuosiin, jolloin sairastuin omaishoitajan ammattitautiin kuolevien hoitajana. Kun aika oli ohi, kerroin yhdistyksen ihmiselle, joka oli lapsensa omaishoitaja, taudin syyn, ettei kukaan kuolisi yksin.  Istuisin viimeiseen asti vieressä, että kuoleman hetkellä olisin läsnä.

Tämä toteutui äitini kohdalla. Ympäristö ei vain ollut saattohoidossa mukana. Samoin lupasin tädilleni, kun hän uhosi kuolleena löytymisestään jonakin aamuna painamatta turvapuhelimen nappia. 
- Yksin kuoleminen on kunniaton kuolema. Minä tulen, kun on sen aika. Musta Ukkonen liehui kylillä kertomassa sukulaisille, millainen hoitaja olin isälleni ja tädilleni. Siitä sitten myöhemmin.

Valvoin viimeisen yön tädin luona, pillerillä hän sulki silmänsä, mutta jäi eloon aamulla. Sairaanhoitaja huusi kovaa.
- Nyt otetaan sokerikoe. Katsoin turhaa touhua, veripisaraakaan ei tullut neulaan monen yrityksen jälkeen ja kysyin.
- Onko tuo tarpeellista?
- Kysytään lääkäriltä. Poistuin sairaalasta isän luokse. Tein aamutoimet ja kävin sohvalle pitkäkseni, jos vielä toinen yö menisi valvomiseksi. TV auki silmänlumeeksi.

Naapurin Manu könyää sisälle, rojahtaa kiikkutuoliin ja vähättelee.
- Tiällä sitä katotaan hiihtoja. Minä en kato. Otin tyynyn kainaloon ja poistuin isän huoneeseen sanomatta sanakaan Manulle. Hän poistui omia aikojaan kuin oli tullutkin. 

Menin sairaalaan iltapäivällä nähdäkseni tilanteen. Tädin tytär miehineen istui tädin selän takana. Täti oli kyljellään.
- Tätihän on kuollut. Näin sen hänen lasittuneesta katseestaan.
- Vielä se äsken hengitti. Vierellä istujat eivät olleet havainneet olotilan muutosta. 
Sekin tarina jatkuu.

Isä antoi äänensä viimeisenä elonpäivänään presidentinvaalissa. Illalla kymmeneen mennessä valinta oli selvä. Riitta pyysi jäämään yöksi sairaalaan. Olin puutunut liian pehmeässä tuolissa istumisesta. Halusin oikaista selkäni kotona lattialle levitetylle patjalle samoin kuin aloittaessani äidin hoitajana. 
- Jos jotakin tapahtuu, saa soittaa. 
Aamulla viiden kieppeillä puhelin soi. Ystävällinen ääni ilmoitti isän kuolleen.

Näillä kokemuksilla tein saattohoitoa läheisille. Taudista olen parantunut tehdäkseni vapaaehtoistyötä syöpälasten vanhemmille ja isovanhemmille Kuortinkartanossa. Lastensairaalan rakentaminen on nostanut uusia ongelmia esiin.

Sain olla profeetta omalla maalla. Vedenhakemiseksi meni koko projekti. Sen viimeistelevät sijoittajat lapsuuskodin uimarannassa. Elävää vettä ei ole löytynyt "paskalammen" rannalta.  Meidän alkuperäisten asukkaiden ryöstöstä on kyse. Ahneella on loppunsa katujätkä -projektissakin. Heillä ei riitä resurssit eikä kiinnosta pätkääkään.

Illalla TV käyttäytyi omituisesti. Katsoin areenan tarjontaa. Katsomatta jäävät ohjelmat tulee myöhemmin areenalta. Pietarin huippumodernin Mariinski II -teatterin upea avajaisgaala nähdään tekstitettynä uusintana. Vielä 4 tuntia katseluaikaa jäljellä. Jostakin syystä katsominen oli jäänyt kesken. Nyt sen vein päätökseen kynän kanssa. Tekstit on tallessa viimeiseen Valerin  60 -vuotisonnittelulauluun saakka. Gaalan loppu oli yllättävä Finaali -esitys. 

Aamulla heräsin kuuden aamuhartausaikaan. Ihmettelin hyvin nukuttua yötä. Olinko ollut kuollut ja herännyt vedenhakumatkalle. Menee ohi aamusoitot, uutiset ja uudelleen olen vedenhakumatkalla. "Kuole ennenkuin kuolet, ettet sitten kuole, kun kuolet." Tieto isän kuolemasta tuli kylälle viiveellä.
- Odotetaan, jospa se ei ole kuollut, kun tänne ei ole mitään ilmoitettu.

Minunkin kuolemaa odotetaan tai sairastumista vakavasti levitetään huhuna. Pitäkää päivitykset osoitteista ajantasalla, jos haluatte joulukorttinne ajallaan. Välttyisin tiedustelusoitoilta, onko muisti mennyt, kun kortti on lähetetty entiseen osoitteeseen. Tai eroamiselle kirkosta "sairaan hyville" -yhteisvastuukeräyksen jälkeen on syyt kirkossa eikä minussa. Muuttovoitto on kaksipiippuinen juttu kuin kuntauudistus. Valtio ei valvonut kuntien rahankäyttöä ja tässä on lopputulos. Ei tullut keidasta eikä kameleille juottopaikkaa Vihtaniemelle. 

Viimeinen osoitteenmuutos on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle ja ilmoittaa ajallaan tärkeistä tapahtumista. Sitä en tiedä, jos muistutus tulee maksulliseksi, jatkuuko maksullinen ilmoitus. dna kiehukoon omassa liemessään uhkauksien toteuttamisessa lopettaa palvelu käytön vähäisyyden takia. Koskaan en sano pahasti, vaan hyvästi, pettureille.

Mummon orava muistuttaa, ettei tärkeintä ole vuodet, jotka elimme vaan hetket jotka ovat jääneet mieleen. Tätä pyysin kirjeellä englantilaiselta parantajapapilta. Hän lähetti oravan viihdyttämään mummoa viimeisenä keväänä Tuuspellon pihapuihin. Jos se olisi ollut enkeli, se olisi kivitetty kuin minutkin, profeettana omalla maalla.

Jos luoksesi en pääse voittajana, voin tappioni tuoda kuitenkin. 
Suruliputus  omille menetyksille WTC -muistopäivänä 11.9. joka vuosi. Isän viimeinen syntymäpäivä 9.11.1999 kotona. 10.11. alkoi kitumalla kuoleminen tehoelvytyksen jälkeen.
- Vie kotiin, sairaala on täynnä. On tulossa viikonloppupäivystys.
- Nyt en enää vie. Teen muuttoa pois, pois, pois.
- Kysytään lääkäriltä.
- Mitä lääkäri vastasi?
- Vie, sitten kun vie. 
Hoitaja suuttuu, kun en totellut. Kiusaa isää pistäessään nesteenpoistopiikin luitten väliin joka päivä. 
Siinä minun saattohoidon päivät 6.2.2000 asti. Sitten alkoi uudet vaiheet hyvän kuoleman järjestelyssä. Oliko se yhteiskunnan lahja minulle omaishoitotyöstä?

Kuoleman odotus
Kurkkusyöpää sairastava John tietää, että toivoa paranemisesta ei enää ole. Hän haluaa kuolla ilman kipuja ja ryhtyy valmistelemaan omaa jäähyväisjuhlaansa. Mutta kuoleman kanssa onkin hankala neuvotella.(U)