Maa muuttuu musiikiksi

"Tulo metsään" kuuluttaa Puskala yöklassisen viimeistä esitystä. Sarjan muut osat jäävät esittelemättä. Musiikki tuo mieleen muistoja aaltojen loiskeen vaihtuessa rekiajelun ääniin. Kavionkapsetta, lumennarinaa, aisakellojen kilinää, koiranhaukuntaa. Jospa elämäni olisikin musiikissa, mahtuisi pieneen tilaan eikä täyttäisi lattioita, hyllyjä ja koko boksia paperiroinalla. 
05:32 Popper: Im Walde (Metsässä), sarja sellolle ja pianolle. (Wendy Warner ja Eileen Buck).

Kaikki paperille painettu on menettänyt merkityksensä. Vielä viimeiset yritykset työntää postiluukusta mainoksensa keräsin käteen suorakaiteena, ympyränä ja neliönä. Muodolla sen enempää kuin sisällöllä ei ole mitään väliä. En tilaa, en osta, en osallistu kilpailuun, en lankea heräteostoihin. 

Odotan viimeistä laskua/tilausvahvistusta, josta sovimme puhelimessa kilpailuun osallistumisen seurauksena. Sähköpostiin on tullut ummet ja lammet, mitä mukamas puhelimessa sovittiin. Se on viimeinen puhelinmyyjän puheenvuoro jatkuen sähköpostissa.

Sodan sukupolvi on pommituksen kohteena. Näin sodan voiton itselleen hyväksilukeneet pistävät ruotuun meitä hävinneitä. 
- Kunpa teitä olisi paljon tykinruuaksi, muisti sodasta elävänä palannut isä aina mainita. Talolliset turvautuen maaomaisuuteensa olivat asettuneet naapureiden yläpuolelle. Heil hitlerin kuulin Komissario Palmun elokuvassa pikkupoliisin suusta murhaajan puhuttelun jälkeen. Sehän on kuin natsi. 

Sodan sukupolven kolmen palattua elävänä sodasta he toivoivat maan kuuluvan saksalaisille eikä natseille. Kuuluuko Suomi-neito suomalaisille itsenäisenä isänmaana vai viekö kuntaministeri meidät lopullisesti velallisina EU:n ylivelkaisten pankkien pelastajaksi.

Omaishoitajalla on kokemusta ja näkemystä, kuinka tähän tilanteeseen on jouduttu.
Aloittaessani omaishoitajana 1991 alkoi Irakin sota ja Jugoslaviassa yksittäisiä aseellisia kahakoita. Bosnian pakolaisia tuli Tuusniemelle. Heitä ei katsottu hyvällä. Muistan aina vanhan pariskunnan, jota tervehdin kadulla. Hekin tervehtivät arvokkaasti, kun olivat turvassa. 

Taloyhtiön keskenkasvuiset olivat kotikasvatuksen varassa.
- Ei tarvitse akkojen tulla kyselemään, kyllä sen ikäiset, alle 15 v, jo tietävät, mitä akoille vastaavat, puolusti isä poikiensa käytöstä piha-alueella. Poliisin pojista lähtien ohimarssista kuului. 
- Jos on valittamista, ota isään yhteyttä. Kunnan varastotalolta annettiin valitusosoite käteen, jos ääneen ihmettelin ulkokuntalaisten isien johtajapoikien asioidenhoitoa.

Tästä alkaa tuntematon metsä
Omaishoitajat ja läheiset ry:n
10-vuotisjuhla

Omaishoitajat ja läheiset olivat vielä yhdistyksenä juhliessaan 10. toimintavuottansa. Omin sen itselleni 10-vuotisjuhlakseni, olihan minut siirretty juuri perustettuun paikallisyhdistykseen osoitteen muuttuessa. Menin uteliaisuuttani katsomaan mihin olin joutunut ja sen kautta sain tietää juhlakutsusta. Talvipuutarhassa nostettiin maljat kymmenen vuotta yhdistyksessä toimineiden kanssa. Tiedän oman omaishoitoaikani, ja juhlin ihan omaa selviämistäni. Paikallisella yhdistyksellä ei ollut osaa eikä arpaa minuun omaishoitajana. 

Paikallinen yhdistys oli puheenjohtajansa näköinen. Hän käytti potilasyhdistyksiä keppihevosenaan politiikassa etenemiselleen. Omaishoitajat tarvitsivat vertaistukea. Kun se ei ollut yhdistyksen tarkoitus, aloin kasvattaa etäisyyttä paikallisiin ja niiden edunvalvojaksi yhdistyneeseen Liittoon.

YHDESSÄ ELÄMÄ KANTAA
Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry 15 vuotta juhlaseminaari:
Juhlapuhe: Elinikäinen oppiminen
Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Vähitellen alkoi valjeta toimintaperiaatteet yhdistyksessä ja Liitossa. Juhlapuheita pidettiin ja olin ottanut todesta Elinikäisen oppimisen. Hakeuduin sanataide -projektiin vertaistukiryhmälläni, joka tuli näkyviin Verkkokirjoittajan talon muuton yhteydessä; Kirjeketju - vertaistukiryhmä. Näitä ryhmiä kysyttiin projekteissa, joissa opetettiin verkkokirjoitustaitoja kaikille tietoyhteiskuntaan siirtymävaiheessa. 

Yhdistyksen tukityöllistetty vei minut työttömien nurkkaukseen aktivoimaan sähköpostiosoitteen. Samalla hän kertoi kuulleensa, että toimintani yhdistyksessä oli "Mairen omaa hömppä". Siitä alkoi loppulaskenta. Kristitty kehoitti minua siirtymään potilasyhdistykseen saamaan vertaistukea. 

Tein työtä käskettyä. Tiesin Neuvokas-kattojärjestön ja löysin Lahden savolaiset. Mikään potilasjärjestö ei tuntunut omalta. Syntymävamma sai oman vammaisjärjestönsä kylmien Lounais-Suomalaisten rinnalle. Halaaminen kieletty- ele kädet selän takana ja hymytön ilme kasvoilla. 

Paikallisyhdistys vietti 10 -vuotisjuhliaan. Sain kutsun, olinhan ollut utelias kaiken toiminnan suhteen. Kaikki olivat tuttuja. Hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua vaihdoin kuulumisia rahastonhoitajan kanssa keskellä tyhjää hallia. Hämmästys oli suuri. 
Sieltä hän purjehti kuin myrskynmerkki allakan reunassa. Kulkureitikseen hän valitsi meidän välistä. Tervehti rahastonhoitajaa, käänsi minulle selkänsä. Juhlapuhuja Sdp kiireisiinsä vedoten puhui ensiksi aikaansaannoksensa, CV, kansanedustajana. Seurasi pinssien jako alusta lähtien mukanaolleille.

- Jos olisit pysynyt yhdistyksessä, olisit sinäkin saanut pinssin, lohdutti rahastonhoitaja. Se ei ollut motiivini enkä käynyt selittelemään, mitä syrjintää minuun oli kohdistunut yhdistyksessä, Liitossa jopa seurakunnassa omaishoitajana viedessäni asioita eteenpäin.

Aamukampa

 zu Hause Pflegen, Hilfe für die Helfer

 

Aamukampa 1.8.2003 - 1.8.2006

Liitto  ilmoitti ulkomaanmatkasta Saksaan. Liiton edustajat, aina samat, olivat etuoikeutettuja osallistumaan matkoille. Meille itsemaksaville matkan hinta maksoi maltaita. Sain puhelinsoiton Saksasta heinäkuun lopulla 2003.

- Papa on sairas. Olemme joutuneet antamaan hänet hoitokotiin. 

Otin yhteyttä Liittoon, olivathan he tehneet yhteistyön merkeissä opintomatkoja Saksaan ja Ruotsiin. Sain pienen vihkosen: zu Hause Pflegen, Hilfe für die Helfer. Siitä lähtien se on ollut ohjekirja omaishoitamiselle. Liitto poliitikkoineen puhu vain rahasta. Omaishoitaja kuulostaa kirosanalta nuoren miehen korvissa vaimonsa hoitajana. Siksi närståendevårdare på svenska tarkoittaa juuri sitä työnkuvaa, mitä omaishoitaminen tarkoittaa.

Sodan sukupolvi: Kesällä 1941 Berliinissä viisi lapsuudenystävää nostaa maljan elämälle ja huomiselle. Jokaisella on unelmansa, ja jokainen uskoo, että sota kestää vain hetken. Toisin kuitenkin käy.

Me tämän päivän vanhempiemme tai puolisoidemme omaishoitajat olemme oman aikamme sodan sukupolvi. Meillä on ollut unelmamme, mutta toisin on kuitenkin käynyt. 
Syksyllä 1984 suunnittelimme päivän ohjelmaa. Kysymys yllätti.
- Menemmekö metsään vai kirkkoon? Menimme metsään.

Yrittäjyyden uudet tuulet puhalsivat Vesijärven risteilyllä. Tuulen suunta ei ole muuttunut, välillä puhaltaa idästä, välillä lännestä. Ollaan surffailtu aallon harjalla, josta suunta on vain alaspäin. 

Japanin kivet

Suuret kivet elämässäni olen löytänyt uudelleen. Kuuntelin aamuhartauden jo kuuden jälkeen ja toistamiseen vaille kahdekasan. Aamu aamun jälkeen rikon lupaukseni, ettei kannata mitään kuulla eikä kirjoittaa kuullun ymmärtämisestä. Aina kuitenkin mennyt elämä tekee taustatyötä kuin näyttelyn rakentaminen katsottavaksi.
(Verdi: Desdemonan Pajulaulu oopperasta Otello (Aulikki Rautawaara ja Berliinin saksalaisen oopperan orkesteri, Walter Lutze) / Aamusoitto)

 SUURIA SANOJA pieniä askelia kesällä 1960

Pastori Panu Pihkala, Helsinki. Virsi 602, säkeistöt 1, 4, 6 ja 7. Virsi alkaa sanoin: "Hämmennys valtaa usein tajuntamme". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht), Juhani Haapasalo (urut).Hartaudet: Aamuhartaus 29.1 29.01.2014 06.15

Kuninkaankivi rajakivenä

Tytöt löysivät ja valtasivat kivitalot

 

 Sodan alkamisesta 20 vuotta myöhemmin Jännevirran sillalla 1961.

 Tuusniemellä vuodesta 1991 rakennetaanko kivistä muureja vai siltoja? 

Mitä on jäljellä 72 -vuotiaan Vihtaniemen 1. ja viimeisen ylioppilaan elämästä 

muuta kuin loppuelämä kirjoittamista varten. 

Vallanpitäjät pitävät huolen marssijärjestyksestä, 

mutta ensin oli koettava omaishoidonsota.

Sodan sukupolvi

Uusi sarja (Unsere Mütter, unsere Väter) 1/3. Minisarja kuvaa II maailmansotaa saksalaisnuorten silmin. Vuonna 1941 Berliinissä viisi ystävää nostaa maljan ystävyydelle. Tulevaisuus odottaa, mutta ensin on koettava sota. 

(Kesällä 1941 Berliinissä viisi lapsuudenystävää nostaa maljan elämälle ja huomiselle. Jokaisella on unelmansa, ja jokainen uskoo, että sota kestää vain hetken. Toisin kuitenkin käy.
Suursodan raakaa todellisuutta kuvaavaan kolmiosaisen sarjan pääosissa nähdään Volker Bruch, Tom Schilling, Katharina Schüttler, Miriam Stein ja Ludwig Trepte.)

2/3. Kaksi vuotta on kulunut mutta sota jatkuu. Saksa valmistautuu suurhyökkäykseen, ja ennen sitä osa ystävistä kohtaa rintamalla. Jälleennäkeminen on lyhyt ja raastava. Viktoria kuljetetaan junassa keskitysleirille.

3/3. Wilhelm tuomitaan maanpetturuudesta. Greta viruu vankilassa ja Viktor on partisaanien riveissä. Kun sota viimein loppuu, ketkä ovat sankareita ja ketkä syyllisiä? Entä moniko viidestä ystävästä on silloin elossa?   

Saksalaissarja sodan ajan nuorista, unelmista ja todellisuudesta

Tänään tahdon niin: 5. kirje

  vko 5

VIHTANIEMEN 1. JA VIIMEINEN

 

Voimaeläimeni  viesti minulle:

”Arvostat vahvuutta ja lujaa tahtoa. Olet ylväs ja karismaattinen aina, kun annat niiden näkyä sinusta. Sinussa on sitkeyttä, jota monet ihailevat.
Oletko jossain tilanteissa kuitenkin turhan arka? Nopeudestasi, maskuliinisesta väkevyydestäsi ja omapäisyydestäsi voi olla silloin apua. Älä anna kuitenkaan itsepäisyyden kääntyä sinua vastaan, vaan jousta periaatteistasi tarvittaessa.
Joskus suojelet itseäsi liikaa. Uskalla heittäytyä hetken vietäväksi. Karismasi kantaa sinua kyllä.”


Matkalla kuninkaan kruunajaisiin on tullut tilapäinen viivytys, joka sai viimeisen esityksen Mariinski 2. avajaisgaalassa. Siitä ilmoittaa "kirje Pariisista". Koko pysähdys on kirjoitettu muistiin vaihtuen Meksikon pikajunan pysähdykseen eräänä päivänä vuosituhannen vaihtumisen jälkeen.

Palaan Vihtaniemellä vuoteen 1900. Isovanhempani ja kuningas elivät sulassa sovussa. Kyse ei ollut reviirin valtauksesta eikä taistelusta jokapäiväisestä leivästä. Reviirikin kuuluu jokaiselle joka päivä saada olla rauhassa. 

Lapsuuskodin seinää ei korista kruunupää. Sen viesti on minussa, jota yritetään ottaa minulta pois. En kuitenkaan vielä ole luovuttanut, vaan omistajan oikeudella suojelen Vihtaniemen kruunupäätä. Siinä metsästysseura on kokenut arvovaltatappion kuntaan sijoittaneiden uusrikkaiden kunnanmökkiläisten kanssa. 
He yhdessä kaavailivat markkinoida ulkolaisille jahtiretkiä laajoilla erämaa-alueilla. Sovun säilyttämiseksi isä aikanaan allekirjoitti vuokrasopimuksen. Vielä isän kuoleman jälkeen he jatkoivat metsästystä. 

Kävin pyytämässäni tietoimituksessa, jossa lahjotuilla päätöksillä olin menettämässä miljoonaperintöni. Kohtasin tiellä hirvimiehen pyssyineen. Maksoin toimituskulut ja siitä alkoi reviirin takaisin valtaus. Sanoin vuokrasopimuksen päättyväksi allekirjoituspäivänä omistajan vaihdoksen johdosta.

Eilinen elokuva "Anne Frankin päiväkirja"  on totta tänään "vainojen uhrien muistopäivänä". Henkilöhistoriassa elän uudelleen suvuntarinaa 1900 alusta lähtien. Mikä minua ahdistaa, on vaiettu häpeä. Palattuani vanhempieni hoitajaksi syntymäkuntaani siitä ei enää kuiskittu, vaan huudettiin ääneen päin naamaa. Sitä se on ollut, se kohdistuu vainojen uhreihin rasismina syntyperän mukaan. 

Vanhempani tekivät parhaansa aina vuoteen 1991. Sitten he tarvitsivat apua selvitäkseen kotona. Tämä on viimeinen villitys, joka on pahempi kuin ensimmäiset vaiettu häpeä ja hävitty sota minulle 5 -kymppiselle naiselle. Taustatueksi on tullut 4. käsky vanhempien kunnioittamisesta ja siihen liittyvästä lupauksesta. Kunnioitetut ovat kuolleet, piäsnuatikat ovat neljännen käskyn selitysosan varassa. Siinä heillä ohjesääntö asioiden hoitajana maailman tappiin.

Oma arvioni näistä kruunamattomista kuninkaista löytyy ominaisuuksista, joista Hitler muistetaan. Poirot on jättänyt jäähyväiset eikä enää tarvitse viiksiä.
(Hercule Poirot: Esirippu laskee (12). (Poirot's Last Case) Terveys rakoilee mutta mieli on yhä terävä kun mestarietsivä ja Hastings kohtaavat jälleen rikoksen äärellä. Kykeneekö haurastuva Poirot ratkaisemaan vihoviimeisen tapauksensa? N: David Suchet.)

Toinen tuntomerkki liittyy miehisyyteen, johon tarvitaan Eu:n tuomioistuimen päätös, että ne kuuluvat jokaisen ytimeen. Hitleristä sanotaan yksikiveksisenä, joka kävi latautumassa Bayerin korkeuksissa. Siellä syntyivät hänen tuhoavat ajatuksensa kuin eläkepäätökset Rukan lumilla. 
Pyynnöstäkään en ole tutkinut kivesten kokoa enkä lukumäärää. Se on edunvalvojan antamaa väärää tietoa laillistetun hierojan ammattityöstä ja periaateesta. 
Kanavat ovat uudistuneet, tunnetilat eivät valehtele. On annettava palautetta.
- Tunnen itseni poliittiseksi huoraksi, kun pääministeri änkee sänkyyni ajalla ajattomalla enkä ole varannut aikaa hänen kanssaan. 

Voimaeläimeni kyselee.
- Oletko joissain tilanteissa kuitenkin turhan arka? Se on viisautta joskus poistua paikalta, kun kysellään turhia. On toinen tapa vastata tilaisuuden tullen pelkäämättä joutuvansa enemmän eristykseen kuin on joutunut.
Hirven viisaudella pakene tai taistele. Pyssymiehen nähdessään on paras ottaa jalat alleen ja juosta riitävän kauas taakseen katsomatta.
Suvunjatkamiseksi kruunatullekaan ei riitä kruunu. On taisteltava oikeudestaan laumassa jatkaa sukua. Biologian opettajan neuvo kuningassukujen rapautumisen estämiseksi. Prinsessan on heittäydyttävä satamajätkäseikkailuun.
- Sinäkö olit se kuninkaallinen?  

Elämäni 1. vallankäyttäjä penkkarikeväänä 1961. 
Riemuylioppilaana ei ollut mitään syytä palata muistelemaan kouluaikaa. Saman koulun kasvatti kansakoulunopettajana samassa koulussa antoi keväällä -63 opetuksen. Otti kiinni juopottelukaverinsa kanssa. Yhdessä raahasivat lammelle ja heittivät veteen. Oli paha paikka kertoa äidille, mistä mustelmat olivat tulleet Syntisenlaulunmaassa. 
Tässä alku ja loppu opinhaluisen tytön elämälle kansakoulunopettajan mandaatilla vahvistaa laki. Ikä 61/64 vuotta ehdoton. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa." Meistä on moneksi. Hartaudet: Aamuhartaus 28.1.2014 06.15 
Missä näytellään viimeinen finaali itsenäisen Suomi-Neidon historiassa?

90 -vuotispäivänä 

Viitakossa

Mauri Kunnas. Koiraveljekset /lapset (8)

Maailman paras isä -sertifikaatti 

9.11.1996 

ympärillä 

lapsenlapset (11), lapsenlapsenlapset (3),

 yht. 32 juhlijaa sukuun kuuluvana.

6.2.2000 "Eläköön uusi kuningatar!"
7.2.2000 "Kuningas on kuollut."


11.9.2001 WTC-tuho, amerikkalaiset hävisivät lomarannoilta.
- Äitini Amerikasta -esittelijä. Olen otettu suvuttomasta lisääntymisestä ilman häpeää.
 

Aamusydämellä

Aamusydämellä
Vammaisen oikeus lapseen. Lapsettomuushoidot ovat olleet raskaita Tiina ja Jukka Kumpuvuorelle syrjivien asenteiden vuoksi. yle.fi aamusydamella.
HS: Suuri osa neuvoloista käyttää vanhentuneita kasvukäyriä 10:55

Hyvin nukutun yön jälkeen herään tammikuun  viimeiseen sunnuntaihin. Pikavalinnoilla kaikki tietsikan sivut ovat virheellisissä osoitteissa eivätkä suostu aukeamaan. Onko mikään paikallaan ubiyhteiskunnassa? Minulle tämä 24h/7 avoinna oleva maailma on vieras, pitäähän ihmisen nukkua jossakin välissä, vai onko ihmisestä kehitetty unta tarvitsematon robotti. 
Tietoyhteiskunta ei ole kenenkään hallinnassa, sen sain kokea keskussairaalan polilla sovittuna päivänä ilmoitetussa paikassa. Nimeäni ei löydy listalta. 

Jossakin välissä käynnin tarkoitus tulee hoidetuksi yhteisymmärryksessä. Vika on tietokoneyhteyksien yhteensopimattomuudessa. Kenenkään ei tarvitse pyytää anteeksi enkä syyllistä tietokoneelta ajanvarausta katsovaa hoitajaa.
- Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä. Jotakin on kokeiltu, eikä listalle marraskuussa merkityn nimeä löydy tammikuussa. Olemme kaikessa väliinpudonneita. Se on ulkoistettu koneen tehtäväksi Syntisenlaulunmaassa.

Aamusydämellä viipyy areenassa ensi vuoteen. Työssä sain hoitaa Marjaa juuri tuossa tilanteessa. Hän oli syntymävammainen raajapuutoksineen, mutta täysjärkinen tehdäkseen työtä. Sähköhoidot eivät sopineet hänelle ja lääkäri lähetti hierontaan maksusitoumuksella. Ekakerralla puhuttiin hänen terveystilanteensa syntymästä lähtien. Sen jälkeen keskustelunaiheet olivat arjen asioissa. Meistä tuli hyvät ystävät.

Hoitosarja päättyi, lähetin laskun maksajalle tarvittavin tiedoin lääkärinlähetteen mukaan. Maksaja soittaa, laskusta puuttuu raportti. ja se on maksun edellytys.  Annan palautteen siltä seisomalta.
- Raporttia en tule antamaan. Hieron Marjaa vaikka ilmaiseksi lääkärin lähetteellä tai ilman. 
Tulin myöhemmin toisiin aatoksiin. Kirjoitin palautteen saatesanoilla.
- Minä häpeän meidän terveiden puolesta, mitä kaikkea vammaiset joutuvat kokemaan ns. terveiden taholta. Postitin kirjeen maksajalle. Puhelin soi.
- Laskusi on maksettu. Minulla olisi sinulle sukulaisasiakas, jota pitäisi hieroa kotona.
- Kiitos, mutta kotikäynnille en lähde.

Lahdessa oli markkinat. Valitsin kortteja kadun varrella kojussa. Marja käveli miehensä kanssa ohi. Juoksin perään kortit taskussa. Pyysin heidät kahville kuullakseni, mitä heille kuuluu. Kaikki oli järjestynyt, mutta vammaisuus oli aina 1. este olipa kyse vaikka vanhan sukulaisen hoitamisesta. Vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan voitu kieltää. Palasin maksamaan kortit. 
Eskoseni, maailma ei muutu miksikään. Siitä pitävät lainlaatijat ja vahvistajat huolen. Samat puhuvat päät ja aatteet hallituksesta toiseen. 

Horisontti.

Keskustelun aiheena saattohoito; studiossa Esko Seppänen ja Virpi Sipola. ''Haluan kuolla reippaasti niin kuin elinkin'' sanoo eläkkeellä oleva kansanedustaja Rauha-Maria Mertjärvi. Haastateltavana Ulla-Leena Lundberg. Toimittajina Simo Alastalo ja Ville Talola

On yhteisvastuukeräyksen aika. Horisontissa keskustellaan saattohoidosta "lahjoita hyvä kuolema" -teemalla. Omaishoitajana aloitin 24h/7 keskeytymättömällä 3-vuorotyöllä. Naapurin laahava ääni kuuluu vielä tänä päivänä.
- Kyllä minä pelekäsin, nyt se kuoloo. Hetkeäkään en pelännyt kuolemaa, yhteisvastuukeräys "sairaan hyville" viskasi minut potilasjärjestöön kristityn lähettämänä. Siksi omaishoitoasia ei ole edennyt suuntaan eikä toiseen. Omaishoitajan jaksaminen on ihme, kun poliitikot pähkäilevät rahojen loppumista. Siinäpähän pähkäilette kertoimella 5.4 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta eduskunnassa. Se on saavutus sekin eläke-etuutena. Meidän lait ovat erilaiset herroille ja narreille kukkaronvartijoiden mielestä. Pettämisrahoilla saatiin aikaan muukalaisille hautausmaa. 

Inhorealistisin tuntein katson Anne Frankin päiväkirjan omana sodan sukupolven kokemuksena avoimessa yhteiskunnassa suljetun yhteiskunnan sääntöjen puristuksessa tietokoneen tarjoamalla roskapostin tietämyksellä.
Kino Klassikko: Anne Frankin päiväkirja 

 

(The Diary of Anne Frank/USA 1959) Kolmella Oscarilla palkittu elokuva tytöstä, joka perheineen piileskeli yli kaksi vuotta natsien juutalaisvainoja Amsterdamissa. O:George Stevens N:Millie Perkins, Shelley Winters.

 

Sinähän tässä opetat

Torstai, 23. tammikuuta 2014 toistuu päivänä samanlaisena kuin se on merkitty aikakirjoihin 72 kertaa tätä päivää ennen. Noista puol'talven päivistä ei ole ulkoilukuvia eikä juuri sisälläkään otettuja. Tämä nurkkakuva/1948 heräsi henkiin 1991, kun kävin tervehtimässä vierellä istuvaa tyttöä työvoimatomiston pöydän toisella puolella. 
- Sinä olit pentuna kova suuttumaan. Siinäpä odottamaton tervehdys 5 -kymppiselle pitkän poissaolon jälkeen. Hänen muistonsa minusta olisi voinut pukea muotoon: 
- Maire, perkele, halausten kera tai ilman. Miehet tervehtivät toisiaan näin, kuulin isältäni, kun Eteissaaren mökistä lähtöisin oleva sotakaveri tunnisti isäni eläkeläisten retkellä.
- Arvi, perkele.

Juoksujalkaa riensin kotiin. Kaivoin esille vanhat valokuva-albumit, etsin juuri tuota kuvaa, josta sanojalla oli tunnetila muistissa järjestäessään, kuka saa istua vierellä ja kehenkä pitää olla hajurako. Se säilyi nuo 10 Tuusniemellä viettämääni vuotta hänen järjestellessä omaishoitajien työllistämistä. 
- Olet vaikea työllistettävä.
- Olet vaikea omainen.
- Olet vaikea potilas. 
Siinä järjestelijöiden vaikeudet kaikilla tahoilla, kun minulla oli oma kutsumus omien vanhempien hoitajana arjessa ja saattohoitajana kuoleman lähestyessä. Joskin saattohoitoaika jäi lyhyeksi. Äidillä tiistaista keskiviikon ja torstain väliseen yöhön, isällä perjantaista maanantaiaamuun. Silloin he luovuttivat tietäen, ettei tästä enää voinut kääntyä takaisin. 

Ihmiset, joita en totellut, eivät enää tervehtineet kärsittyään arvovaltatappion. Minut nähdessään he hävisivät kadun toisen puolen pusikoihin tai käänsivät selkänsä. Minäkään en halunnut häiritä negatiivinruskeiksi paisuneita pallopäitä.  

"Voimauttavan valokuvan -perusteet" kurssin lähipäivässä esittelin kuvan "Tuusniemi perinnekuvin KALENTERI VUODEKSI 2001" julkaisussa alkuperäisen kuvan lisäksi. Se oli minua eniten liikauttanut omassa syntymäkunnassa, jonka anti minulle oli ollut 5 lukuvuotta kansakoulua Koivuharjun kamarissa ja Korpelan tuvassa. Opettajatkin epäpäteviä kuin tämän päivän vanhusten hoitajat.

Voimauttavien valokuva-albumeiden ja kirjojen joukosta kaivoin esille kalenterin 2001. Kalenterin välissä kuvan kohdalla on voimauttava kuva taivaalle piirtyvä teksti hypystä tuntemattomaan. Alastulo lähtöpisteeseen on varma. 
PÄIJÄT-HÄMEEN POLIISILAITOS LAHDEN PÄÄPOLIISIASEMA:n kuitti todistaa antamallaan henkilökortilla 2011, että minä olen minä asioidessani yhteiskunnan kanssa. 
- En kuollut syöpään.
- En ollut lataamossa.
- En ollut katuhuorana. 
"Mikä sinä luulet olevasi?" kysymykseen annoin äänettömän vastauksen woodoomenoilla. Sielunhoitona sain selittävät sanat: "Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki. Nythän se asia on kukkapenkissä."

Elinkello on oikeassa ajassa, aikamerkki klo 6.00. Avaan radion, jään odottamaan aamuhartautta. Seuraava havainto on  Päivän mietelause. YLE Radio 1 06.56 - 07.00, josta sieppaan lapsen palautteen äidin kielteiseen opetukseen.
- Äiti, sinähän tässä opetat. Melkein sama kuin "senkin porsas" vastaa. 
- Äiti, porsas on sian lapsi. 
Mistään en voi tarkistaa, mikä päivänmietelause oli, kun en tallenna jälkikuuntelua varten nauhalle. On mennyt pois muodista eikä kasettisoitin ole enää käyttökunnossa.

Olen kiitollinen aamusoiton juontajalle viihdyttävästä välipuheesta esitettävistä kappaleista. Se tekee hetket nautittaviksi, kun itse ei tarvitse nähdä vaivaa.
W.A. Mozart: Presto Sinfonia concertantesta Es-duuri (Richard Tognetti, Christopher Moore ja Australian kamariork.) Corrette: Meritaistelu (Jukka Tiensuu).

Aamuhartaus on kuunneltava, onhan moni pappi kiinnostunut EU -ehdokkuudesta.  
Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. Hartauden musiikkina Kampin laulu laulaa virrestä 310 säkeistön 8. Virsi alkaa sanoin "Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on", joht. Eric-Olof Söderström, Pertti Eerola, urut. Hartaudet: Aamuhartaus 23.1 23.01.2014 06.15 
Joidenkin pappien aamuhartaudet kuuluvat Tuliukko-blogiin eikä kaikki toimittajat puhu meistä meille vaan itsestään hakien ymmärrystä tultuaan tyrmätyksi. Siitä on tehtävä maailman rauhan saavuttamiseksi kaukana, kun presidenttiehdokkuus vie kaiken ajan ja somaalit jäävät ilman poliittista tukea. 

Presidentti Martti Ahtisaari vihitään Åbo Akademin kunniatohtoriksi.

"Ahtisaaren mukaan Mandela käytti vaikutusvaltaansa rakentaakseen uuden Etelä-Afrikan kaikille sen kansalaisille, ja näytti esimerkkiä vastuullisesta johtajuudesta."

Tutkimusyhtiö: PC-koneiden myynti romahti - historiallinen pudotus

Lobbauksesta en vielä tiennyt mitään hankkiessani omaa PC:tä. Tänään se on päivän puheenaihe. Käytetyn tietokoneen ostoa suositelleet olivat lobbareita. Koulun koneiden myynti omaan lukuun oli lobbauksen lobbaus. Sai nauttia hyödystä kolme vuotta, sinä hullu.

Psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen

PHNetin nurkkauutinen riittää minulle ilmoituksena, mistä kaikki alkoi meidän suvun tarinassa Vihtaniemellä. Tarina on olemassa, mutta niistä tapahtumista on vaiettu ja vaiennettu aina vuoteen 1991. Silloin palasin syntymäkuntaani hoitamaan vanhempiani kotona. Silloin räjähti maailma uuteen liekkiin.
109 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)

1905: Pietarin Verisunnuntai, vuoden 1905 Venäjän vallankumouksen alku.

Sain puhelinsoiton toissailtana virka-ajan päätyttyä. ESS:n puhelinmyyjä muistutti joskus tilaamastani kotiin kannetusta sanomalehdestä. Kaikki me tiedämme, että tilaajat ovat vähentyneet ja kannattavuus on kiikunkaakun loppumassa.
- Minulle riittää netin otsikot. En ole lukenut paperilehdistä sen enempää. Pitäisi jo palkata ihminen kantamaan lehdet lehtikeräykseen. Kiitos, mutta en tilaa lehteä millään hinnalla kestona enkä määräajaksi.

Nämä ovat niitä pieniä kiviä, joihin kompastumme. Olen matkalla vuoren luo kun Muhametti jakaessaan ilmaisjakelulehteä kerrostaloon, kun kukaan ei halua avata ulkolaiselle ovea suorittaakseen ottamansa tehtävän loppuun.

Pastori Panu Pihkala, Helsinki. Hartauden musiikkina Olavi Virta laulaa Charles Chaplinin kappaleen Hymy. Hartaudet: Aamuhartaus 22.1 22.01.2014 06.15

Aamusoitot pitäisi nousta kuuntelemaan istuen, muuten ne vievät mukanaa. Dowland: Come againe, sweet love doth now envite (Barbara Bonney ja Jacob Heringman). Ibert: Pieni valkoinen aasi (James Galway ja Phillip Moll). Kuitenkin käperryn vielä peiton alle, etteivät uutiset pahasta maailmasta iske tajuntaan ja saa minua itkemään.

Sodan sukupolvi illalla sai kaikki muistot virkoamaan ikään kuin itse olisin ollut mukana sodassa. Olen ollutkin tunnetasolla kesästä 1941 Saksan hävittyä sodan ja 1991 Neuvostoliitto lakattua olemasta Neuvostoliiton hajoaminen – Wikipedia

En ole arkistoissa tutkimassa valtioiden tilannetta. Veisin mukanani ministerit Virkkusen ja Huovisen Tuusniemelle katsomaan alkutilannetta, mistä kuntauudistus ja sotepalvelujen uusjärjestely sai alkunsa. Olivatko ministerit vielä syntyneetkään, kun sosiaalinen sota alkoi?Tuli lama ja ylivelkaantuneet kunnassa. Minun työllä oli siunaus sijoittajien ahneutta. Sain rahaa jatkaakseni omaishoitajana presidentin valintaan asti 6.2.2000.  Siitä alkoi uusi vaihe, jossa minua mitattiin omaishoitajana ja kiellettiin puhumasta. Alkoi hernepussin heittokisa, missä saisin olla, mitä saisin tehdä ja mitä saisin puhua.

Omaishoitajat ja läheiset ry:n
10-vuotisjuhla

Oli kuitenkin juhlan aika. Osallistuvista jäsenmaksun maksajista oli puute. Minut valittiin johtokuntaan ja sain kuukausikirjeen yhdistyksen tapahtumista. Nyt on minun juhlan aika. Ilmoitin lähteväni juhlaan, olisihan se minunkin 10-vuotisjuhla. (ja siksi se jäi.)

Arajärven osallistuminen oli mainittu ja naiset innostuivat lähtemään mukaan. Talvipuutarha oli juhlapaikka, jonne Presidenttikin saapui. Otin valokuvia, mutta en ehtinyt niistä antaa yhdistyksen kansioon, kun minua ruvettiin syrjimään. 

En ollut enää omaishoitaja enkä ollut tällä rahoitusalueella ollutkaan omaishoitajana. Se siitä ja sen kestävyydestä. Omaishoidon sota jatkuu. Itse selvisin ilman psyykkisiä vammoja. Mikä tässä vauhtia hidastaa, on borrelioosi ja sosiaaliset käänteet. Mutta terve mieli kantaa tästä eteenpäin. Suku on selvinnyt pahemmistakin paikoista, joista vahvuuteni kumpuaa. 

KympinLapset ja Isovanhemmat

Kun koulutus ei antanut lupaa sukupolvenvaihdokseen, muunsin projektia vapaaehtoistyöhön lahjoittakseni hyvää elämää syöpälasten perheille. Yhteisvastuukeräys "lahjoittaa hyvän kuoleman" Suomi-Neidolle. Siihen tämän päivän politiikka on johtamassa. 

Koulutus jatkuu kokeilevana nettiympäristössä. Olen kiitollinen, että sain kutsun tulla mukaan. Pylväikkö takana ei ole raunioista vaan elävästä ympäristöstä.

 
Heikkouteni: uupuminen keskeytymättömästä 3-vuorotyöstä, johon olisi tarvittu 5.4 työaikalakia noudattavaa hoitajaa korvaamaan omaishoitajan. 10 vuotta tuotti laskennallisesti 54 miestyövuotta eikä se kerro mitään politiikoille sosiaalipolitiikasta. Kaikki ovat sairastuneet dementiaan. Kelakin kuvaa tehtäväänsä. 

Vanhus nostetaan tuolille istumaan, kynä käteen, paperi toiseen ja malli eteen kehoituksella.

- Piirrä ruusu jos muistat. Mitä sitten, jos kukaan ei enää muista, mistä kaikki alkoi. 

Sarjakuvassa Lassi vielä ihmettelee, mikä on Leevin niin väsyttänyt. Toisessa kuvassa Karvinen katselee eteen ja taakse, vetää telttansa vetoketjun kiinni ja odottaa.

- Maailma tarvitsee vielä viisi minuuttia. 

 

Tänään tahdon niin: 4. kirje

Yliopistopappi Henri Järvinen, Helsinki; Näyttelijäopiskelija Anna-Riikka Rajanen, Helsinki. Rukoushetken musiikkina soi Psalmi 104 Cyrillys Kreekin säveltämänä, esittäjänä Estonian Philharmonic Chamber Choir, joht. Daniel Reuss.   Hartaudet: Aamuhartaus 20.1 20.01.2014 06.15

Vedenhakumatkalla eilisestä iltapäivästä tähän aamuun. Taustalla on yhteisvastuukeräysteeman "lahjoita hyvä kuolema" palautus vuosiin, jolloin sairastuin omaishoitajan ammattitautiin kuolevien hoitajana. Kun aika oli ohi, kerroin yhdistyksen ihmiselle, joka oli lapsensa omaishoitaja, taudin syyn, ettei kukaan kuolisi yksin.  Istuisin viimeiseen asti vieressä, että kuoleman hetkellä olisin läsnä.

Tämä toteutui äitini kohdalla. Ympäristö ei vain ollut saattohoidossa mukana. Samoin lupasin tädilleni, kun hän uhosi kuolleena löytymisestään jonakin aamuna painamatta turvapuhelimen nappia. 
- Yksin kuoleminen on kunniaton kuolema. Minä tulen, kun on sen aika. Musta Ukkonen liehui kylillä kertomassa sukulaisille, millainen hoitaja olin isälleni ja tädilleni. Siitä sitten myöhemmin.

Valvoin viimeisen yön tädin luona, pillerillä hän sulki silmänsä, mutta jäi eloon aamulla. Sairaanhoitaja huusi kovaa.
- Nyt otetaan sokerikoe. Katsoin turhaa touhua, veripisaraakaan ei tullut neulaan monen yrityksen jälkeen ja kysyin.
- Onko tuo tarpeellista?
- Kysytään lääkäriltä. Poistuin sairaalasta isän luokse. Tein aamutoimet ja kävin sohvalle pitkäkseni, jos vielä toinen yö menisi valvomiseksi. TV auki silmänlumeeksi.

Naapurin Manu könyää sisälle, rojahtaa kiikkutuoliin ja vähättelee.
- Tiällä sitä katotaan hiihtoja. Minä en kato. Otin tyynyn kainaloon ja poistuin isän huoneeseen sanomatta sanakaan Manulle. Hän poistui omia aikojaan kuin oli tullutkin. 

Menin sairaalaan iltapäivällä nähdäkseni tilanteen. Tädin tytär miehineen istui tädin selän takana. Täti oli kyljellään.
- Tätihän on kuollut. Näin sen hänen lasittuneesta katseestaan.
- Vielä se äsken hengitti. Vierellä istujat eivät olleet havainneet olotilan muutosta. 
Sekin tarina jatkuu.

Isä antoi äänensä viimeisenä elonpäivänään presidentinvaalissa. Illalla kymmeneen mennessä valinta oli selvä. Riitta pyysi jäämään yöksi sairaalaan. Olin puutunut liian pehmeässä tuolissa istumisesta. Halusin oikaista selkäni kotona lattialle levitetylle patjalle samoin kuin aloittaessani äidin hoitajana. 
- Jos jotakin tapahtuu, saa soittaa. 
Aamulla viiden kieppeillä puhelin soi. Ystävällinen ääni ilmoitti isän kuolleen.

Näillä kokemuksilla tein saattohoitoa läheisille. Taudista olen parantunut tehdäkseni vapaaehtoistyötä syöpälasten vanhemmille ja isovanhemmille Kuortinkartanossa. Lastensairaalan rakentaminen on nostanut uusia ongelmia esiin.

Sain olla profeetta omalla maalla. Vedenhakemiseksi meni koko projekti. Sen viimeistelevät sijoittajat lapsuuskodin uimarannassa. Elävää vettä ei ole löytynyt "paskalammen" rannalta.  Meidän alkuperäisten asukkaiden ryöstöstä on kyse. Ahneella on loppunsa katujätkä -projektissakin. Heillä ei riitä resurssit eikä kiinnosta pätkääkään.

Illalla TV käyttäytyi omituisesti. Katsoin areenan tarjontaa. Katsomatta jäävät ohjelmat tulee myöhemmin areenalta. Pietarin huippumodernin Mariinski II -teatterin upea avajaisgaala nähdään tekstitettynä uusintana. Vielä 4 tuntia katseluaikaa jäljellä. Jostakin syystä katsominen oli jäänyt kesken. Nyt sen vein päätökseen kynän kanssa. Tekstit on tallessa viimeiseen Valerin  60 -vuotisonnittelulauluun saakka. Gaalan loppu oli yllättävä Finaali -esitys. 

Aamulla heräsin kuuden aamuhartausaikaan. Ihmettelin hyvin nukuttua yötä. Olinko ollut kuollut ja herännyt vedenhakumatkalle. Menee ohi aamusoitot, uutiset ja uudelleen olen vedenhakumatkalla. "Kuole ennenkuin kuolet, ettet sitten kuole, kun kuolet." Tieto isän kuolemasta tuli kylälle viiveellä.
- Odotetaan, jospa se ei ole kuollut, kun tänne ei ole mitään ilmoitettu.

Minunkin kuolemaa odotetaan tai sairastumista vakavasti levitetään huhuna. Pitäkää päivitykset osoitteista ajantasalla, jos haluatte joulukorttinne ajallaan. Välttyisin tiedustelusoitoilta, onko muisti mennyt, kun kortti on lähetetty entiseen osoitteeseen. Tai eroamiselle kirkosta "sairaan hyville" -yhteisvastuukeräyksen jälkeen on syyt kirkossa eikä minussa. Muuttovoitto on kaksipiippuinen juttu kuin kuntauudistus. Valtio ei valvonut kuntien rahankäyttöä ja tässä on lopputulos. Ei tullut keidasta eikä kameleille juottopaikkaa Vihtaniemelle. 

Viimeinen osoitteenmuutos on ulkoistettu kolmannelle osapuolelle ja ilmoittaa ajallaan tärkeistä tapahtumista. Sitä en tiedä, jos muistutus tulee maksulliseksi, jatkuuko maksullinen ilmoitus. dna kiehukoon omassa liemessään uhkauksien toteuttamisessa lopettaa palvelu käytön vähäisyyden takia. Koskaan en sano pahasti, vaan hyvästi, pettureille.

Mummon orava muistuttaa, ettei tärkeintä ole vuodet, jotka elimme vaan hetket jotka ovat jääneet mieleen. Tätä pyysin kirjeellä englantilaiselta parantajapapilta. Hän lähetti oravan viihdyttämään mummoa viimeisenä keväänä Tuuspellon pihapuihin. Jos se olisi ollut enkeli, se olisi kivitetty kuin minutkin, profeettana omalla maalla.

Jos luoksesi en pääse voittajana, voin tappioni tuoda kuitenkin. 
Suruliputus  omille menetyksille WTC -muistopäivänä 11.9. joka vuosi. Isän viimeinen syntymäpäivä 9.11.1999 kotona. 10.11. alkoi kitumalla kuoleminen tehoelvytyksen jälkeen.
- Vie kotiin, sairaala on täynnä. On tulossa viikonloppupäivystys.
- Nyt en enää vie. Teen muuttoa pois, pois, pois.
- Kysytään lääkäriltä.
- Mitä lääkäri vastasi?
- Vie, sitten kun vie. 
Hoitaja suuttuu, kun en totellut. Kiusaa isää pistäessään nesteenpoistopiikin luitten väliin joka päivä. 
Siinä minun saattohoidon päivät 6.2.2000 asti. Sitten alkoi uudet vaiheet hyvän kuoleman järjestelyssä. Oliko se yhteiskunnan lahja minulle omaishoitotyöstä?

Kuoleman odotus
Kurkkusyöpää sairastava John tietää, että toivoa paranemisesta ei enää ole. Hän haluaa kuolla ilman kipuja ja ryhtyy valmistelemaan omaa jäähyväisjuhlaansa. Mutta kuoleman kanssa onkin hankala neuvotella.(U)  
 

Palvelumaksun määräytyminen

Avaa aamuhartaus kuulumaan tämän blogin taustalla:
Rukouspalveluksen Jumalansynnyttäjälle toimittaa Isä Teo Merras, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Liturgiat laulavat isä Petri Hakonen, isä Juha Lampinen, Varvara Merras-Häyrynen ja Stiina Hakonen. Hartaudet: Aamuhartaus 18.1 18.01.2014 06.15

Mademoiselle Maiya "Merlot" Tin muotokuvassa tänä aamuna ennen kuutta. Rakkautta ei ole ilman varjoa suomentaa kuuluttaja aamusoiton esityksiä. Ravel: Forlane sarj. Couperinin hauta (Robert Casadesus). Grieg: Lemmenruno (Richard Tognetti ja Australian kamariork.) Peterson-Berger: Böljebyvals (Ingvar Wixel ja Tukholman FO/Johan Arnell). 
Näistä kuulutuksista saan itselleni enemmän kuin pelkästä esityksestä. Hyvä puoli on kun ei tarvitse nähdä kuuluttajaa. Vain ääni ja musiikki. Kasvoihin olen kyllästynyt, kun niihin liittyy tunnetiloja, mitä jo pelkkä nimen kuuleminen herättää. Mieli kulkee omia reittejään eikä kierrä inhorealistisia tunteita. Niitä politiikasta löytyy, vaikka asioiden hoitajina heidän pitäisi toimia elämää kannattelevina voimina.

Palaan juurilleni Vihtaniemelle. Naapurissa on Lintula nunnineen ja Valamo munkkineen. Lapsuuskoti on jäänyt tyhjilleen, kun naapuriksi kunta on tuonut sijoittajat mökkipläntteineen.

Aloitin jo eilen edestakaisen seilaamisen entisen ja nykyisen olopaikan välillä. Elokuvan, Pastori Jussilainen, jälkeen vuosikatsaus 1950 saa minut kyyneliin. Perheessä lasten käytössä oli vain yhdet kengät. Vuoropäivinä käytiin koulussa. Amerikan paketista löytyi kaikille lapsille omat monot. Kesät juostiin paljain jaloin. Se oli sitä aikaa, josta työvoimatoimiston pöydän taakse päätynyt toimistonhoitaja muistutti 5-kymppistä vanhempiensa hoitajaksi palannutta.
- Sinä olit pentuna kova suuttumaan. 

Vuosi oli 1991 ja silloin pelisäännöt olivat tämän päivän tasolla. Kunnallinen kotihoidontuki antoi mahdollisuuden keskeyttää ansiotyö ja lähteä säästämään kaksi laitospaikka enemmän tarvitseville hoitamalla vanhemmat kotona. Tämä lähtötilanne pitää selvittää pohjamutia myöten, kuinka valtion säätämä asetus omaishoidosta pisti tuulta purjeisiin. Omaishoitajista tuli kunnassa työllistettäviä ja omaishoidontuki perittiin kunnalle takaisin palvelumaksuna.
Sote-asiakasmaksut kunnissa ylärajalla (16.1.2014 22:14)

"Asiakasmaksulla on kaksijakoinen tarkoitus. Toisaalta sillä rahoitetaan palveluja, toisaalta ohjataan palvelujen käyttöä." Sosiaalinen pääoma on ryöstetty eikä sitä kuntauudistus palauta. Samalla on mennyt alkuperäisten asukkaiden ihmisarvo. Sen määritti vielä 1990-luvulla hävitty sota ja 1918 -kansalaissota. Kunnissa oli vain valkoisia voittajia, jotka mittasivat talollisina ylemmyttään. 

Presidentit vaihtuivat ja alkoi toinen vaihe isän kuoltua 7.2.2000. Mitä vanhemmat olivat pystyneet  säilyttämään omistuksessaan, se piti realisoida jakajan käden kautta.
Tämä vaihe jatkuu jakajien häviöksi, mutta eivät vielä tunnusta tappiotaan. Kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset edunsaajana pitävät valtaa YYE:n päätöksillä. Kukaan ei halua nähdä metsää puilta. 

Jälkien häivyttämiseksi säädetään uusia lakeja. Kun Kuolinsiivous on saatu päätökseen, on työhuone kellarissa. Kaikki käsinkirjoitetut tekstit on kannettu roskikseen kuin Tuhkimon tavarat lasikenkineen kaatopaikkajätelaatikkoon.  Pankin karhuamat velkavaalirahatositteet ovat varmassa tallessa. SAK maksoi velat ja hierojien edunvalvojana hän kehittelee naisille työtä katuhuorina EU:n alueella. Sotatarvikeet, huumeet ja naiset ovat rahakkainta bisnestä, josta minäkin olen saanut maistaa osani. 

 
Käsinkirjoitus vähenee – miten se vaikuttaa meihin?  
(17.1.2014 16:47) 

Koskaan emme ole olleet niin rikkaita kuin nyt, mutta kaikkea on pitänyt vähentää, supistaa, lopettaa. Ei löydy meiltä yhtään Siemensiä, joka rakentaisi koulun Ahtisaaren kotikylään. Siemens rahoitti koulun Nelson Mandelan kotikylään (17.1.2014 16:46)

Syntymäkunnan anti on ollut alussa 5 lukuvuotta kansakoulua. Oppikouluun oli lähdettävä liian nuorena vieraalle paikkakunnalle. Laillistetun ammatin hankin oppisopimuksella ja tulin rekisteröidyksi Lääkintöhallituksen luetteloon laillistettujen lääkärien ja lääkintävoimistelijoiden kanssa. Minulla on tuote, joka ei ole täyttänyt maata enkä voi sitä ulkoistaa toisen tehtäväksi. Voin vaihtaa työpaikkaa vielä 7-kymppisenä, kun tuotteesta en ole luopunut.

Verkkokirjoitustaidon hankittuani hankin yrittäjäosaamista sukupolvenvaihdokseen. 
Esittelijä tulkitsi lakia; olet yli-ikäinen 61/64 -vuotiaana. Toinen rajoittava tekijä on "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana tehty työ ei kerrytä työhistoriaa." Siinä on tämän päivän lorun loppu, eikä Ahtisaaren 1. sähköposti presidenttinä ole auttanut meitä yhtään eteenpäin. Päinvastoin kun tulet tiettyyn ikään, silloin saat kaiken toivon heittää elämästä. Sukupolvenvaihdos on ollut tuntematon käsite menestyjille, jotka luulevat elävänsä 1000 vuotta.

Ei kannata kuvailla

Ihme on tapahtunut. Kuusi tuntia unta yhteen menoon ilman pillereitä on ollut tavoitteena jo kauan. Täysikuu aamutaivaalla ei vetänyt puoleensa. Ehkä enemmän auringonnousu Utsjoella tänään klo 12.04 ja lasku klo 12.41 antoi unen lahjan. Kuulin Kaisa Raittilan uutiskirjeistä kuudelta.
Avaa taustaksi, sisältö ei ole vierasta meillekään, joskin siitä ei puhuta ääneen. Meilläkin on kastijako olemassa  ja yhä syvenee, kun  yks toisensa jälkeen putoaa kuiluun. Vallankäytöstä on kyse, vaikka se olisi vain kyläpolliissi, joka asettuu rikoksen tekijän puolelle uhria vastaan.
- Sinulta saa varastaa, kun et osaa pitää rahoistasi huolta.
Kirkollakin on sormensa pelissä, jättihän se julkaisematta käskyt tekstiversiona. Olisin lisännyt ne Tuliukko -blogiin. Onhan tuli aviopuolisona ollut metallia tuhoava elementti. Tuliukoissa löytyy, aina sille paikalle ilmaantuu uusi tuliukko. 

Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. Virsi 415 alkaa sanoin: "Käskien et hallitse, Kristus, et vaatimuksella", Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht), Juhani Haapasalo (urut), Matti Kilpiö (nokkahuilu). Hartaudet: Aamuhartaus 16.1 16.01.2014 06.15

Tapahtui niinä päivinä, kun olin kaksi kuukautta vanhempieni luona kesällä 1989. Työ keskeytettynä vei tilin miinukselle 20 000 mummonmarkkaa. Äiti oli halvaantunut ja isällä todettiin syöpä. Palasin työhöni, enhän voinut jättää velkaa hoitamatta. 
Eduskunnan pankkivaltuusto oli toimintakyvytön estämään kultaisia kädenpuristuksia. Konkurssiaalto pyyhkäisi ylitse ja nurkanvaltaajat näkivät tilaisuutensa tulleen. Kaunista Käsityöläistaloa ruvettiin ryöstämään neliö neliöltä. Näistä minulle kuuluvista neliöistä sijoittajat maksoivat ja maksoin oman velkani pankille.

Kunnassa asiat olivat sekaisin. Kukaan ei vastannut mistään muusta kuin omasta edustaan. Annoin palautetta ylemmälle portaalle. Virkamiesten tekemiin ratkaisuihin ei kukaan puutu, he tekevät mitä tahtovat valtiolta saamillaan rahoilla. Kielteisestä päätöksestä kysyin sosiaalijohtajalta. Hänen päätöksensä pysyi, mutta valitusosoite jäi tyhjän pantiksi. Ei ollut aikaa eikä taitoa valituksen tekemiseen. On pidettävä puolensa ruohonjuuritasolla vuodesta 1993 eduskunnan antamalla asetuksella omaishoidontuesta. Kaksikymmentä vuotta on kulunut, eikä ymmärrys omaishoitoasiassa ole lisääntynyt. 

Päättyihän se aikaanaan. Tuli perinnönjaon aika. Joukossa tyhmyys tiivistyi ja taas oli kunta väljvouhkana sorkkimassa laillisia omistusoikeuksia. Keneltäkään en ollut mitään vailla, mikä ei meille kuulunut. On halottu, lohkottu, ostettu kulutusluotolla, maksettu velat, hankittu verkkokirjoitustaito, suoritettu YEAT, lopetettu työt, siirrytty eläkkeelle, ostettu arvonimi "varhennettu vanhus" osamaksulla eläkkeestä kuolemaan asti, kun mikään ei riitä. 
Tästä puhui Presidentti eilisessä selkärankaseminaarissa ja totesi. Suorittava porras on eniten menettänyt. Riittäähän seminaareihin osallistujia jatkossakin. Kukaan ei ymmärrä kuulemaansa, kun pitää puolustella ja selitellä omaa osuuttaan tämän päivän käyrien osoittaessa alaspäin.

Jos presidentti ei tunne lainsisältöä vahvistaessaan lakeja, saattaa siitä tulla kuolemantuomio 61/64 -vuotiaalle yrittäjälle, jolle ei ole kertynyt työhistoriaa. 

Jos "YRITTÄJÄOSAAMISTA SUKUPOLVENVAIHDOKSIIN" -koulutus olisi järjestetty Lahdessa, koulutuspaikka olisi ollut Ammattikorkeakoulu. Potentiaalisten ongelmien ja mahdollisuuksien analyysin tein ihan ITE. Akateeminen taho nosti tien pystyyn kirjoittaa verkossa omaishoitajana. Sain osoitteita 

• Vanhustyön keskusliittoon, 
• muinaismummojen muistelupiiriin ja ikä huomioiden, 
• Ammattikorkean lievästi dementoituneiden päivätoimintaan. 
• Lukulehti 

 27.8.2014 eikö särkyisi minussa? Laura Räty valitsi sanansa väärin ja Stubb ymmärtää virheen tehnyttä ministeriä. Lapsilisäleikkauksen kompensaatio verovähennyksenä ei koske niitä pienituloisia, jotka eivät maksa veroja.
Korkeapalkkaiset johtajat pitävät virkansa ja maksavat vanhempiensa hoidon, josta saavat kotitalousvähennyksen veroissa.
Minun oli keskeytettävä ansiotyö omaishoitoajaksi. Kunta peri omaishoidontuen palvelumaksuna isältä takaisin minun tekemästä työstä antamatta kunnanpalveluja isälle. Tämä yhtälö ei tule ratkaistuksi minihallituksen aikana. Ehkä Himaselta tilattu Sininen kirja tuo ratkaisun kestävyysvajeeseen.

Näitä uutiskirjeitä sain vastaukseksi ylemmyydentuntoisilta ihmisiltä. Tänäänkin nousee iho hanhennahkalle, kun joku puhuu rauhan nobelistin antamasta esikuvasta. 
Hänet valittiin kaverikilautuksilla ja piirakanrypytyksillä tuntemattomuudesta. Jos ylen sankia priha olisi toiminut kannibalien keskuudessa, olisi taputtelut saattaneet johtaa pataan. Kun ollaan Suomessa katsotaan silmät suurina esimerkkiä, kuinka hän osasi toimia omaksi edukseen. Minulle tarvitaan esittelijä teroittamaan lain sitovuutta sukupolvenvaihdokseen. SUURIA SANOJA  pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken 

• omaishoidosta,
• särkymisestä ja 
• kukkaronvartijoista.

Kunta ei käytä etuosto-oikeutta yhtymässä 1/4 vaihtaessa omistajaa, vaan valtakirjalla hämmentelee meidän omistuksia lähettämällä aiheettomia maksuja "lomakiinteistöstä" tämän päivän mittapuun mukaan. Pesty ja pesemätön raha on ollut tervetullutta ja maa on myyty venäläisille. 

Jäämeri 30 päivässä matkustuslupa heltisi puolessa vuodessa.
Osa 3/10. Vienanmeri, Letnjaja Zolotitsa. Ville Haapasalo on tänään kahdesti vaarassa vesillä. Ville sukeltaa venäläisten "merikaaliksi" kutsumaa levää jääkylmässä meressä.

Ville tekee matkoja luvallisesti, joutuu vaaraan, mutta noudattaa annettuja ohjeita ydinsukellusvene- ja öljynporauslauttojen teollisuusalueella  Näin on naapurien kanssa elettävä.


Sini Saarela valitsi toisin ja joutui vankilaan. Itsesuojeluvaisto pelasti minut aikaan, etten kiinnittänyt itseäni telaketjuihin suojellakseni luontoa. Poliisit vetivät naisia kannokossa selkänahkaa naarmuttamalla. Julkisuushakuisuus oli Saarelan motiivi lähteä kiipeilemään vieraan valtion öljynporauslautalle.
Ihan tavallisia asioita tekemällä minut on vaiennuttu äänettömäksi omaishoitoasiassa, kun ei ole rahaa kaikille jakaa.



Vapaus valita toisin ei meillä toteudu käskyjä noudattaen. Savolaisten katekismuksen selitysosa on järkeen käypää tekstiä, onhan savonmurre Suomen seksikkäin murre. Esimerkki uutisvuodossa armeijan muonituksesta: Syökee poijat protteiinin lähteeks lihhoo, kalloo, munnoo ja jatkan "ilimanpilluu" loppuu siihen paikkaan.

Palataan terveystiedossa puhumaan kukista ja mehiläisistä lehtisaksijaakkojen kilpaillessa oikeudesta kukassa samalla tapahtuu pöläyttäminen. Ihmisten saman toiminnan tarkoituksen kuvaus on niin inhottavaa, että ruususen unessa nähtynä joudut vastaamaan näkemästäsi ihmisoikeustuomioistuimeen  pähkäiltäväksi. Tunnilla väärin kohdellut pojat pyörtyvät anatomiset kuvat nähdessään. Mikä on mennyt vikaan politiikassa ja korvien välissä.

Avara luonto: Afrikka 4/5. Hyväntoivonniemi. Afrikan eteläkärki on kahden merivirran kohtauspaikka, jonne sardiinivaellus houkuttelee ulapoiden suurimpia saalistajia. Mutta millainen on vasta vuonna 2005 löytynyt sademetsä? T: BBC.



Historia: Hitlerin synkkä karisma
2/3. Historioitsija Laurence Rees tarkastelee Hitlerin suosion huippukautta 1930-luvulla. Monet Hitlerin kannattajista eivät halunneet sotaa, se oli kuitenkin imperiumista haaveilevan Hitlerin päätavoite. T: BBC.

Katson tv -tarjontaa opiksi ja varoitukseksi. Villen kanssa matkat jatkuu Jäämerellä.

"Käskien et hallitse, Kristus, et vaatimuksella", hartaushakuna Raittilan tekstejä 2014 ei löydy julkaistuna. Tunnen piilosurua, johon esitän kysymyksen. Miksi? Aina saan selittävän vastauksen kuin  Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland kuulumisesta muuhun uskonnolliseen yhteisöön Porvoon sopimuksen allekirjoituksen puuttumisen vuoksi.

Aamuhartaus ke 31.10.2007
Kaisa Raittila, toimittaja , Helsinki

Piilosuru

Mieti miten paljon maailmassa on surua, jota ei saa muiden nähden surra. Kun joskus ihmettelin ääneen, millaista loputonta ja lohdutonta kuolemanitkua sota-aika on sankarivainajien arkkujunineen ollut, äiti sanoi, ettei silloin itketty. Ei voinut itkeä. Kuolemaa oli liian paljon kenenkään kestää.

Kiellettyä surua kantavat myös ne, jotka joutuvat pitämään yllä onnen tai menestymisen kulissia. Missä lyödään ja juodaan ja torjutaan ja ohitetaan ilman että siitä saa puhua, siellä haudataan unelmia, joita toiset luulevat tosiksi. Niin hyvä ihminen, sanovat toiset tietämättä, millainen susi lampaanvaatteessa voi olla.

Salaa surevat ne, jotka kantavat häpeää: hyväksikäytetyt, jotka selittävät asian parhain päin kunnes alkavat vihata, ja ylikävellyt, jotka avuttomina katsovat ainokaisen elämänsä menetettyjen mahdollisuuksien perään. Salaista surua joutuvat itkemään kohdusta kaavittujen lasten äidit ja kaikki ne, jotka surevat itse aiheuttamaansa tuskaa. Olisit ajatellut ajoissa, heille sanotaan. Turha surra sitä, minkä on itse valinnut.

Salaa surevat ne, jotka ovat joutuneet iloitsemaan salaa. Kielletyn rakastetun kanssa ei koskaan koeta pelkkää hurmiota, niin kuin petetyt luulevat. Jos salaisten suhteiden särmät keräisi yhteen, tulisi niistä loputon jono menneestä luopumisen ja tulevan pelkäämisen kulmikkaita vuorosanoja. Se, mikä toisen katseesta on herännyt henkiin, voi olla niin paljas kohta itsessä, että sen kestäminen vaatii vuosien oppitunnit.

Entä jos menetän sen, jota olen salaa rakastanut. Kuolleiden omaisilla on suruaikansa. He saavat pukeutua suruun ja puhua siitä. Heille annetaan paljon anteeksi. Se jolla ei ole lupa surra, suree sisäänpäin ja yrittää pitää ulkoista kuosissaan. Joskus hän luulee itsekin säästyvänsä hautajaisilta. Silloin surematon suru työntää kapselinsa keuhkoon ja panee yskimään ilman, että kukaan ymmärtää syytä.. Mikään, millä on ollut merkitystä, ei menetä sitä, vaikka joutuisin opettelemaan elämää sitä ilman.

Entä ne, joiden suru on pitempi kuin muut jaksavat? Heitä on paljon. Se, joka ei itse ole joutunut suremaan, luulee surua revähdykseksi, joka kiusaa aikansa, mutta paranee sitten ja lakkaa vaivaamasta. Todellisuudessa suru on taipeeseen tullut haava, joka aukeaa jokaisesta liikkeestä uudelleen ja jää kiristelemään sittenkin, kun lopulta menee arpeen.

Ensi lauantaina, pyhäinpäivänä, sytytän kynttilän niille, jotka ovat menettäneet paljon. Jumala, mitä minä hyväosainen tiedän siitä. Mitä tiedän kuolemasta, joka on kohtuuton, tai yksinäisyydestä, joka on pantava piiloon, jotta kestäisi sen kosmisen kauhun?

Sytytän kynttilän niille, jotka pettyneinä surevat unelmaansa hyvästä elämästä, ja niille, jotka surevat sitä, mihin eivät tarttuneet ajoissa. Pettyessään toiseen pettyy yhtä paljon itseensä, ja sidokset, joilla toiseen liittyy, muuttuvat turvaköysistä ansalangoiksi. Miten raskas on pitää salassa sitä, mikä ei ole sellaista miltä näyttää.

Sytytän kynttilän niille, jotka elämä on ajanut vaikeisiin valintoihin, ja niille, jotka eivät voi enää perääntyä umpikujasta, jossa ovat. Epäonnistumisen häpeä on pitkäikäinen suru, ja kaikkien uusien alkujen pohjalla virtaa muisto siitä, mikä ei mennyt niin kuin piti.

Sytytän kynttilän niille, jotka eivät muiden tuomion pelossa uskalla näyttää, mitä tarvitsevat tai millaisia ovat, vaan joutuvat kaksoiselämän kurimukseen.

Sytytän kynttilän niille, jotka ovat joutuneet hautaamaan rakkaansa ja vihkiytymään suruun, jota muut eivät enää jaksa kantaa.

Sytytän kynttilän rakastetuille, joiden kanssa ei syystä tai toisesta koskaan saa elää päivänvalossa, ja menetetyille rakastetuille, joita ei ole ollut lupa surra muiden nähden.

Ja Jumalani, vielä sytytän kynttilän kaikelle sille, mitä itse itsessäni ja elämässäni suren. Katsele sitä kanssani kahden kesken. Rohkaise ja lohduta minua.

Virsi: 245