maanantai 28. lokakuuta 2013

Vapauden patsas

1886: Yhdysvaltain presidentti Grover Cleveland vihki New Yorkin satamassa Vapaudenpatsaan käyttöön. 

Nousuvesi on kuva Jumalan anteeksiannosta. Rukoushetkessä viikon alkaessa puhuu kappalainen Anna-Kaisa Tuomi, Kauniainen. Musiikki: Kansansävelmä Bretagnesta. Markus Asunta (puuhuilu), Jouni Kenttämies (kelttiharppu). Virsi 331: 4. Virsi alkaa sanoin: Ylistän Herran nimeä ja 4. säkeistö alkaa: Armolla peität riisutun. Topi Lehtipuu (tenori), Jarmo Julkunen (teorbi), Jonte Knif (cembalo) Mikko Perkola (viola da gamba) « Hartaudet: Aamuhartaus 28.10


07.15 Aamusoitto. Debussy: Veneessä (Petri Alanko ja Juhani Lagerspetz). Chopin: Valssi nro 2 As-duuri (Jevgeni Kisin). Chabrier (ork. Ravel): Menuet pompeux (Minnesotan ork./Eiji Oue). Ernesaks: Suegis (Olevine-sekakuoro/Ans Sööt). Pärt: Summa (Viron valtion SO/Paavo Järvi). Melartin: Romanssi (Seppo Tukiainen ja Tapani Valsta). O. Merikanto: Elämälle (Usko Viitanen ja Pentti Koskimies).

Terve, aitovierten kansa!
Hengityssession kertaus tuo värit suljetuin silmin. Tiesin jo ensimmäisestä hengitysharjoituksesta lähtien koko elämäni 22 vuotta sitten. Löysin värit ja tiedän, ettei se ole hiipivää hulluutta. Tai jos on, on se luovaa hulluutta, jolla ei ole mitään tekoa sairauden kanssa. Onneksi näkyvän ja näkymättomän raja on olemassa. Sen tunsin junassa tullen mennen. InterCity -vaunu tarjosi lämpimän istumapaikan neljän tunnin matkalle edestakaisin eläkeläisalennuksella. Ulkona mustavalkoinen maisema mennessä päivän valjetessa. Tullessa sadepisarat ikkunassa ja levottomat jalat päivän istumisesta. Se vaivasi naapuriakin hautajaisista paluumatkalla. Matkaan minulla on varaa tänään. Sitä en tiedä, onko enää keväällä 2014 uuteen matkaan vähän kauemmaksi ja korkeammalle. 
Liittyy aiheeseen "haavehet nuo oli hullut" toisten mielestä. Sillä vain ei ole tänään mitään merkitystä, mitä mieltä itsekukin sattuu olemaan minut nähdessään. En halua edes kuulla heidän diagnoosejaan, mitkä syyt saivat minut lähtemään vanhempieni kotiin heidän hoitajakseen. Yksinkertaisesti
  • he tarvitsivat apua 
  • sairauden, 
  • vanhuuden ja 
  • laitospaikkojen purkamisen tähden.

He saivat hoidon elämänsä viimeiseen päivään asti ja hautajaiset kuoltuaan. Yhteiskunta ei ole edistynyt, purkaako laitospaikat ja järjestääkö tarvittavat avopalvelut vai jatketaanko entisellä mallilla. Kuntauudistus ja sotepalvelut on työn alla yhteiskunnassa, vaikka poliittisten puolueiden valtataistelusta on kyse. Siinäpähän taistelette. EVVK. Eeva Kilven Kuolinsiivous jatkuu eikä hän tee sitä yksin. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti