sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Ei huono löytöpalkkio: ministerin vaatimaton virka ja puoli valtakuntaa


Harjoittelen medialukutaitoa hallituksen ulkopuolella. Kumileimasimet ovat vaihtaneet salkkuja, josko nyt syntyisi parempia päätöksiä. Tietyllä arvostuksella tietenkin, eihän kukaan heistä pistänyt kynttiläänsä vakan alle. Kohta alkaa media puristaa mettä valittujen yksityiselämästä. Sekös meitä kiinnostaa sitäkään vähää kuin löytötavarana perille toimitettu rinsessan sukkanauha. Jokainen tyylillään hönkäilee onneaan kaikien komentajana.


Mikä minut tekee hulluksi? Siitä pelastaa 25. kansainvälinen kirjailijakokous ja runoilta Sibeliustalolla. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Lentääkö toistamiseen Katainen yksityiskoneella kriisikokoukseen. Lopputulos päättyy ratkaisemattomaan. 
Messilässä pohditaan kirjailijan suhdetta kieleen ja kertomisen rajoihin. Vuoden 2011 teema on : Kirjailija ja sanoin kuvaamaton. Olen otettu, kun nykyisestä tilanteesta en saa selkoa vaietuista sanoista enkä manipuloiduista kuvista. Millä sitten kuvataan, jos ei sanoilla eikä kuvilla. Minäpä sen ratkaisin Miinan metodilla. Valokuvien kautta järjestin omaishoitotilanteen uuteen järjestykseen. 

Olen voimautunut ja nyt voin olla avuksi, jotka vielä tarvitsevat voimaa kotimatkaa varten. Elämä on kotimatka, vaikka sitä yritetään viekkaudella ja vääryydellä vaikeuttaa suvussa, kunnassa ja valtiossa. SWOT -analyysin neljä kuvaa on tuottanut tuloksen, joskin uhat ovat sulaneet kauas karkaaviin pilviin. Istun runoillassa yksin, suljen silmät ja annan sanojen huuhdella huolet pois. Elämä kielellä kuin kielellä on sama. Poliittisesti sitä yritetään sanoilla kuvata, mutta se on sanoin kuvaamaton.
Potkimalla palloa Suomi vastaan muu maailma ratkaisee kesäyössä paremmuuden. Kemissä aurinko laskee vasta 25. päivä kesäkuuta. Valoa riittää, ettei pimeys pääse nauramaan valkoisille valheille.  

PS Runoillan jälkeen:
- Sana tuli lihaksi, oli viimeinen kommentti miehen mielestä. Vertaus on monimerkityksinen vanhastaan. Keniaan loikanneelta ministeriltä toi terveiset kenialainen runoilija. Oli vaikuttava tulkinta, osaksi laulamalla. Ihan vilunväreet kulkevat pitkin selkää. Tai on niitä muitakin väreitä. Arkkitehti rakensi ja tulkitsi runon ruotsiksi: Black Market Raattama.
(Vain alku runosta, suomennos Niklas Nylund ja Teemu Manninen, Tuli&Savu 1/2005)

Tuoli
Katso tässä
On kirjoitettu
Nyt on kirjoitettu tuoli
Ota ja istu
Punainen
On kirjoitettu sinulle punainen tuoli
Paina puuta ja pohdi
Olenko kirjoittanut?
Punainen tuoli
Paina puuta ja pohdi
Niin kirjoitan jotain nähtäväksi

Sen innoittamana jatkan ikkunan pesua. Tulee yllätyssoitto. Terho muistaa riemuylioppilasta. Lupasi lähettää kuvia tapaamisesta. Hän kertoi muistolehdolla muistetuista. Tiesin vain Eilan, penkkariajelukaverin, kuolleen. Heitä oli monta, klarinetinsoittajakin. Pieni kukkanen hänen muistolleen, ja Marjan, Tuomon, Marja-Leenan ja Pekan  äänen liittyessä kuoroon. 
Pentti oli mukana juhlassa, joku kertoi jotakin muuta sekoittaen toiseen. Olen unessa useasti sinun kaduillas koulutie, kotiportilta kouluun asti minun askeleeni vie. Joskin se tie oli pitkä. Vaikenin 50 vuotta. "Siitä on vaiettava, mistä ei voi puhua." Maailman huippukirjailijat keskustelevat aiheesta. Rivien välistä luen. Siitä on puhuttava, mistä ei voi puhua.
Keniaan lähtijä pistää itsensä likoon julkisesti hjumorillaan, mutta se on nostanut minut pinnalle hukkumasta. Tänään huomaan, olen ollut masentunut omalla tavallani. En ole jäänyt aamulla sänkyyn, vaan antanut palautetta poliitikkojen tunketumisesta omalle reviirille ajalla ajattomalla ja asialla asiattomalla. Se sai tuntemaan itseni poliittiseksi huoraksi. Maailma tahtoisi Ellinbokseja olevan joka kadulla auki vuorokauden ympäri. Hyvä kun Ikäihmisille on Ellinkulma kokoontumispaikkana. 

Tietsikan opetusta sain työttömien pisteessä. Kun toton pelaaja poistui vessaan, jäi kone vapaaksi. Pikasesti avattiin minulle 1. sähköpostiosoite. Se oli siinä ja siitä se alkoi. Yhteisille koneille on aina ollut tärkeämpiä käyttäjiä klo 8.00 - 16.00 välisenä aikana maanantaista perjantaihin. Sama koskee työaikalakia noudattavia. Jokainen pitää työtunneistaan ja palkastaan kiinni, mutta on toisilta vaatimassa sellaista, mihin ei itse suostu. Tämä on suuri poliittinen kysymys. Tähän asti on huuli pyöreänä ihmetelty.
- Kun minulla on, mistähän saataisi sullekin? 

Gerry Loose
XXXVII

Herra Presidentti lentää
kaukaiseen mustaan maahan
kehotta nälkäisiä 
kuluttamaan
& olemaan ystäviään
niin kuin maanomistaja
on ystävä aitansa kanssa

huomautus

yksi kielletyistä 
nimistä
lus na fola
veriyrtti
lutukka

Suomennos Aki Salmela, kokoelmasta fault line

Minulle ei ole mitään uutta.
Anthony Kudriavitsky (s. 1954) on venäläis-irlantilainen kirjailija, runoilija ja kääntäjä. Kudriavitskyn kirjallinen tuotanto käynnistyi runoudella 1970-luvun lopulla, mutta vasta Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen hänen on ollut mahdollista saada teoksiaan julki.

Olen elänyt tuon ajan, aloittanut oppikoulun syksyllä 1953 ja hankkinut uuden ammatin 1979. Asenneilmapiiri noudatti samaa olipa kirjailija tai ammatinharjoittaja. Kiellosta ja halventamisesta on kirjattu lakiin ikä ja ammatti. Sitä sovelletaan pilkkuja viilaten ehdottomasti, vaikka on olevinaan niin avoin yhteiskunta. Noudatetaan suljetun yhteiskunnan sääntöjä, vaikka Neuvostoliitto kaatui. Mistä ne kumpuavat sanoiksi asti, kommari presidentti ja muut solvaukset. Tai nainen ikuisesti kaivolla stay up sukissa ja korkokengissä odottamassa kivitystuomiota seksistä miehen kanssa.


2 kommenttia:

  1. hahahhahhahhaahhahhah... syyssinfonikko m, suuri hjumoristi - nautittavan nokkela valinta ja saate!

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuota nykypolitiikkaa onkin vaikea kuvata sanoin;/

    Mainitsit valkoiset valheet, mutta kaikki valheet eivät sittenkään ole valkoisia. O_O

    Hyvää juhannusta sinulle, Mammamia<3

    VastaaPoista