perjantai 21. helmikuuta 2014

Hiihtoloma kieltolain aikaan

Lääkemääräys alkoholin ostoon
Aamuhartaus 20.2.2014
Toisenlainen hiihtoloma Toimittaja Kaisa Raittila, Helsinki. Virsi 105:2-3. Virsi alkaa sanoin "Aurinkomme ylösnousi", Kampin Laulu, Timo Lehtovaara (joht).

Kaikki liittyy kaikkeen, mitä ajatuksia nousee tietoisuuden tasolle, kun unennäkö on loppunut. Tänä aamuna puhutaan jalanjäljistä. Kun niistä kyseli, sai vastauksen. Minähän kannoin sinua. Olen jotenkin rauhoittunut tiedosta, enkä pyydä puhuttelijaa lopettamaan, kun olen nukkunut koko yön. Seuraan lupausta  - nythän minä vasta aloitan - tunnetasolla ilman tunnekuohuja. 

Kokki lomailee ja jättää viikoksi ajatuksen aamuihin.
Ihmiset unohtavat, mitä olet sanonut.
Ihmiset unohtavat, mitä olet tehnyt.
Mutta he eivät unohda niitä tunteita,
joita olet heissä herättänyt.

Vierellä istuja sovelsi kieltolakia valokuvassa. Hän järjesti hajuraon välillemme ja työsi minut nurkkaan. Nämä tunteet olivat säilyneet hänen mielessään 5- kymppisiksi asti. Kuvassa se on tallessa, itse olin unohtanut.
- Olit pentuna kova suuttumaan. Työvoimatoimiston pöydän takana hän järjesteli minulle työtä, vaikka en ollut päivärahalla. Olin tullut omaishoitajaksi. Esitin aina vastalauseen ja sain tyhjän työn tuloksesta arvion.
- Olet vaikea työllistettävä, kun en suostunut lähtemään vammaisten toimintakeskuksen pesulakokeiluun. 

Oppikoulussa pojat vetivät tukasta ja estoitta kopeloivat, mitä on tytön puseron alla. Puolustauduin huitomalla ja rehtori pistää päänsä ovesta. Taluttaa korvasta kansliaan ja tappelijan leima on lyöty otsaani. Omat toimet menneessä ajassa, leimat seuraavat preesensissä.

Yo-kevään jälkeen sain pestin opettaa lapsia lukemaan. Se vuosi ei kartuttanut eläkettä nuoruuttani. Täytettyäni vuodet, työsuhde kesti liian lyhyen ajan. Seuraavan pestin alkaessa tarkastaja sanoi: "Nyt eläke alkaa karttua."  Lukuvuosi päättyi kuitenkin juoppojen miesten kiinniottamiseen ja lampeen heittämiseen. Miesopettajat olivat juoppoja, sen olin  todennut näistä kahdesta työvuodesta ja kahdesta vielä seuraavastakin vuodesta. Oliko tarkoitus hukuttaa minut. Onneksi osasin uida ja kömmin rannalle. Mitä opettaja saa tehdä toiselle, sitä ei kieltolaki ole määritellyt.

Näiden vuosien välillä olin tilkkutieteen yo Helsingissä. Vuokraemäntä lähetti minut viinakauppaan hakemaan Porvoon lankkua illanistujaisia varten. Häpesin silmät päästäni silloin ja sen jälkeen. Pitkäripainen saa minun puolesta olla kiinni. Vanhapiikaopettajien tärkein ohje nuorille naisille oli pysyä piikoina. 
Kieltolaiksi sen voi kiteyttää: "Älä tee niin kuin minä teen tee niin kuin minä opetan." 

Apteekkariystäväni, 130-senttinen nainen lähti Lappiin apteekkiin töihin. Lapin mies tuli ostoksille pyytäen 10 litraa pirtua. Ohjeeksi mies sai hakea lääkärin määräyksen "kimmenen litran" pirtuerän ostamiseen. Räjähteitä kertoi keittäneensä sotatarvikkeisiin apteekin takapihalla. Näistä en mitään tiennyt, mutta sillä on jotakin tekoa lentokoneeseen vietävien  hammastahnojen kanssa.

Omaishoitaja-aika on kieltolakien kieltolakiaika. Kielletään kaikki toimenpiteet vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden hoitamiseksi. Ukrainan tilanne on osoitus, ettei maailmassa ole mitään opittu. Oman maan rajojen sisällä mielipiteet joutuvat törmäyskurssille. Nyt on elämäni hiihtoloma kieltojen ja pakotteiden maailmassa. 
Kattoteatterissa kävi näyttäytymässä uusi soidinpari. Yksinään Herra Harakka keikutti pyrstöä tammikuussa. Nyt uskon toisen olleen pesimiskumppaniksi valittu Rouva. Ne lensivät yhdessä pois. Kyllä luonto tikanpojan puuhun ajaa. 

Kyllä niitä töitä pian tekis, ajatukset ne on kun ajan vie. Olisiko ajatusten paljous pääkallonpaikalla suurin töiden tekemisen este? Kieltoja kieltojen perään. Jumala loi ajan, mutta kiireestä ei puhunut mitään. Mihinkä meitä ollaan viemässä kuin pässiä narussa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti